Digitaalinen yhteiskunta, Vaikuttava korkeakoulu 31.8.2021

Työelämässä tarvittavaa osaamista tunnistetaan ja kehitetään yhteistyöverkostojen ja teknologian avulla

Teksti | Kati Marin

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten työelämässä tarvittavaa osaamista voidaan tunnistaa ja kehittää yhteistyöverkostojen ja teknologian avulla. Käytännön esimerkit on valittu Laurea-ammattikorkeakoulun DigiPoint- ja Kestävä minä -projekteista. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa DigiPoint-hankkeessa (2020-2022) luodaan uusia työllistymistä edistäviä käytänteitä ja työtapoja. Kestävä minä -projektissa Laurea on kehittänyt osaamisen tunnistamista edistävää tekoälypohjaista sähköistä palvelua. Näissä hankkeissa yhteistyöverkostojen ja teknologian hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa.

Työelämässä tarvittavaa osaamista luokitellaan eri tavoin

Osaamisen käsitettä on määritelty ja avattu eri tavoin. Määritelmät kytkeytyvät usein yhteiskunnan tai työelämän vaateisiin, pedagogiseen osaamisen tuottamiseen tai yksilön henkilöpääomaan koskeviin tekijöihin. (Mäkinen & Annala 2010.) Osaamisesta voidaan puhua taitona, kyvykkyytenä, pätevyytenä tai asiantuntemuksena (Sivis 2021). Osaamista lähellä olevia termejä ovat myös kompetenssi ja kvalifikaatio (Oosi ym. 2020). Osaaminen on myös tietoja, kokemuksia, asenteita ja verkostoja, jotka yksilö rakentaa pääomakseen eri elämänaloilla muun muassa koulutuksen, työkokemusten, elämänkokemuksen ja harrastusten kautta. Yksilöillä on myös niin kutsuttua hiljaista osaamista, jota on usein vaikea sanoittaa ja tehdä näkyväksi. Tämä osaaminen muotoutuu yksilöllisten ominaisuuksien, minäkuvan ja motiivien kautta. Näiden erilaisten osaamisen lajien hahmottaminen on tärkeää, koska usein omaa osaamista tulisi osata kuvata laajasti ja eri tavoin. (Sivis 2021.)

Työelämässä tarvittava osaaminen koostuu myös erilaisista tiedoista, taidoista, ominaisuuksista ja persoonallisuuden piirteistä. Työelämän osaaminen luokitellaan yleensä ammatilliseen osaamiseen, yleisiin työelämätaitoihin sekä itsensä johtamisen taitoihin. Ammatillisella osaamisella tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen kautta syntynyttä ammattiosaamista. Yleisillä työelämätaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan kaikissa ammateissa. Tällaista osaamista voi olla esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot. Itsensä johtamisen taidoilla voidaan tarkoittaa muun muassa oman toiminnan suunnittelun ja ajanhallinnan taitoja. (Ekonomit 2021.)

Erik Carver (2006) on luokitellut työelämän osaamista seitsemään osa-alueeseen. Tämä luokittelu on kuvattu alla kuvassa yksi. Kuvassa näkyy myös Helakorven (2009) määrittelyä siitä, millaisista tekijöistä asiantuntijan/ammattilaisen osaaminen koostuu.

Carverin mukaan työelämäosaaminen syntyy seitsemän osa-alueen kautta: IT-osaaminen, viestintätaidot, oman alan substanssiosaaminen, kansainvälinen osaaminen, sosiaaliset taidot, yleiset työelämätaidot, kaupallinen ja taloudellinen osaaminen. Helakorpi on määritellyt asiantuntijan osaamisen rakentuvan substanssiosaamisesta, joka sisältää ammatilliset perus- ja toimintataidot. Työyhteisöosaamisesta, joka sisältää asiakas- ja verkostoyhteistyön taidot sekä sisäiset yhteistyötaidot. Kehittymisosaamisesta, joka sisältää itsensä kehittämisen taidot ja innovaatiovalmiudet. Kehittämisosaamisesta, joka sisältää organisaation toimintakulttuurin omaksumisen taidot sekä toimintojen kokonaisuuden hallinnan.
Kuva 1: Työelämäosaamista (Carver 2006) sekä asiantuntijaosaamista (Helakorpi 2009) on määritelty eri tavoin.

