Kokonaispalkitseminen ja työn imu : AMK opetushenkilöstön kokemuksia
Sjöholm, Anna (2021-06-24)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062439913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062439913
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulut ovat Suomessa eläneet tiukkoja aikoja jo usean vuoden ajan. Rahoitusta
on leikattu, mutta ammattikorkeakoulujen tärkeä alueellinen rooli osaavan työvoiman kouluttajana asettaa paineita laadukkaalle työelämälähtöiselle opetukselle niukkenevilla resurseilla. Opetushenkilöstön jaksamisen ja täten myös esimiestyön merkitys korostuu. Ammattikorkeakoulujen olisi tärkeää tukea opetushenkilöstön työn imua mahdollisimman tehokkaasti kokonaispalkitsemisen keinoin.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen kokonaispalkitsemisen yhteyttä opetushenkilöstön kokemaan työn imuun. Lisäksi selvitetään ammattikorkeakoulujen esimiestyön ja kokonaispalkitsemisen rakenteita ja käytänteitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys tarkastelee kokonaispalkitsemista sisältäen aineellisen ja aineettoman palkitsemisen, työn imua, sekä ennen kaikkea näiden yhteyttä. Lisäksi tarkastellaan ammattikorkeakouluissa käytössä olevien työehtosopimusten kokonaispalkitsemiselle luomia raameja. Tutkimuskysymyksinä on luoda katsaus ammattikorkeakoulujen kokonaispalkitsemiseen ja esimiesrakenteisiin, sekä selvittää mitkä kokonaispalkitsemisen osa-alueet vaikuttavat eniten opetushenkilöstön kokemaan työn imuun.
Tutkielman empiirinen osa koostuu suomalaisten ammattikorkeakoulujen henkilöstöjohtajille
lähetetyn kyselyn tuloksista, sekä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Karelia ammattikorkeakoulun
opetushenkilöstölle lähtetyn e-lomakekyselyn vastauksista. Empiiristä aineistoa analysoitiin
laadullisesti ja tilastollisia menetelmiä kuten regressioanalyysiä hyödyntäen.
Tutkielman tuloksissa vahvistettiin kokonaispalkitsemisen ja koetun työn imun positiivinen
yhteys. Yhteys havaittiin erityisesti vaikuttamismahdollisuuksien ja innostukseksi-nimetyn työn
imun osa-alueen välillä. Ammattikorkeakoulujen tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota
aineettoman palkitsemisen kehittämiseen, mutta selvittää myös tulospalkitsemisen, sekä
laadukkaiden tulospalkitsemisen kriteereiden käyttöön ottamisen mahdollisuutta.
on leikattu, mutta ammattikorkeakoulujen tärkeä alueellinen rooli osaavan työvoiman kouluttajana asettaa paineita laadukkaalle työelämälähtöiselle opetukselle niukkenevilla resurseilla. Opetushenkilöstön jaksamisen ja täten myös esimiestyön merkitys korostuu. Ammattikorkeakoulujen olisi tärkeää tukea opetushenkilöstön työn imua mahdollisimman tehokkaasti kokonaispalkitsemisen keinoin.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen kokonaispalkitsemisen yhteyttä opetushenkilöstön kokemaan työn imuun. Lisäksi selvitetään ammattikorkeakoulujen esimiestyön ja kokonaispalkitsemisen rakenteita ja käytänteitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys tarkastelee kokonaispalkitsemista sisältäen aineellisen ja aineettoman palkitsemisen, työn imua, sekä ennen kaikkea näiden yhteyttä. Lisäksi tarkastellaan ammattikorkeakouluissa käytössä olevien työehtosopimusten kokonaispalkitsemiselle luomia raameja. Tutkimuskysymyksinä on luoda katsaus ammattikorkeakoulujen kokonaispalkitsemiseen ja esimiesrakenteisiin, sekä selvittää mitkä kokonaispalkitsemisen osa-alueet vaikuttavat eniten opetushenkilöstön kokemaan työn imuun.
Tutkielman empiirinen osa koostuu suomalaisten ammattikorkeakoulujen henkilöstöjohtajille
lähetetyn kyselyn tuloksista, sekä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Karelia ammattikorkeakoulun
opetushenkilöstölle lähtetyn e-lomakekyselyn vastauksista. Empiiristä aineistoa analysoitiin
laadullisesti ja tilastollisia menetelmiä kuten regressioanalyysiä hyödyntäen.
Tutkielman tuloksissa vahvistettiin kokonaispalkitsemisen ja koetun työn imun positiivinen
yhteys. Yhteys havaittiin erityisesti vaikuttamismahdollisuuksien ja innostukseksi-nimetyn työn
imun osa-alueen välillä. Ammattikorkeakoulujen tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota
aineettoman palkitsemisen kehittämiseen, mutta selvittää myös tulospalkitsemisen, sekä
laadukkaiden tulospalkitsemisen kriteereiden käyttöön ottamisen mahdollisuutta.