Siirry sisältöön
Piirroskuvassalapsi maalaamassa seinään kuvia, aikuinen katsoo vieressä.
Juttutyyppi  Artikkeli

Varhaiskasvatuksen sosionomit osallisuuden toimintakulttuurin rakentajina

Osallisuudella ja sen edistämisellä on kauaskantoisia myönteisiä vaikutuksia läpi ihmisen elämän. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteet jäävät vahvasti kantajansa mieleen. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on ensisijaisen tärkeä tehtävä lasten ja huoltajien osallisuuden mahdollistajina, ja varhaiskasvatuksen sosionomeilla tehtävään tarvittavaa monipuolista osaamista.

Osallisuuden kokeminen on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä sekä samalla syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäisevä tekijä. Osallisuuden kokemukset jo ihmiselämän varhaisina vuosina ovat merkittäviä.  

Velvoitteet lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi on sisäänkirjoitettu sekä perusopetus- että varhaiskasvatuslakiin. Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa osallisuus näkyy vahvasti.  

Osallisuutta varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana paljon ja kirjallisuutta aiheesta löytyy runsaasti. Vaikka osallisuuden ja sen edistämisen merkitys tiedostetaan yhä paremmin, ei lasten ja huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksessa aina käytännössä toteudu.  

Aikuisella on aktiivinen rooli osallisuuden edistäjänä

Ilmiönä osallisuus on aina ajankohtainen. Varhaiskasvatuksessa osallisuus todentuu aikuisten ja lasten muodostamassa yhteisössä. Lasten osallisuuden mahdollistaminen on jokaisen varhaiskasvatuksen ammattilaisen tehtävä. Aikuisen rooli yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisessa on ratkaiseva.  

On muistettava, että jokaisella lapsella on omanlaisensa tapa tuntea osallisuutta.  

Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Juuri osallistuminen ja vaikuttaminen ovat väyliä osallisuuteen, joka on ennen kaikkea tunnetta kuulumisesta joukkoon sekä kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tulemista.  

On muistettava, että jokaisella lapsella on omanlaisensa tapa tuntea osallisuutta.  

Aikuisen tehtävänä on pyrkiä tavoittamaan lapsen kokemusmaailma ja arvioimaan, toteutuuko osallisuus aidosti. Tarvitaan hyvää lapsituntemusta ja sensitiivistä havainnointia. 

Osallisuus ei toteudu itsestään – sille on luotava tilaa 

Avain osallisuuteen piilee arvostavassa vuorovaikutuksessa ja sensitiivisessä kohtaamisessa. Osallisuuden toimintakulttuuri ei synny itsestään vaan se vaatii osallisuutta edistävien toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä sekä osallisuutta estävien rakenteiden ja ajatusmallien tietoista purkamista. Tavoitteena on varhaiskasvatusyhteisö, jossa jokainen lapsi, huoltaja ja henkilöstön jäsen voi kokea osallisuutta omien mahdollisuuksien, mielenkiinnon kohteiden ja tarpeiden mukaan.  

Osallisuudesta tulee arkipäivää ja keskeinen osa pedagogisen toiminnan suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. 

Osallisuudelle on annettava ja tarjottava tilaa. Pyrkimyksenä on toimintakulttuuri, jossa osallisuus toteutuu jatkuvasti, pienissä arjen hetkissä. Tällöin osallistavat menetelmät sulautuvat osaksi toimintaa, siten, että niitä tuskin huomaa. Osallisuudesta tulee arkipäivää ja keskeinen osa pedagogisen toiminnan suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. 

Varhaiskasvatuksen sosionomilla on osaamista edistää osallisuutta

Varhaiskasvatuslain uudistus vuodelta 2018 toi varhaiskasvatustyöhön uuden tehtävänimikkeen, varhaiskasvatuksen sosionomin. Varhaiskasvatuksen sosionomeja alettiin kouluttaa vuonna 2020. Kelpoisuuden edellytyksenä on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, joka sisältää vähintään 60 opintopisteen verran varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja. 

Valtakunnallisia suosituksia lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen sosionomin työn- ja tehtävänkuvan määrittely on kuntien käsissä ja vielä pitkälti kesken. OsaaVa -hankkeessa tehdyn kartoituksen perusteella esimerkiksi valtaosassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnista ei tehtävänkuvaa ole vielä määritelty eikä varhaiskasvatuksen sosionomin paikkoja näin ollen aukaistu. 

Varhaiskasvatuksen sosionomit ovat sosiaalipedagogiikan osaajia. Heillä on monipuolista osaamista ja käytännön työmenetelmiä lasten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin sosiaalisen ulottuvuuden huomioimiseksi, lasten ja perheiden vertaissuhteiden vahvistamiseksi, yhteisöllisyyden edistämiseksi sekä osallisuuden tukemiseksi. Tämä tulisi huomioida myös tehtävänkuvan määrittelyssä. Osaaminen tulisi saada näkyväksi myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.  

Osallisuus kulkee kantavana teemana läpi opintojen

Osallisuuden tematiikka kulkee sosionomi (AMK) -koulutuksessa läpileikkaavana. Sosionomeille (AMK) syntyy koulutuksen aikana vahva ymmärrys osallisuuden merkityksestä läpi ihmisen elämän sekä monipuolista osaamista erilaisista osallistavista menetelmistä.  

Diak kouluttaa varhaiskasvatuksen sosionomeja, joiden varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntaavissa opinnoissa osallisuuden teema kulkee mukana alusta loppuun. Sitä avataan käsitteenä ja jäsennetään teoreettisesti, minkä lisäksi se on osana menetelmäopintoja ja täydentävissä opinnoissa osana pitkäjänteistä projektityöskentelyä. Yhtenä tavoitteena on, että opiskelija osaa rakentaa yhteisöllisiä ja osallisuuden mahdollistavia kasvu- ja oppimisympäristöjä.  

Varhaiskasvatuksen sosionomi suunnannäyttäjänä?  

Varhaiskasvatuksen sosionomi osaa työssään luoda mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja kokea osallisuutta. Tarvitaan yhteisymmärrystä siitä, mikä on varhaiskasvatuksen sosionomin rooli ja tehtävät varhaiskasvatuksen moniammatillisessa tiimissä. Voisiko juuri sosionomi olla se, joka varmistaa, että osallisuuden toimintakulttuurista tulee arkipäivää ja osallisuuden pedagogiikka on arjessa läsnä yhä vahvemmin?   

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544184

OsaaVa – Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa

  • OsaaVa-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, joka toteutuu ajalla 1.4.2020-31.5.2022  
  • Hankkeen päätoteuttajana on Oulun ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Oulun yliopisto 
  • Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Pohjanmaan maakunta  
  • Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa varhaiskasvatusalan opiskelijoiden opintopolkuja sekä edistää varhaiskasvatusalan koulutuksien kiinnostavuutta ja miesten hakeutumista alalle 
  • Diakin osuus hankkeessa kohdentuu eritoten varhaiskasvatuksessa työskentelevien ja varhaiskasvatusta opiskelevien sosionomien osaamisen kehittämiseen ja koulutuspolkujen sujuvoittamiseen 
  • Hankkeen verkkosivut