”TERVEHDYKSENI SINULLE TÄÄLTÄ RINTAMALTA JA KAUNIS KIITOS KIRJEESTÄSI” : Nuoren karjalaisnaisen seurustelukirjeet sotavuosina 1942–1945
Tuominen, Elina (2021-05-03)
”TERVEHDYKSENI SINULLE TÄÄLTÄ RINTAMALTA JA KAUNIS KIITOS KIRJEESTÄSI” : Nuoren karjalaisnaisen seurustelukirjeet sotavuosina 1942–1945
Tuominen, Elina
(03.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834849
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060834849
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee sota-ajan seurustelukirjeitä ja niiden sisältämiä suhteita.Tutkin niitä nuoren karjalaisnaisen sotavuosina 1942–1945 saamien seurustelukirjeiden kautta. Aineistonani toimii edesmenneen isotätini Aune Puusan henkilökohtainen yksityisarkisto. Se sisältää muun muassa Aunen sotavuosina saamia sotakirjeitä ja -postikortteja sukulaisilta ja ystäviltä, sekä seurustelukirjeitä ja -kortteja seitsemältä eri sotilaalta. Seurustelukirjeiden kirjoittajista osan hän oli tavannut kirjeiden kautta, osan kasvotusten kotona Karjalassa, sekä ensimmäisellä evakkomatkallaan Varsinais-Suomessa. Tutkimukseni on vahvasti osa kulttuurihistoriaa, sotahistoriaa sekä arjen historiaa. Metodina käytän lähilukua, mikä tarkoittaa aineiston tarkkaa ja toistuvaa luentaa mahdollisimman paikkaansapitävien päätelmien saavuttamiseksi.
Jatkosodan aikana lähetettiin rintaman ja kotirintaman välillä kenttäpostin välityksellä yli 1,3 miljardia sotakirjettä, joista arviolta kaksi kolmasosaa kulki rintamalta kotirintamalle. Sotakirjeet mahdollistivat ihmisten välisen vuorovaikutuksen, kuten seurustelusuhteiden syntymisen ja ylläpitämisen. Aiempi historiantutkimus on painottunut tutkimaan pariskuntien ja perheenjäsenten välisiä sota-ajan suhteita ja kirjeenvaihtoa. Näin ollen sen ulkopuolelle ovat jääneet naimattomien ihmisten väliset seurustelusuhteet ja -kirjeet.
Ensimmäisessä käsittelyluvussa pohdin aineistoni avulla yleisesti sota-ajan kirjeenvaihtoa ja sen käytäntöjä. Tutkin mistä ja miten ihmiset löysivät kirjeystäviä, sekä minkälaisia haasteita ja etuja kirjeet toivat sota-ajan seurusteluun. Toisessa käsittelyluvussa tutkin tarkemmin Aunelle kirjoitettujen kirjeiden avulla sota-ajan seurustelua, sekä minkälaisia seurustelusuhteita hänelle itselleen muodostui seurustelukirjeitä kirjoittaneiden miesten kanssa. Tutkin mistä aiheista ja miten miehet kirjoittivat hänelle. Pohdin myös mihin sota-ajan seurustelukirjeiden kautta käydyt suhteet saattoivat päättyä.
Tutkielmassani olen tullut päätelmiin, että seurustelukirjeet olivat vahva osa suomalaista sota-ajan seurustelukulttuuria. Sota sai kaikki kansanosat ja kaiken tasoiset kirjoittajat kirjoittamaan kirjeitä. Sodan takia naiset ja miehet olivat erossa toisistaan, jolloin kirjeet olivat lähes ainoa kommunikoinnin väline heidän välillään. Seurustelukirjeiden avulla tavattiin muita naimattomia ihmisiä, sekä pidettiin yhteyttä ennen sota-aikaa ja sen aikana tavattuihin tuttuihin ja ystäviin. Heistä saatettiin toivoa tulevan jotain rakkaampaa kuin vain kirjeystävä - nimittäin tosiystävä. Seurustelukirjeet olivat myös ajanvietettä ja pakopaikkoja sota-arjesta. Sota-aika sekä kirjeet yhteydenpitovälineenä toivat molemmat omat haasteensa ja hyötynsä seurustelukirjeitse käydyn seurustelun kaikkiin vaiheisiin.
Jatkosodan aikana lähetettiin rintaman ja kotirintaman välillä kenttäpostin välityksellä yli 1,3 miljardia sotakirjettä, joista arviolta kaksi kolmasosaa kulki rintamalta kotirintamalle. Sotakirjeet mahdollistivat ihmisten välisen vuorovaikutuksen, kuten seurustelusuhteiden syntymisen ja ylläpitämisen. Aiempi historiantutkimus on painottunut tutkimaan pariskuntien ja perheenjäsenten välisiä sota-ajan suhteita ja kirjeenvaihtoa. Näin ollen sen ulkopuolelle ovat jääneet naimattomien ihmisten väliset seurustelusuhteet ja -kirjeet.
Ensimmäisessä käsittelyluvussa pohdin aineistoni avulla yleisesti sota-ajan kirjeenvaihtoa ja sen käytäntöjä. Tutkin mistä ja miten ihmiset löysivät kirjeystäviä, sekä minkälaisia haasteita ja etuja kirjeet toivat sota-ajan seurusteluun. Toisessa käsittelyluvussa tutkin tarkemmin Aunelle kirjoitettujen kirjeiden avulla sota-ajan seurustelua, sekä minkälaisia seurustelusuhteita hänelle itselleen muodostui seurustelukirjeitä kirjoittaneiden miesten kanssa. Tutkin mistä aiheista ja miten miehet kirjoittivat hänelle. Pohdin myös mihin sota-ajan seurustelukirjeiden kautta käydyt suhteet saattoivat päättyä.
Tutkielmassani olen tullut päätelmiin, että seurustelukirjeet olivat vahva osa suomalaista sota-ajan seurustelukulttuuria. Sota sai kaikki kansanosat ja kaiken tasoiset kirjoittajat kirjoittamaan kirjeitä. Sodan takia naiset ja miehet olivat erossa toisistaan, jolloin kirjeet olivat lähes ainoa kommunikoinnin väline heidän välillään. Seurustelukirjeiden avulla tavattiin muita naimattomia ihmisiä, sekä pidettiin yhteyttä ennen sota-aikaa ja sen aikana tavattuihin tuttuihin ja ystäviin. Heistä saatettiin toivoa tulevan jotain rakkaampaa kuin vain kirjeystävä - nimittäin tosiystävä. Seurustelukirjeet olivat myös ajanvietettä ja pakopaikkoja sota-arjesta. Sota-aika sekä kirjeet yhteydenpitovälineenä toivat molemmat omat haasteensa ja hyötynsä seurustelukirjeitse käydyn seurustelun kaikkiin vaiheisiin.