Evaluating the Usability of Finnish translations of Technical User Manuals
Petäys, Taina K. (2021)
Petäys, Taina K.
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051830350
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051830350
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tavallisille kuluttajille suunnattujen teknisten laitteiden käyttöohjeiden suomenkielisten versioiden käytettävyyttä verrattuna englanninkielisiin versioihin. Pääpaino oli suomenkielisissä käännösversioissa.
Tutkimuksen teoriapohjana oli Tytti Suojasen, Kaisa Koskisen ja Tiina Tuomisen käyttäjäkeskeisen kääntämisen (UCT) malli. Suomenkielisten käännösten arvioinnissa menetelmänä käytettiin viittä heuristiikkaa, jotka olivat osa Suojasen ym. käännösten arviointiin kehitetyistä heuristiikoista. Käytettävyysongelmien arvioinnissa käytettiin Jakob Nielsenin käytettävyysongelmien vakavuusarviointiin kehitettyä viisiportaista asteikkoa, jossa arvo 0 ei ole käytettävyysongelma, arvot 1–2 ovat vähäisiä ja 3–4 ovat suurempia käytettävyysongelmia.
Kaikista käyttöohjeiden suomenkielisistä käännöksistä löytyi käytettävyysongelmia. Tutkimuksen tulokset olivat odotuksen mukaisia, mutta yllättävää oli jakaantuminen erilaisiin kategorioihin. Käytettävyysongelmat jakaantuivat käytettyihin termeihin, tekstilajiin, yhtenäisyyteen terminologian osalta, lähde ja kohdetekstin vastaavuuteen sisältäen poistoja ja lisäyksiä, tekstin muotoiluseikkoja, sekä kirjoitus- ja käännösvirheitä.
Käytettävyysongelmat painottuivat lähde- ja kohdetekstin vastaavuusongelmiin ja terminologian yhtenäisyyteen. Kulttuurisia käytettävyysongelmia ei löytynyt aineistosta. Käytettävyysongelmia löytyi kaikilta vakavuustasoilta. Aineiston keskiarvo oli arvon 2 tasolla eli vähäisiä käytettävyysongelmia havaittiin. Eniten käytettävyysongelmia arvioitiin tasoille 1 ja 2. Vähiten löytyi suurempia käytettävyysongelmia arvolle 3. Kaikkein vakavimpia käytettävyysongelmia arvolle 4 ei havaittu.
Tutkimuksen teoriapohjana oli Tytti Suojasen, Kaisa Koskisen ja Tiina Tuomisen käyttäjäkeskeisen kääntämisen (UCT) malli. Suomenkielisten käännösten arvioinnissa menetelmänä käytettiin viittä heuristiikkaa, jotka olivat osa Suojasen ym. käännösten arviointiin kehitetyistä heuristiikoista. Käytettävyysongelmien arvioinnissa käytettiin Jakob Nielsenin käytettävyysongelmien vakavuusarviointiin kehitettyä viisiportaista asteikkoa, jossa arvo 0 ei ole käytettävyysongelma, arvot 1–2 ovat vähäisiä ja 3–4 ovat suurempia käytettävyysongelmia.
Kaikista käyttöohjeiden suomenkielisistä käännöksistä löytyi käytettävyysongelmia. Tutkimuksen tulokset olivat odotuksen mukaisia, mutta yllättävää oli jakaantuminen erilaisiin kategorioihin. Käytettävyysongelmat jakaantuivat käytettyihin termeihin, tekstilajiin, yhtenäisyyteen terminologian osalta, lähde ja kohdetekstin vastaavuuteen sisältäen poistoja ja lisäyksiä, tekstin muotoiluseikkoja, sekä kirjoitus- ja käännösvirheitä.
Käytettävyysongelmat painottuivat lähde- ja kohdetekstin vastaavuusongelmiin ja terminologian yhtenäisyyteen. Kulttuurisia käytettävyysongelmia ei löytynyt aineistosta. Käytettävyysongelmia löytyi kaikilta vakavuustasoilta. Aineiston keskiarvo oli arvon 2 tasolla eli vähäisiä käytettävyysongelmia havaittiin. Eniten käytettävyysongelmia arvioitiin tasoille 1 ja 2. Vähiten löytyi suurempia käytettävyysongelmia arvolle 3. Kaikkein vakavimpia käytettävyysongelmia arvolle 4 ei havaittu.