Ympäristöaloitteiden yhteys tilintarkastuksen hinnoitteluun
Lehto, Tua (2021-07-12)
Lehto, Tua
12.07.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021071241387
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021071241387
Tiivistelmä
Tilintarkastaja on keskeisessä asemassa yrityksen toiminnan avoimuuden ja tilinpäätöksen oikeellisuuden varmistamisessa. Yrityksen arvo muodostuu kaikesta sen toiminnasta ja myös ympäristöasiat vaikuttavat nykypäivänä yrityksen arvonluontiin. Positiiviset ympäristöasiat voivat olla yritykselle resurssi, jolloin ympäristöaloitteilla voidaan kasvattaa yrityksen arvoa. Tilintarkastuspalkkioon vaikuttavia tekijöitä on tutkittu laajalti. Kuitenkaan tutkimusta siitä ei juurikaan ole, miten tilintarkastajat tunnistavat työssään yrityksen toteuttamat ympäristöaloitteet ja miten tämä näkyy tilintarkastuspalkkiossa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten tilintarkastaja huomioi työssään yrityksen osallistumisen ympäristövastuun toteuttamiseen positiivisten ympäristöaloitteiden muodossa. Tutkielman esikuvana on toiminut Sharma, Sharma & Littin (2018) toteuttama tutkimus aiheesta, jossa aineisto koostui yhdysvaltalaisista yrityksistä vuosilta 2004–2008.
Tutkielmassa käsitellään ensin aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen tilintarkastuspalkkion muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän jälkeen käsitellään vastuullisuuteen liittyvää aihepiiriä erityisesti ympäristöön kohdistuvan yritysvastuun näkökulmasta. Tutkielmassa kiinnostus on erityisesti selvittää ympäristövastuun yhteys tilintarkastuksen riskiin ja käytettävään työmäärään tilintarkastustyössä, jotka vaikuttavat tilintarkastuspalkkion määrään. Näihin liittyvän tutkimustiedon pohjalta johdetaan tutkielman hypoteesit. Ensimmäinen hypoteesi olettaa ympäristöaloitteilla olevan vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Toinen hypoteesi olettaa, että yrityksen toteuttamien ympäristöaloitteiden tyypillä on vaikutusta tilintarkastuspalkkioon.
Tutkielman aineisto kattaa 185 havaintoa, sisältäen yhteensä 60 suomalaista ja ruotsalaista pörssiyhtiötä vuosilta 2016–2019. Aineisto on kerätty Thomson Reuters ESG -tietokannasta, yritysten tilinpäätöksistä ja vuosikertomuksista, sekä Audit Analytics Europe -tietokannasta. Tutkielman hypoteeseja testataan lineaarisella regressioanalyysillä. Tuloksista ei saatu vahvistusta ensimmäiselle hypoteesille, jossa oletettiin, että ympäristöaloitteet kokonaisuudessaan vaikuttavat tilintarkastuspalkkion määrään. Tämä eroaa Sharma ja muiden (2018) tutkimustuloksista, joista ilmenee vahva positiivinen yhteys tilintarkastus-palkkioiden ja ympäristöaloitteiden välillä. Kuitenkin testattaessa tutkielman toista hypoteesia, tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Tulosten mukaan tilintarkastuspalkkioon vaikuttavat negatiivisesti päästöjen hallintaan tähtäävät aloitteet. Tämä tulos on päinvastainen Sharma ja muiden (2018) tulosten kanssa, joista ilmeni vahva positiivinen yhteys tilintarkastuspalkkioiden ja päästöjen hallintaan tähtäävien aloitteiden kanssa. Toisen regression tuloksista ilmeni myös, että ympäristöystävällisiin tuoteinnovaatioihin keskittyvät aloitteet kasvattavat tilintarkastuspalkkioita. Tämä on linjassa Sharma ja muiden (2018) tulosten kanssa, joiden mukaan ilmeni vahva positiivinen yhteys.
Tutkielmassa käsitellään ensin aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen tilintarkastuspalkkion muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän jälkeen käsitellään vastuullisuuteen liittyvää aihepiiriä erityisesti ympäristöön kohdistuvan yritysvastuun näkökulmasta. Tutkielmassa kiinnostus on erityisesti selvittää ympäristövastuun yhteys tilintarkastuksen riskiin ja käytettävään työmäärään tilintarkastustyössä, jotka vaikuttavat tilintarkastuspalkkion määrään. Näihin liittyvän tutkimustiedon pohjalta johdetaan tutkielman hypoteesit. Ensimmäinen hypoteesi olettaa ympäristöaloitteilla olevan vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Toinen hypoteesi olettaa, että yrityksen toteuttamien ympäristöaloitteiden tyypillä on vaikutusta tilintarkastuspalkkioon.
Tutkielman aineisto kattaa 185 havaintoa, sisältäen yhteensä 60 suomalaista ja ruotsalaista pörssiyhtiötä vuosilta 2016–2019. Aineisto on kerätty Thomson Reuters ESG -tietokannasta, yritysten tilinpäätöksistä ja vuosikertomuksista, sekä Audit Analytics Europe -tietokannasta. Tutkielman hypoteeseja testataan lineaarisella regressioanalyysillä. Tuloksista ei saatu vahvistusta ensimmäiselle hypoteesille, jossa oletettiin, että ympäristöaloitteet kokonaisuudessaan vaikuttavat tilintarkastuspalkkion määrään. Tämä eroaa Sharma ja muiden (2018) tutkimustuloksista, joista ilmenee vahva positiivinen yhteys tilintarkastus-palkkioiden ja ympäristöaloitteiden välillä. Kuitenkin testattaessa tutkielman toista hypoteesia, tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Tulosten mukaan tilintarkastuspalkkioon vaikuttavat negatiivisesti päästöjen hallintaan tähtäävät aloitteet. Tämä tulos on päinvastainen Sharma ja muiden (2018) tulosten kanssa, joista ilmeni vahva positiivinen yhteys tilintarkastuspalkkioiden ja päästöjen hallintaan tähtäävien aloitteiden kanssa. Toisen regression tuloksista ilmeni myös, että ympäristöystävällisiin tuoteinnovaatioihin keskittyvät aloitteet kasvattavat tilintarkastuspalkkioita. Tämä on linjassa Sharma ja muiden (2018) tulosten kanssa, joiden mukaan ilmeni vahva positiivinen yhteys.