Työelämässä osaamisen sanoittamisen lähtökohtina on usein organisaatioiden strategiat. Sen vuoksi osaamista sanoitetaan eri tavoin kuin koulutussektorilla. (Oosi ym. 2020). Koska osaamisen kehittäminen ja tunnistaminen on oleellista koulutuksen järjestäjille ja työelämälle, on tärkeää ymmärtää ja yhteisesti määritellä, mitä osaamisella tarkoitetaan eri konteksteissa ja toimialoilla.

Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti

Työmarkkinoilla muutokset ovat nopeatempoisia, mikä tekee tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnista haastavaa. Osaamisvaatimuksia muuttaa esimerkiksi kiihtyvä teknologinen kehitys, työn globalisaatio, urapolkujen vaihdokset ja maahanmuutto. Yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa, vaikka samaan aikaan valtava joukko ihmisiä on työttöminä työnhakijoina. Kohtaannon ongelmat ovat siis todellisia. (Sitra 2020.) Samaan aikaan koulutuksen järjestäjiltä edellytetään oikein ajoitettua, määrällisesti riittävää ja sisällöltään eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden työllistyvyyttä vahvistavaa koulutusta (OPH 2019). Nopeiden muutostarpeiden vuoksi uutta osaamista syntyy jatkossa entistä enemmän myös koulutusjärjestelmien ulkopuolella. Koulutuksen järjestäjien tuleekin osata tuottaa uutta osaamista uudenlaisessa yhteistyössä työelämän ja epävirallisten verkostojen kanssa. (Sitra 2020.)

Työelämän tämän hetken yhdeksi merkittävimmäksi osaamistarpeeksi on tunnistettu digitaalinen kompetenssi. (Euroopan komissio 2021; OPH 2019, Launikari & Hario 2021). Tämä on ollut myös nähtävissä Euroopan maissa julkaistuissa työpaikkailmoituksissa, mikä havainnollistuu kuvassa kaksi. Ohjelmistokehittämisen ja digitaalisen tiedon analysoinnin ja hallinnan osaamistarpeet ovat kasvaneet työmarkkinoilla nopeasti. Tietokoneiden käytön, digitaalisten yhteistyökalujen, ohjelmoinnin sekä tietokantojen hallinnan osaamisen kysyntä on myös kasvanut jonkin verran. Keväällä 2020 alkanut pandemia on edelleen lisännyt näiden digiosaamisten tarvetta työmarkkinoilla. (Cedefop 2021). Laurea-ammattikorkeakoulussa toteutettavassa DigiPoint-hankkeessa on vastattu tähän digitaalisen osaamisen tarpeeseen. Tavoitteena ei ole kouluttaa ohjelmistosuunnittelijoita tai ohjelmoijia, vaan pikemminkin varmistaa opiskelijoille riittävät yleis- ja perustaidot, joilla he pärjäävät työelämän digitaalisissa toimintaympäristöissä (Launikari & Hario 2021). (vertaa alla olevan kuvan “use of computer” ja “digital collaboration”)

Vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana ohjelmistokehittämisen ja digitaalisen tiedon analysoinnin ja hallinnan osaamistarpeet ovat kasvaneet työmarkkinoilla nopeasti. Tietokoneiden käytön, digitaalisten yhteistyökalujen, ohjelmoinnin sekä tietokantojen hallinnan osaamisen kysyntä on myös kasvanut jonkin verran. Tiedot perustuvat Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin avointen työpaikkailmoitusten kautta tehtyyn vertailuun.”
Kuva 2: Työelämän digiosaamistarpeen kasvu näkyy myös Euroopassa julkaistuissa työpaikkailmoituksissa. (Cedefop 2021).

