Vuoropuhelua yhdessä kehittämisestä – miten työelämän kehittäminen, hanketyön ja opintojen yhdistäminen näyttäytyy eri toimijoille

Teksti | Liisa Ranta , Tarja Kantola , Kaisa Niskala , Saara Saksa

Lohjan kaupungin Ikääntyneiden palvelualueeseen kuuluva Palvelukoti Kaisankallio muutettiin vuoden 2020 alusta tehostetun palveluasumisen yksiköstä tavallisen palveluasumisen yksiköksi. Entiset asukkaat sijoitettiin kaupungin toimesta toisiin yksiköihin ja Kaisankallioon muutti kevyempää hoitoa tarvitsevia asukkaita. Hoitotyön luonne muuttui yhdessä yössä perinteisestä hoivatyöstä enemmänkin ohjaavaksi ja asukkaiden voimavarojen ylläpitämistä tukevaksi.

Työyhteisö otti yhteyttä yhteistyötarpeesta oman toiminnan kehittämiseksi Sotetie-hankkeen (www.sotetie.fi) Laurea-ammattikorkeakoulun toimijoihin aiemman yhteistyön jatkamiseksi. Hanke tunnisti hyvän mahdollisuuden tuottaa tärkeää tietoa myös hankkeen toiminnan näkökulmasta. Hankkeessa toimiva hanketyöntekijä tunnisti kehittämistarpeen ja hankkeen toiminnan antavan hyvän alustan vastaamaan opettamansa opintojakson tavoitteita ja sisältöjä sairaanhoitajakoulutuksessa.

Tästä yhteydenotosta yhdessä kehittämisen projekti lähti liikkeelle. Artikkelissa tarkastellaan työyhteisön, hankkeen ja koulutuksen yhteistyönä toteutettua projektia toimijoiden vuoropuheluna, mitä tuloksia saatiin aikaan eri toimijoiden näkökulmista. Tämä artikkeli on esimerkki opintojaksointegraatiosta, jossa yhdistyvät aluekehitys, tutkimus- ja kehittämistyö sekä opetus.

Yhteistyön toimijat ja kehitystyön eteneminen

Kehittämisprojektiin osallistui 31 sairaanhoitajaopiskelijaa Laureasta Lohjan kampukselta Johtajuus, yrittäjyys ja uudistuva hoitotyö -opintojaksolta. Opintojakso koostui kolmesta osiosta, joista uudistuva hoitotyöosio (4 opintopistettä) palveluiden kehittämisen tavoitteilla sopi tähän yhteistyöhön. Opintojakson tavoitteena oli muun muassa suunnitella, toteuttaa ja arvioida innovaatioprojekti osana moniammatillista asiantuntijayhteisöä ja –verkostoa sekä käyttää soveltuvia tutkimus-, projektityön ja palvelumuotoilun menetelmiä innovaatioprojektissa. Opintojakson osaamistavoitteina oli myös arvioida innovaatioprojektin prosessia sekä syntynyttä tulosta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi tavoitteina oli arvioida terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen uudistamistarpeita yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Työyhteisöstä kehittämiseen kutsuttiin koko hoitohenkilökunta, esihenkilöt sekä asukkaat. Koronatilanteen vuoksi samanaikainen yhteinen kehittäminen ei ollut aina mahdollista, vaan kehittämisessä hyödynnettiin etäyhteyksiä ja kehittämistyön tuloksien jakamista eri ajankohdin toimijoiden välillä.

Hankkeen toimijat olivat tiiviissä yhteistyössä sekä työyhteisön että opiskelijoiden välillä etäyhteyksin. Hankkeen tavoitteena oli kehittää osaamisen kehittämisen arviointia osana koulutuksen vaikutusta ja vaikuttavuutta tämän case-esimerkin avulla.

