Green IT : Sustainable software sourcing
Nurmilo, Jasmi (2021-09-02)
Nurmilo, Jasmi
02.09.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090244973
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090244973
Tiivistelmä
Because of constantly changing environment, sustainability and sustainable development has become a topical subject in today’s organizational environment, that cannot be ignored. Pressure coming from different stakeholder groups forces organizations to meet their responsibilities towards environment and that is why environmental sustainability nowadays reaches to all aspects of the operation in many organizations. As the use of information technology is continuously growing, its share from global greenhouse gases is also increasing at the same time. This issue drives towards making information technology greener and it is also why this thesis studies the methods of how software and its supplier can be evaluated during the software sourcing process in environmentally sustainable way. These methods should support the concept and principles of green information technology, which core is in the efficient use of information technology at the same time when environmental impacts are minimized.
Thesis was carried out by studying already existing research about the topics of software sourcing and environmentally sustainable information technology from the perspectives of software and its supplier. Thesis also utilized interviews that were held during this study. Interviews were targeted to organizations and their representatives that in addition to their own profession have high interest as well as insight for matters of environmental sustainability. Through the findings made from previous research and interviews, best practices were analyzed and formed as a set of recommendations that combine both perspectives studied in this research, evaluating greenness of software, and evaluating green actions of software supplier. Forming of the guidelines was done by utilizing the design science method as well as its process model steps and guidelines.
As a result of this study, guidelines that consist of eight recommendations were formed for software sourcing process that take the environmental sustainability into consideration. Guidelines consist of four recommendations for evaluating software that is considered to be purchased and four recommendations for evaluating supplier of the software. Even though recommendations are designed keeping in mind large organizations where sourcing process is typically more structured, the recommendations are applicable to almost any size of organization willing to utilize those, as recommendations can be adapted to varying needs. Recommendations work as high-level guideline to help consider green values in software sourcing process. Recommendations are also easily understandable without deeper knowledge of software development, and they should act as motivation to organization utilizing them. To have more detailed and precise insight about the use of these recommendations, more practical experience would be needed, which opens an opportunity for further development of the recommendations. In addition, recommendations could benefit studying methods that would be suitable for rating the evaluation criteria presented in the guidelines. Elinympäristömme muuttuessa jatkuvasti, kestävästä kehityksestä on tullut ajankohtainen aihe tämän päivän liiketoimintaympäristössä. Aihetta ei voida organisaatioissa enää ohittaa, sillä eri sidosryhmien mukanaan tuoma paine pakottaa organisaatiot kantamaan oman vastuunsa ympäristön hyväksi. Tästä syystä ympäristön kestävä kehitys on tullut hyvin laajasti osaksi monien organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Informaatioteknologian käytön jatkaessa kasvuaan, myös sen osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä kasvaa samanaikaisesti. Tämä ongelma on osaltaan ajamassa eteenpäin ratkaisuja, joiden tavoitteena on tehdä informaatioteknologiasta vihreämpää. Sen vuoksi tämä Pro Gradu -tutkielma tutkii niitä menetelmiä, joiden avulla ohjelmistoa sekä sen toimittajaa voidaan arvioida ohjelmiston hankintaprosessin aikana ympäristön kannalta kestävästä näkökulmasta. Näiden menetelmien tulee tukea vihreän informaatioteknologian käsitettä ja sen periaatteita, jonka keskiössä on informaatioteknologian tehokas käyttö, samanaikaisesti kuitenkin minimoiden sen vaikutukset ympäristöä kohtaan.
Tämä tutkielma on toteutettu tutkimalla jo olemassa olevaa tutkimustietoa niin ohjelmistohankinnasta, kuin ympäristön kannalta kestävästä informaatioteknologiasta niin ohjelmiston, kuin sen toimittajankin näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa hyödynnettiin haastatteluja, jotka kohdennettiin sellaisiin organisaatioihin ja niiden edustajiin, joilla oman ammatillisen erityisosaamisen lisäksi on kiinnostusta sekä näkemyksiä liittyen ympäristön kestävään kehitykseen. Näiden aikaisemmista tutkimuksista sekä haastatteluista saatujen tietojen pohjalta analysoitiin parhaat käytänteet ja niiden avulla laadittiin ohjeistukset, jotka yhdistävät molemmat tutkielman keskiössä olevat näkökulmat, ohjelmiston vihreyden arvioinnin, sekä sen toimittajan ympäristötekojen arvioinnin. Ohjeistusten laatimisessa käytettiin avuksi suunnittelutieteellistä menetelmää, mukaan lukien sen prosessivaiheita sekä muita suosituksia.