DigiPoint-hankkeessa on rakennettu digitaitoja kehittävä Työelämän digitaidot-opintojakso, jonka tavoitteena on antaa osallistujalle perustiedot ja -taidot työelämässä yleisesti käytettävien työkalujen ja ohjelmistojen käytöstä. Opiskelija oppii yleisimpien toiminto-ohjelmistojen, esitysgrafiikan, sähköpostin, kalenteritoimintojen, etäkokousvälineiden, yhteiskehittämisen työkalujen, tiedonhankinnan, kuvan- ja videokäsittelyn sekä erilaisten laitteiden käyttöä ja tutustuu myös tietoturvallisuus- ja tietosuojakäytänteisiin. Tehtävät on suunniteltu siten, että ne linkittyvät vahvasti opiskelijan valitsemaan aitoon tai kuvitteelliseen työelämän kehitysprojektiin.

Kurssista hankituilla perustaidoilla DigiPoint-opiskelijat pystyvät opintojen kuluessa osallistumaan täysipainoisesti aitoon yrityskehitystoimeksiantoon osana opintoja. Monialaiset opiskelijaryhmät pääsevät toteuttamaan yhdessä yrityskumppanien kanssa aitoja kehitystehtäviä, joiden kautta substanssiosaaminen ja erilaiset työelämätaidot kehittyvät. Samalla opiskelijat tunnistavat työelämässä tarvittavaa osaamista ja mahdollisia uuden oppimisen tarpeita.

Myös teknologia voi auttaa opiskelijoita ymmärtämään tämän hetken ja tulevaisuuden työmarkkinoiden osaamistarpeita. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop on kehittänyt kaikille avointa tekoälyä ja massadataa hyödyntävää palvelua (Skills – OVATE), jotta työelämän osaamistarpeita ja niiden muutoksia voitaisiin seurata ja ennustaa paremmin. Palvelu kerää internetin rajapinnoista tietoa avoimena olevista työpaikoista ja eri alojen osaamisvaatimuksista Suomessa ja muualla Euroopassa.

Laurea-ammattikorkeakoulussa omaa osaamista voi tunnistaa ja kehittää verkostojen ja teknologian avulla

Omasta työllistyvyys- ja osaamiskyvystä on osattava pitää huolta. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen sekä urasuunnittelun taidot ovat keskeisimpiä työelämätaitoja ja niitä voi harjoitella. DigiPoint-hankkeen ja Laurean avoimen AMK:n yhteistyössä rakentama täysin verkkopohjainen Mielekkään työuran rakennussarja -opintojakso tarjoaa opiskelijoille sekä avoimena opintosisältönä kaikille muillekin kiinnostuneille väylän kehittää työelämätaitojaan. Mielekkään työuran rakennussarjassa opiskelija jäsentää omaa osaamistaan, päivittää työnhaun asiakirjoja ja suunnittelee omaa työuraansa. DigiPoint-hankkeen opiskelijat saavat kurssin aihepiirien käsittelyyn, ammatilliseen kasvuun ja opiskeluun tukea myös hankkeeseen osallistuvilta Espoon ja Vantaan kaupunkien ryhmämentoreilta (Launikari, 2021) sekä Laurean sosionomiopiskelijoilta (Launikari & Hämäläinen, 2021).

Sähköiset järjestelmät, jotka edesauttavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, ovat yksi koulutuskentän tämän hetken keskeisimmistä kehittämisen kohteista. (Oosi ym. 2020.) Tätä kehitystyötä on tehty myös Laureassa. Yhdessä Eduix:n, HeadAI:n, Laurean urapalveluiden ja avainkumppaneiden sekä YAMK-opiskelijan kanssa on kehitetty tekoälyä hyödyntävää Kestävä minä -palvelua, joka auttaa yksilöitä tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Palvelun muotoilussa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että käyttäjä tunnistaisi eri elämänalaoilla hankkimaansa osaamista. Ohjaavien kysymysten avulla palvelu neuvoo käyttäjää syöttämään tietoa koulutusten, kurssien ja vapaa-ajan harrastusten kautta kertyneestä osaamisesta, taidoista ja kiinnostuksen kohteista. Työelämän osaamisen kartoituksessa käyttäjää ohjataan huomioimaan yleiset työelämätaidot ja spesifimpi ammatillinen osaaminen. Osaamisen karttuessa, osaamisprofiilia on myös helppo päivittää. Palveluun voi halutessaan myös ladata vain oman CV:n, jonka pohjalta palvelu rakentaa käyttäjälle osaamisprofiilin.