Kehittämistyö toteutettiin kevään 2021 aikana. Kehitystyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin hoitohenkilökuntaa ja esihenkilöitä haastattelemalla palveluun liittyvän muutoksen mukanaan tuomaa työnkuvamuutosta, ja siihen liittyvää osaamisen kehittämistä ja johtamista. Lisäksi asukkaita haastateltiin palveluihin liittyvistä tarpeista ja odotuksista. Tässä vaiheessa tehtiin myös katsausta aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja benchmarkattiin jo olemassa olevia hyviä käytänteitä. Kehittämistyön toisessa vaiheessa ideoitiin ratkaisuja aiemman vaiheen aineistojen pohjalta, millaisia uudet asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut ovat ja mitä osaamista niiden tuottamiseen vaaditaan hoitohenkilökunnalta. Lisäksi ideoitiin mitä esihenkilön työhön liittyvä osaamisen johtaminen on. Kehittämistyön kolmannessa vaiheessa kuvattiin työntekijän osaamisen kehittymisen polku, asukkaan palvelupolku sekä työyhteisön osaamisen kehittämisen ja johtamisen polku esihenkilölle.

Opinnoissa yhdessä kehittämistä henkilökuntaa ja asiakkaita aidosti osallistaen

Opintojakson opettajana oli tärkeää tunnistaa eri toimijoiden odotukset sekä toiminnan tavoitteet ja suhteuttaa ne opintojakson tavoitteisiin, jotta opiskelijoille mahdollistuisi tavoitteisiin sopivia merkityksellisiä oppimiskokemuksia (kuvio 1). Tämä vaati huolellista suunnittelua kehittämisprosessin eri vaiheissa ja vuoropuhelua hanketoimijoiden ja tilaajaorganisaation kanssa.

Tässä kuviossa kuvataan kehittämisprojektin toimijoiden näkökulmasta (työyhteisö ja asukkaat sekä opiskelijat ja hanketoimijat), mitä projektin eri vaiheet tuottivat.
Kuvio 1. Eri toimijoiden tavoitteet, roolit ja osallistuminen opintojaksointegraatiossa. (Ranta 2021)

Huolellisesta suunnittelusta huolimatta projektin edetessä tunnistettiin muutostarpeita tai tuli ulkopuolisia tekijöitä, jotka muuttivat jo suunniteltua. Tässä opettajan ja opiskelijaprojektipäällikön sujuva yhteistyö oli tärkeää, jotta projektiopinnoista viestintä olisi ajantasaista ja toimivaa projektissa toimiville opiskelijoille. Myös säännölliset ohjaustapaamiset olivat tärkeitä muutosten läpikäymiseen ja reflektointiin. Oppimiskokemuksena projektipäällikön tehtävä oli monipuolinen.

Opintojakson opiskelijaprojektipäällikkönä oppimisen matkalla

Tämä projekti, osaamisen kehittäminen ikääntyneiden palvelussa osana SOTETIE-hanketta, on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen ja antoisa. Pääsimme mukaan kehittämään todella tärkeää asiaa yhdessä tilaajaorganisaation työntekijöiden sekä asukkaiden kanssa (kuvio 2). Hienoin ja uusi kokemus tässä on ollut se, että teimme tämän yhdessä, joka antoi paljon arvokasta tietoa ja eri näkökulmia kehittämiselle. Toivon, että työyhteisö saa projektistamme valtavan paljon työkaluja toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa. Tämän projektin tarkoitus oli merkittävä ja projekti oli suunniteltu erinomaisesti, joten se auttoi pitämään mielenkiintoa yllä ja olemaan mukana täydellä sydämellä.

Tässä projektissa pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan projektipäällikkönä toimimista. Pelokkain, mutta todella innokkain mielin lähdin mukaan haastamaan itseäni ihan uudenlaisessa tilanteessa. Olen saanut huomata projektin aikana omaa kehitystäni uudenlaisella vastuualueella. Projektin aikana olen käynyt tunteiden vuoristorataa läpi, sillä aina asiat ei mene suunnitellusti ja tuottavat sitä kautta lisää painetta. Hienon porukan kanssa mikä vain on mahdollista ja saimmekin aikaan uskomattoman hienon projektin. Nyt projektin päätyttyä voin huokaista helpotuksesta – minäkin selvisin tästä. Tämän projektin myötä uskon, että tulevaisuudessa lähden moniin eri projekteihin mukaan innokkaasti ja suurella mielenkiinnolla. Uskallan lähteä haastamaan itseäni helpommin. Uskon, että olen saanut työkaluja myös työelämään tästä kokemuksesta. Uskallan olla oma itseni, olla mukana kehittämässä ja ennen kaikkea nauttia haasteista. Haasteista selviytymisen myötä saa kokea onnistumisen tunnetta, joka mielestäni on upea tunne.

