"Pelottavalta tuntui lähteä tarkastelemaan omaa ajatuksenjuoksua" : Diskurssianalyysi Reflektiofasilitaattorin mahdollistamista oppimiskokemuksista
Taipalus, Anni (2021-05-11)
Taipalus, Anni
11.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051129657
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051129657
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla syksyllä 2020 kehitetyn, digitaalisen reflektiotyökalun, Reflektiofasilitaattorin, käyttöön liittyviä oppimiskokemuksia ja niissä esiintyviä diskursseja. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiden kirjallisista vastauksista, jotka opiskelijat kirjoittivat Reflektiofasilitaattorin ohjaaman reflektioharjoituksen jälkeen. Tutkimuksen kontekstina oli Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan orientoivien opintojen Ihminen ihmettelee -opintojakso, eli korkeakouluopintojen ensimmäinen opintojakso.
Analyysissa tarkastellaan, miten opiskelijat sanallistavat oppimiskokemustaan sekä millaisia diskursseja heidän sanoitetuissa kokemuksissaan esiintyy. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia diskursiivisen psykologian viitekehystä soveltaen. Analyysi kohdistuu merkitysneuvotteluihin sekä oppimisen ja tuntemisen prosessien sanoittamiseen aineistossa.
Tutkimuksen tuloksena rakennetaan diskursiivinen tulkinta Reflektiofasilitaattorin tuottamista oppimiskokemuksista. Tulkinta koostuu kaksitasoisesta rakenteesta, jossa aineistosta paikantuu yhtäältä temaattisia diskursseja ja toisaalta metadiskursseja. Metadiskursseiksi paikantuu pätevyysdiskurssi ja autenttisuusdiskurssi. Temaattisia diskursseja ovat jatkuvan oppimisen diskurssi, itsemyötätunnon diskurssi, toteuttamisen diskurssi sekä tuttuuden diskurssi. Metadiskurssi näyttäytyy määräävänä suhteessa reflektiotyökalusta saataviin hyötyihin, kun taas temaattiset diskurssit kuvaavat erilaisia diskursseja, joiden valossa opiskelijat oppimiskokemustaan sanoittavat.
Tutkimuksessa paikannetun diskurssirakenteen pohjalta voidaan päätellä, että reflektiotyökalun tuottamat oppimiskokemukset, ja siten reflektiotyökalun hyödyt avautuvat kaikista erilaisista temaattisista diskursseista käsin. Työkalu näyttäisi siis moniulotteisuutensa puolesta soveltuvan monenlaisia ennakkotietoja ja -kokemuksia omaaville käyttäjille. Havainnot pätevyyden ja autenttisuuden metadiskurssien keskeisyydestä reflektioprosessin kontekstina nostaa esiin yhteiskunnallisen kysymyksen reflektiota tukevista olosuhteista. Missä määrin organisaatiot tuottavat taipumusta pätevyysdiskurssiin, joka tulosten valossa ehkäisee reflektiota, ja missä määrin keskeneräisyyden lempeää hyväksymistä, joka tulosten valossa on otollinen maaperä reflektiolle. Vaikka reflektiossa on kyse yksilöllisestä ajattelu- ja kokemustottumuksia muovaavasta prosessista, prosessin tukeminen on vahvasti yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen asia.
Analyysissa tarkastellaan, miten opiskelijat sanallistavat oppimiskokemustaan sekä millaisia diskursseja heidän sanoitetuissa kokemuksissaan esiintyy. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia diskursiivisen psykologian viitekehystä soveltaen. Analyysi kohdistuu merkitysneuvotteluihin sekä oppimisen ja tuntemisen prosessien sanoittamiseen aineistossa.
Tutkimuksen tuloksena rakennetaan diskursiivinen tulkinta Reflektiofasilitaattorin tuottamista oppimiskokemuksista. Tulkinta koostuu kaksitasoisesta rakenteesta, jossa aineistosta paikantuu yhtäältä temaattisia diskursseja ja toisaalta metadiskursseja. Metadiskursseiksi paikantuu pätevyysdiskurssi ja autenttisuusdiskurssi. Temaattisia diskursseja ovat jatkuvan oppimisen diskurssi, itsemyötätunnon diskurssi, toteuttamisen diskurssi sekä tuttuuden diskurssi. Metadiskurssi näyttäytyy määräävänä suhteessa reflektiotyökalusta saataviin hyötyihin, kun taas temaattiset diskurssit kuvaavat erilaisia diskursseja, joiden valossa opiskelijat oppimiskokemustaan sanoittavat.
Tutkimuksessa paikannetun diskurssirakenteen pohjalta voidaan päätellä, että reflektiotyökalun tuottamat oppimiskokemukset, ja siten reflektiotyökalun hyödyt avautuvat kaikista erilaisista temaattisista diskursseista käsin. Työkalu näyttäisi siis moniulotteisuutensa puolesta soveltuvan monenlaisia ennakkotietoja ja -kokemuksia omaaville käyttäjille. Havainnot pätevyyden ja autenttisuuden metadiskurssien keskeisyydestä reflektioprosessin kontekstina nostaa esiin yhteiskunnallisen kysymyksen reflektiota tukevista olosuhteista. Missä määrin organisaatiot tuottavat taipumusta pätevyysdiskurssiin, joka tulosten valossa ehkäisee reflektiota, ja missä määrin keskeneräisyyden lempeää hyväksymistä, joka tulosten valossa on otollinen maaperä reflektiolle. Vaikka reflektiossa on kyse yksilöllisestä ajattelu- ja kokemustottumuksia muovaavasta prosessista, prosessin tukeminen on vahvasti yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen asia.