Osaamisprofiilia voi hyödyntää muun muassa työnhaussa, oman uran suunnittelussa ja lisäkoulutuksen etsinnässä. Palvelu näyttää tietoa Laurean opintojaksoista sekä koulutusohjelmista, jotka vastaavat käyttäjän osaamista tai kiinnostuksen kohteita. Tämä sujuvoittaa myös osaamisen tunnustamista ja antaa Laurealle tietoa alati muuttuvista yksilöiden ja työelämän osaamistarpeista, jotka on tarpeen ottaa huomioon koulutussuunnittelussa.  DigiPoint-opiskelijat testaavat syksyn 2021 aikana ensimmäisten joukossa Kestävä minä-pilottiversiota. Näin he pääsevät tunnistamaan omaa osaamistaan myös osana Kestävä minä -projektin teknologista verkostoa ja osallistumaan palvelun kehitystyöhön.

Uutta osaamista tunnistetaan ja kehitetään yhä useammin monisäikeisissä ja monitoimijaisissa verkostoissa. Alla olevassa kuvassa kolme on havainnollistettu yhteistyö- ja teknologiaverkostoa, jonka osaksi DigiPoint-hankkeen opiskelijat Laurea-ammattikorkeakoulussa pääsevät. Näissä yhteistyöverkostoissa toteutuu myös Laurean Learning by Developing -oppimismalli, jossa opiskelija yhdessä opettajien, muiden opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa kartuttaa tietoperustaa ja ammattialalla tarvittavaa osaamista, harjoittelee uusia taitoja käytännössä ja kehittää luovia ongelmaratkaisutaitoja erilaisissa kehittämisprojekteissa (Marstio 2019).

Opiskelijan työelämäosaamista tunnistetaan ja kehitetään yhteistyöverkostojen ja teknologian avulla. Opiskelijat ovat osa verkostoa johon kuuluu: Laurean avoin AMK, Laurean opiskelua, hyvinvointia ja urakehitystä tukevat palvelut, verkkokurssit, Kestävä Minä -palvelu, Laurean avainkumppanit ja yrityskumppanit, Espoon ja Vantaan ryhmäohjaajat, Laurean TKI-toiminta, hanketyöntekijät, sosionomiopiskelijat, lehtorit, DigiPoint-hankkeen muut opiskelijat, YAMK TKI-opiskelijat sekä ulkopuoliset teknologiset palvelut kuten esimerkiksi etäyhteystyökalut, yhteiskehittämisen työkalut, Skills-OVATE.
Kuva 3: DigiPoint-opiskelijoiden työelämäosaamista kehitetään yhteistyöverkostojen ja teknologian avulla.

Myös digitaalisen aikakauden oppimisteorian konnektivismin mukaan on tärkeää osata nähdä ja rakentaa yhteyksiä eri alojen ja toimijoiden asiantuntemuksen, ideoiden ja osaamisen välille. Alati muuttuvan maailman ja tiedon keskellä on tärkeää mahdollistaa ihmisten ja organisaatioiden välinen jatkuva tiedon välitys ja virtaus. (Siemens 2005.) Laurea-ammattikorkeakoulun DigiPoint- ja Kestävä minä -projekteissa tämä on mahdollistunut teknologian ja toimivien yhteistyöverkostojen avulla. Projekteissa mukana olevat opiskelijat, työntekijät, lehtorit ja yritysmaailman edustajat ovat tuoneet mukanaan moninaista ammattitaitoa, osaamista ja kokemuksia erilaisilta elämänaloilta ja konteksteista. Lisäksi yhteistä kehittymistä tukeva ilmapiiri on avannut innostavia väyliä osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen.

logo.
hankkeen logot.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090345121
henkilökuva.
Kati Marin
kati.marin(at)laurea.fi
projektiasiantuntija

osaamisen tunnistaminen teknologia työelämäosaaminen verkostot

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu