COVID-19 pandemian merkitys kotimaanmatkailussa: Media-aineiston diskurssianalyysi kesältä 2020
Suomi, Maarit (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053032230
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053032230
Tiivistelmä
Terveydelliset kriisit ovat vaikuttaneet matkailuun kautta aikojen,ja ne saavat melko paljon huomiota mediassa. Tällä hetkellä maailma on kriisissä COVID-19 pandemian vuoksi. Tämä on aiheuttanut suuria muutoksia matkailuun. Kriisin aikana Suomen media on uutisoinut aiheesta tiiviisti kotimaanmatkailun näkökulmasta.
Viime vuosina matkailua koskevassa aiemmassa mediatutkimuksessa on käsitelty erityisesti liikamatkailua ja matkailukriisejä. Matkailukriisien tutkimuksissa on keskitytty usein taloudellisiin kriiseihin, mutta myös terveydellisiä kriisejä on tutkittu runsaasti. Erityisesti SARS-epidemiaa on tutkittu paljon matkailun näkökulmasta. Suomessa ei toistaiseksi ole julkaistu media-aineistoja hyödyntäviä tutkimuksia COVID-19 pandemian aiheuttamasta matkailukriisistä. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä pandemian aikaisesta kotimaanmatkailun uutisoinnista.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Fairclough’n(1992, 1997, 2001) viestintätilanteen kriittinen analyysi. Tutkimuskohteenion kotimaanmatkailun uutisoinnin diskurssit terveydellisen matkailukriisin aikana. Tutkin millaisia valtasuhteita COVID-19 matkailukriisin kotimaanmatkailuun liittyvissä mediadiskursseissa esiintyy. Tutkimukseni jakautuu seuraaviin osakysymyksiin: Miten terveydellisiä matkailukriisejäon tutkittu aiemmin? Miten diskursiivinen todellisuus rakentuu mediassa? Millaiseen keskinäiseen hierarkkiseen järjestyk-seen diskurssit asettuvat uutisoinnissa? Millaiseen subjektipositioon uutisoinnissa esiintyvät diskurssit asemoivat kohteensa? Millaiseksi uutisten diskursseissa esiintyvien toimijoiden välinen suhde määrittyy?
Tutkielman aineisto koostuu 22:sta suomenkielisestä uutisartikkelista, jotka käsittelevät pandemiakesän 2020 kotimaanmatkailua Suomessa. Uutisartikkelit on julkaistu Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Analyysimenetelmänätoimii diskurssianalyysi.
Aineiston analyysini pohjalta hahmottui kolme erilaista diskurssia: matkailun kriisidiskurssi, kotimaanmatkailun nousun diskurssi ja matkailun uudistumisdiskurssi, joista kaksi ensimmäistä ovat hegemonisia diskursseja. Kolmas diskurssi on edellisiä heikompi. Yritykset hallitsevat puhetilaa kaikissa diskursseissa. Matkailun kriisidiskurssissa kaikki toimijat pyrkivät ottamaan vastuullisen toimijan subjektiposition pandemian huomioimisessa. Toimijat kuitenkin asettavat muiden toimijoiden roolit erilaisiksi kuin mitä he ovat itse määritelleet. Kotimaanmatkailun nousun diskurssi piirtää kuvaa suomalaisten matkailijoiden monenlaisista rooleista. Matkailun uudistumisdiskurssissa nuoret asetetaan subjektipositioon, jossa heitä kiinnostaa kotimaanmatkailu enemmän kuin aikaisemmin. Tutkielman tulokset tarjoavat näkökulman kotimaanmatkailun uutisointiin pandemian keskellä. Tuloksia voidaan hyödyntää kotimaanmatkailun kehittämisessä.
Viime vuosina matkailua koskevassa aiemmassa mediatutkimuksessa on käsitelty erityisesti liikamatkailua ja matkailukriisejä. Matkailukriisien tutkimuksissa on keskitytty usein taloudellisiin kriiseihin, mutta myös terveydellisiä kriisejä on tutkittu runsaasti. Erityisesti SARS-epidemiaa on tutkittu paljon matkailun näkökulmasta. Suomessa ei toistaiseksi ole julkaistu media-aineistoja hyödyntäviä tutkimuksia COVID-19 pandemian aiheuttamasta matkailukriisistä. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä pandemian aikaisesta kotimaanmatkailun uutisoinnista.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Fairclough’n(1992, 1997, 2001) viestintätilanteen kriittinen analyysi. Tutkimuskohteenion kotimaanmatkailun uutisoinnin diskurssit terveydellisen matkailukriisin aikana. Tutkin millaisia valtasuhteita COVID-19 matkailukriisin kotimaanmatkailuun liittyvissä mediadiskursseissa esiintyy. Tutkimukseni jakautuu seuraaviin osakysymyksiin: Miten terveydellisiä matkailukriisejäon tutkittu aiemmin? Miten diskursiivinen todellisuus rakentuu mediassa? Millaiseen keskinäiseen hierarkkiseen järjestyk-seen diskurssit asettuvat uutisoinnissa? Millaiseen subjektipositioon uutisoinnissa esiintyvät diskurssit asemoivat kohteensa? Millaiseksi uutisten diskursseissa esiintyvien toimijoiden välinen suhde määrittyy?
Tutkielman aineisto koostuu 22:sta suomenkielisestä uutisartikkelista, jotka käsittelevät pandemiakesän 2020 kotimaanmatkailua Suomessa. Uutisartikkelit on julkaistu Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Analyysimenetelmänätoimii diskurssianalyysi.
Aineiston analyysini pohjalta hahmottui kolme erilaista diskurssia: matkailun kriisidiskurssi, kotimaanmatkailun nousun diskurssi ja matkailun uudistumisdiskurssi, joista kaksi ensimmäistä ovat hegemonisia diskursseja. Kolmas diskurssi on edellisiä heikompi. Yritykset hallitsevat puhetilaa kaikissa diskursseissa. Matkailun kriisidiskurssissa kaikki toimijat pyrkivät ottamaan vastuullisen toimijan subjektiposition pandemian huomioimisessa. Toimijat kuitenkin asettavat muiden toimijoiden roolit erilaisiksi kuin mitä he ovat itse määritelleet. Kotimaanmatkailun nousun diskurssi piirtää kuvaa suomalaisten matkailijoiden monenlaisista rooleista. Matkailun uudistumisdiskurssissa nuoret asetetaan subjektipositioon, jossa heitä kiinnostaa kotimaanmatkailu enemmän kuin aikaisemmin. Tutkielman tulokset tarjoavat näkökulman kotimaanmatkailun uutisointiin pandemian keskellä. Tuloksia voidaan hyödyntää kotimaanmatkailun kehittämisessä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4252]