Innovaationa tekoäly : Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ja tuottavuuteen
Suomi, Pinja (2021-05-18)
Innovaationa tekoäly : Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ja tuottavuuteen
Suomi, Pinja
(18.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130982
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130982
Tiivistelmä
Tekoäly on yksi suurista ja merkittävimmistä teknologiamurroksista. Tekoäly on yleiskäyttöinen teknologia, joka muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa laajasti. Se tarjoaa mahdollisuuden talouden tuottavuuden nopeampaan kasvuun sekä elintason paranemiseen. Tekoälyn ja koneoppimisen käyttöönottoon sisältyy paljon muutosvoimaa ja mahdollisuuksia. Ne voivat olla apuna ratkaisemassa suuria globaaleja ongelmia sekä mahdollistamassa talouskasvua, mutta niiden hyödyntämiseen yhdistetään myös yhteiskunnan eri tasoilla eettisiä haasteita.
Historia on täynnä teknologisia murroksia. Teolliset vallankumoukset ovat nimityksiä niin teknologisista, mutta myös yhteiskunnallisista muutoksista. Teollisuus on ollut jo pidemmän ajan digitaalisessa murroksessa. Neljäs teollinen vallankumous muuttaa nykyisiä talouden rakenteita ja se pohjautuu kolmannen vallankumouksen varaan. Tekoälyn käyttöönotto erottaa neljännen teollisen vallankumouksen kolmannesta. Teollisten vallankumousten teknologiset muutokset ovat vuosisatojen ajan uudistaneet työtä, mutta silti on vaikeaa ennakoida teknologisten muutosten kaikkia vaikutuksia työhön ja tuottavuuteen, koska muutokset eivät ole olleet historiassa suoraviivaisia.
Tekoälyn hyödyntäminen, kehittäminen ja laajempi käyttöönotto haastavat poliittista päätöksentekoa. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tulee huolehtia, että lainsäädäntö on oikeudenmukainen myös uudenlaisten teknologioiden maailmassa. Tekoäly poikkeaa aiemmista teknologisista kehitysaskelista siinä, että se tuo rakennemuutosta entistä enemmän palkkajakauman yläosan ammatteihin. Tekoälyyn liitetään uhkakuvia, ja niitä ovat rakennetyöttömyyden kasvu sekä kasvavat yhteiskunnalliset erot. On erityisen tärkeää huolehtia, että teknologinen murros kohtelee kaikkia kansalaisia oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti. Tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi ja maksimoimiseksi yhteiskunnan tulee investoida työvoiman liikkuvuuden helpottamiseen, työvoiman osaamisen päivittämiseen sekä ihmistyötä täydentävien innovaatioiden synnyttämiseen.
Historia on täynnä teknologisia murroksia. Teolliset vallankumoukset ovat nimityksiä niin teknologisista, mutta myös yhteiskunnallisista muutoksista. Teollisuus on ollut jo pidemmän ajan digitaalisessa murroksessa. Neljäs teollinen vallankumous muuttaa nykyisiä talouden rakenteita ja se pohjautuu kolmannen vallankumouksen varaan. Tekoälyn käyttöönotto erottaa neljännen teollisen vallankumouksen kolmannesta. Teollisten vallankumousten teknologiset muutokset ovat vuosisatojen ajan uudistaneet työtä, mutta silti on vaikeaa ennakoida teknologisten muutosten kaikkia vaikutuksia työhön ja tuottavuuteen, koska muutokset eivät ole olleet historiassa suoraviivaisia.
Tekoälyn hyödyntäminen, kehittäminen ja laajempi käyttöönotto haastavat poliittista päätöksentekoa. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tulee huolehtia, että lainsäädäntö on oikeudenmukainen myös uudenlaisten teknologioiden maailmassa. Tekoäly poikkeaa aiemmista teknologisista kehitysaskelista siinä, että se tuo rakennemuutosta entistä enemmän palkkajakauman yläosan ammatteihin. Tekoälyyn liitetään uhkakuvia, ja niitä ovat rakennetyöttömyyden kasvu sekä kasvavat yhteiskunnalliset erot. On erityisen tärkeää huolehtia, että teknologinen murros kohtelee kaikkia kansalaisia oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti. Tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi ja maksimoimiseksi yhteiskunnan tulee investoida työvoiman liikkuvuuden helpottamiseen, työvoiman osaamisen päivittämiseen sekä ihmistyötä täydentävien innovaatioiden synnyttämiseen.