Tässä kuviossa kuvataan kehittämisprojektin eri vaiheita sekä siihen liittyvää työskentelyä ja tehtäviä opiskelijoiden näkökulmasta.
Kuvio 2. Kehittämisprosessi ja siihen liittyvät vaiheet opintojakson opiskelijaprojektipäällikön kuvaamana. (Saksa 2021)

Opiskelijaprojektilla ymmärrystä asukkaiden tarpeista ja odotuksista sekä hoitajien osaamisen kehittämistarpeista

Näin yksikön toiminnasta vastaavan esimiehen näkövinkkelistä on itselleni tuloksissa huomionarvoista se, miten asukkaat kokevat hoitajien läsnäolon ja osaamisen merkityksen arjessaan, osana heidän päivittäistä elämäänsä. Muut asukkaat ja hoitajat muodostavat heidän tämänhetkisen arkiperheensä. Asia korostuu aivan eri tavalla tavallisen palveluasumisen asiakkailla kuin tehostetun palveluasumisen asiakkailla. Tämä johtuu siitä, että tavallisessa palveluasumisessa asukkaiden sosiaaliset kyvyt, elämänhallinta ja fyysinen kunto ovat huomattavasti paremmat kuin tehostetun palveluasumisen asiakkailla. He haluavat aktiivisesti osallistua oman arkensa suunnitteluun sekä sisällön tuottamiseen, heillä on toiveita ja näkemyksiä siitä mitä elämältä hoivakodissa odottavat.

Koska tilanne on meille aivan uusi, on projekti auttanut meitä näkemään selkeämmin ne tarpeet ja odotukset, joita asukkaillamme on. Ja kun tunnistamme heidän tarpeensa, on meidän helpompi pohtia sitä, miten omaa osaamistamme kehitämme ja mihin suuntaan. Tulosten pohjalta huomasimme, että perinteisen hoitotyön (muun muassa hygienian, ravitsemuksen, kudoseheyden, vitaalielintoimintojen seuraaminen ja hoitaminen meiltä kyllä sujui hyvin, mutta hoitotyön painopisteen siirtäminen ohjaukseen ja psykososiaalisiin tarpeisiin vastaamiseen vaati meiltä vielä kouluttautumista ja uusien toimintamallien omaksumista. Myös mielenterveyteen liittyvää koulutustarvetta havaittiin. Koulutustarpeiden tunnistaminen ja oman työn uudelleen organisointi ja kehittäminen auttavat meitä kaikkia voimaan paremmin työssämme, kun aikaisemmin ei-niin-strukturoiduista asioista on tullut tämän hankkeen myötä konkreettisempia.

Opiskelijaprojekti vei hankkeen asukkaiden palveluiden arkeen

Opiskelijoiden projekti ajoittui keväällä 2021 oivalliseen kohtaan kansallista SOTETIE-hanketta (Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta), jossa Laurean vastuulla on ollut koordinoida jatkuvan oppimisen ja koulutuksen mallin luomista sisältäen koulutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Hankkeessa olemme Laureassa yhteistyössä erityisesti Lapin ammattikorkeakoulun kanssa pohtineet jatkuvan oppimisen ja koulutuksen (JOK) vaikutusta ja vaikuttavuutta, sekä hahmottaneet viitekehystä tähän. Vaikutusta ja vaikuttavuutta tarkasteltaessa on oleellista hahmottaa, että vaikutusta ja vaikuttavuutta rakennetaan jo ennen koulutusta, koulutuksen aikana ja koulutuksen jälkeen. Opiskelijaprojektissa fokus oli ajassa ennen koulutusta, vaikkakin opiskelijoiden tuotokset tuottivat runsaasti materiaalia myös koulutuksen aikaiseen ja sen jälkeen tarkasteluun.

Hankkeessa on aiemmin tuotettu asiakasymmärrystä koulutukseen osallistujien, koulutusorganisaatioiden ja työelämän edustajien kanssa haastatteluin ja kyselyin keväällä 2020 (kts Ranta, Kantola & Saranki-Rantakokko 2020). Tällöin pohdittiin, mitä jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat ja miten niitä arvioidaan tai voitaisiin arvioida. Tätä aineistoa on hyödynnetty työpajatyöskentelyssä kesän alussa 2020. Työpajoissa yhdessä edellä mainittujen toimijoiden kanssa hahmoteltiin sitä, mitä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi voivat tulevaisuudessa olla ja millaisin välinein arviointia voitaisiin toteuttaa (kts. Ranta, Kantola & Saranki-Rantakokko 2020).