Tutkielman tuotoksena laadittiin ohjeistukset, jotka ottavat huomioon ympäristön kestävän kehityksen. Ohjeistukset koostuvat neljästä suosituksesta itse ohjelmiston arvioinnin avuksi, sekä neljästä suosituksesta ohjelmiston toimittajan arviointia varten. Ohjeistukset on laadittu lähtökohtaisesti suurten organisaatioiden näkökulmasta, sillä niissä hankintaprosessi on usein strukturoidumpi. Tästä huolimatta ohjeistuksia voidaan käyttää hyväksi lähes minkä tahansa kokoisessa organisaatiossa, jossa niitä ollaan halukkaita hyödyntämään, sillä ohjeistuksia on mahdollista soveltaa täyttämään erilaisia tarpeita. Ohjeistukset toimivat ikään kuin ylätason ohjeistuksina, jotka auttavat huomioimaan vihreät arvot hankintaprosessin aikana. Lisäksi ohjeistukset ovat helposti ymmärrettävät, eikä niiden käyttäminen vaadi erityistä osaamista ohjelmistokehityksen puolelta, minkä lisäksi niiden tulisi toimia motivaation lähteenä niitä käyttävälle organisaatiolle. Jotta ohjeistusten toiminnasta saataisiin tarkempi kuva, niiden käytöstä todellisessa ympäristössä tarvittaisiin lisätietoa, mikä avaakin mahdollisuuden ohjeistusten jatkokehitykselle. Lisäksi ohjeistukseen soveltuvien arviointikriteerien tutkiminen voisi olla hyödyllistä niiden monipuolisemman käytön mahdollistamiseksi.
Thesis was carried out by studying already existing research about the topics of software sourcing and environmentally sustainable information technology from the perspectives of software and its supplier. Thesis also utilized interviews that were held during this study. Interviews were targeted to organizations and their representatives that in addition to their own profession have high interest as well as insight for matters of environmental sustainability. Through the findings made from previous research and interviews, best practices were analyzed and formed as a set of recommendations that combine both perspectives studied in this research, evaluating greenness of software, and evaluating green actions of software supplier. Forming of the guidelines was done by utilizing the design science method as well as its process model steps and guidelines.
As a result of this study, guidelines that consist of eight recommendations were formed for software sourcing process that take the environmental sustainability into consideration. Guidelines consist of four recommendations for evaluating software that is considered to be purchased and four recommendations for evaluating supplier of the software. Even though recommendations are designed keeping in mind large organizations where sourcing process is typically more structured, the recommendations are applicable to almost any size of organization willing to utilize those, as recommendations can be adapted to varying needs. Recommendations work as high-level guideline to help consider green values in software sourcing process. Recommendations are also easily understandable without deeper knowledge of software development, and they should act as motivation to organization utilizing them. To have more detailed and precise insight about the use of these recommendations, more practical experience would be needed, which opens an opportunity for further development of the recommendations. In addition, recommendations could benefit studying methods that would be suitable for rating the evaluation criteria presented in the guidelines.
Tämä tutkielma on toteutettu tutkimalla jo olemassa olevaa tutkimustietoa niin ohjelmistohankinnasta, kuin ympäristön kannalta kestävästä informaatioteknologiasta niin ohjelmiston, kuin sen toimittajankin näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa hyödynnettiin haastatteluja, jotka kohdennettiin sellaisiin organisaatioihin ja niiden edustajiin, joilla oman ammatillisen erityisosaamisen lisäksi on kiinnostusta sekä näkemyksiä liittyen ympäristön kestävään kehitykseen. Näiden aikaisemmista tutkimuksista sekä haastatteluista saatujen tietojen pohjalta analysoitiin parhaat käytänteet ja niiden avulla laadittiin ohjeistukset, jotka yhdistävät molemmat tutkielman keskiössä olevat näkökulmat, ohjelmiston vihreyden arvioinnin, sekä sen toimittajan ympäristötekojen arvioinnin. Ohjeistusten laatimisessa käytettiin avuksi suunnittelutieteellistä menetelmää, mukaan lukien sen prosessivaiheita sekä muita suosituksia.
Tutkielman tuotoksena laadittiin ohjeistukset, jotka ottavat huomioon ympäristön kestävän kehityksen. Ohjeistukset koostuvat neljästä suosituksesta itse ohjelmiston arvioinnin avuksi, sekä neljästä suosituksesta ohjelmiston toimittajan arviointia varten. Ohjeistukset on laadittu lähtökohtaisesti suurten organisaatioiden näkökulmasta, sillä niissä hankintaprosessi on usein strukturoidumpi. Tästä huolimatta ohjeistuksia voidaan käyttää hyväksi lähes minkä tahansa kokoisessa organisaatiossa, jossa niitä ollaan halukkaita hyödyntämään, sillä ohjeistuksia on mahdollista soveltaa täyttämään erilaisia tarpeita. Ohjeistukset toimivat ikään kuin ylätason ohjeistuksina, jotka auttavat huomioimaan vihreät arvot hankintaprosessin aikana. Lisäksi ohjeistukset ovat helposti ymmärrettävät, eikä niiden käyttäminen vaadi erityistä osaamista ohjelmistokehityksen puolelta, minkä lisäksi niiden tulisi toimia motivaation lähteenä niitä käyttävälle organisaatiolle. Jotta ohjeistusten toiminnasta saataisiin tarkempi kuva, niiden käytöstä todellisessa ympäristössä tarvittaisiin lisätietoa, mikä avaakin mahdollisuuden ohjeistusten jatkokehitykselle. Lisäksi ohjeistukseen soveltuvien arviointikriteerien tutkiminen voisi olla hyödyllistä niiden monipuolisemman käytön mahdollistamiseksi.