Healthy Kids of Seinäjoki (HKS) - "Lisää informaatiota tarvittaisiin": HKS-kehitysalustahankkeessa toteutettu nykytila-analyysi Seinäjoen kaupunkiorganisaation lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä
Kasanen, Maria; Kitinoja, Helli; Nissinen, Kaija (2021)
Kasanen, Maria
Kitinoja, Helli
Nissinen, Kaija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051730052
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051730052
Tiivistelmä
Nykytilan analysointi on tärkeä lähtökohta onnistuneelle kehittämistyölle. Tässä nykytila-analyysissä tarkastellaan Seinäjoen kaupunkiorganisaatiossa tehtävän lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa. Nykytila-analyysi on osa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa Healthy Kids of Seinäjoki (HKS) -kehitysalusta alueellisena vahvuutena ja yritysten kasvun lähteenä -hanketta. Hankkeen kokonaistavoitteena on mallintaa ja vahvistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen luotua HKS-kehitysalustaa ja kehittää sen toimintaa.
Nykytila-analyysin teoreettisena viitekehyksenä toimi Euroopan komission terveyden edistämisen ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon parhaiden käytänteiden kriteerit. Tavoitteena oli kuvata em. kriteereiden ja hankehakemuksesta nousevien tavoitteiden pohjalta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa. Nykytila-analyysin aineisto koostui 1) Seinäjoen kaupungin lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia kuvaavista val-takunnallisista tilastotiedoista (146 muuttujaa), 2) hyvinvoinnin ja terveyden edistä-mistä ohjaavista Seinäjoen kaupungin asiakirjoista (n=20), 3) sähköisestä kyselystä Seinäjoen kaupungin koko henkilöstöltä (N=5385, n=212), 4) Seinäjoen kaupungin johdon haastatteluista (n=4) ja 5) virtuaalisista työpajoista (2 työpajaa, n=18) kaupungin johdon haastatteluissa nimetyille avainhenkilöille. Kysely analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja muut aineistot sisällönanalyysillä.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö nähtiin turvattuna ja pysyvänä kaupungin toimintana, joka on osa normaalia perustyötä ja jonka jatkuvuus varmistetaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Toiminta näyttäytyy merkityksellisenä mm. lakien ja suositusten ohjaamana kaikkia Seinäjoen kaupungin toimialoja yhdistävänä toimintana. Yhteistyö kaupungin sisällä ja muiden sidosryhmien kanssa nähtiin toisaalta hyvänä käytänteenä, mutta samalla myös kehittämiskohteena. Tulosten perusteella toiminnan organisointia ja koordinointia tulisi vahvistaa sekä määritellä yhteiset tavoitteet selkeämmin, joka selkeyttäsi myös toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Myös muita tutkimus- ja kehittämiskohteita nimettiin pohjaksi toiminnan jatkokehittämiselle. Kehittämällä viestintää ja tiedottamista saadaan myös lisättyä HKS-toiminnan tunnettuutta, joka tulosten mukaan oli vielä verrattain vähän tunnettu.
Nykytila-analyysin teoreettisena viitekehyksenä toimi Euroopan komission terveyden edistämisen ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon parhaiden käytänteiden kriteerit. Tavoitteena oli kuvata em. kriteereiden ja hankehakemuksesta nousevien tavoitteiden pohjalta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa. Nykytila-analyysin aineisto koostui 1) Seinäjoen kaupungin lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia kuvaavista val-takunnallisista tilastotiedoista (146 muuttujaa), 2) hyvinvoinnin ja terveyden edistä-mistä ohjaavista Seinäjoen kaupungin asiakirjoista (n=20), 3) sähköisestä kyselystä Seinäjoen kaupungin koko henkilöstöltä (N=5385, n=212), 4) Seinäjoen kaupungin johdon haastatteluista (n=4) ja 5) virtuaalisista työpajoista (2 työpajaa, n=18) kaupungin johdon haastatteluissa nimetyille avainhenkilöille. Kysely analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja muut aineistot sisällönanalyysillä.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö nähtiin turvattuna ja pysyvänä kaupungin toimintana, joka on osa normaalia perustyötä ja jonka jatkuvuus varmistetaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Toiminta näyttäytyy merkityksellisenä mm. lakien ja suositusten ohjaamana kaikkia Seinäjoen kaupungin toimialoja yhdistävänä toimintana. Yhteistyö kaupungin sisällä ja muiden sidosryhmien kanssa nähtiin toisaalta hyvänä käytänteenä, mutta samalla myös kehittämiskohteena. Tulosten perusteella toiminnan organisointia ja koordinointia tulisi vahvistaa sekä määritellä yhteiset tavoitteet selkeämmin, joka selkeyttäsi myös toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Myös muita tutkimus- ja kehittämiskohteita nimettiin pohjaksi toiminnan jatkokehittämiselle. Kehittämällä viestintää ja tiedottamista saadaan myös lisättyä HKS-toiminnan tunnettuutta, joka tulosten mukaan oli vielä verrattain vähän tunnettu.