Osaamisen johtaminen ja kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi kaikissa hankkeen vaiheissa viitekehyksen rakentamisesta ja asiakasymmärryksen tuottamisesta aina työpajatyöskentelyyn. Tässä artikkelissa kuvattu opiskelijaprojekti vei kuitenkin työskentelyn kaikkein lähimmäksi sosiaali- ja terveysalan arkea ottaen työskentelyyn mukaan työyhteisötasolla henkilöstön ja esihenkilöstön sekä asiakkaat. Osaamisen johtamista ja kehittämistä pohditaan työyhteisön ja asiakkaan arjen näkökulmasta. Voidaan oikeutetusti sanoa, että opiskelijaprojektin myötä käsitteellisesti haasteellisen jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkastelussa on otettu suuri askel asiakas- ja käyttäjälähtöisen tutkivan kehittämisen suuntaan.

Kun SOTETIE-hankkeen tavoitteena on mallintaa jatkuvaa oppimista ja koulutusta sosiaali- ja terveysalalla, ovat opiskelijaprojektiin osallistuneet opiskelijat tulleet toimijoiksi tähän työskentelyyn. He ovat altistaneet itsensä ja oppimisensa työyhteisön kanssa yhdessä käytävälle vuoropuhelulle ja arjessa eläville suunnitelmille muutoksineen. He ovat oppineet moniäänistä kehittämistyötä niin omissa pienryhmissään kuin yhteistyössä työelämän kanssa. Toivon mukaan he ovat nähneet opiskelijaprojektin mahdollistavan merkityksen työelämän tutkivassa kehittämisessä ja luovat tällaiselle työskentelylle tilaa myös tulevina sote-alan ammattilaisina omissa työyhteisöissään.

Yhdessä kehittämisen merkitys toimijoille

Tämä kehittämisprojekti jatkaa kehitystään työyhteisön voimin. Se on saanut uudenlaisia näkemyksiä kehittämiseen opiskelijoilta, jotka omin kokemuksin, tutkimustiedon ja kerätyn aineiston pohjalta ovat luoneet ehdotuksia toiminnan kehittämiselle yhteistyössä henkilökunnan ja asukkaiden kanssa.

Hankkeelle tämä työelämän kehitystyö antaa aidon esimerkin työyhteisön osaamisen kehittämisestä ja mahdollisuuden testata hankkeessa aiemmin kehitettyjä kehittämistyön tuloksia.

Kehittämisprojektissa opiskelijat ovat saaneet aitoja oppimiskokemuksia siitä, mitä kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla on monitoimijaisesti ja moniammatillisesti sekä siitä, miten tärkeää asukkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen on. He saavat myös ymmärrystä siitä, miten omaa osaamista tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää työyhteisön jäsenenä suhteessa työnkuvan vaatimiin tehtäviin.

Tämän kehittämisprojektin myötä myös asukkaat ovat saaneet tunteen siitä, että heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin ja toimintaan. Kehitystyötä on tarkoitus jatkaa henkilökunnan ja asukkaiden kanssa ensi syksynä.

Kirjoittajat:

  • Kaisa Niskala toimii osastonhoitajana Lohjan kaupungin Kaisankalliossa.
  • Saara Saksa toimi projektipäällikkönä opiskelijaprojektissa ja on sairaanhoitajaopiskelijana Laureassa Lohjan kampuksella.
  • Tarja Kantola toimii yliopettajana Porvoon kampuksella ja on SOTETIE-hankkeessa Laurean projektipäällikkönä.
  • Liisa Ranta toimii lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa Lohjan kampuksella ja toimii SOTETIE-hankkeessa asiantuntijana.

Lähteet:

Ranta, L. & Kantola, T. 2020. Ideointia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi. Laurea Journal.

Ranta, L.  Kantola, T. & Saranki-Rantakokko, S. 2020.  Mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat? -erikoistumiskoulutusten opettajien, opiskelijoiden ja työelämän kokemuksia. Laurea Journal.

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062239393

Jaa sivu