Kognitiivisen ergonomian avulla parempaan käytettävyyteen
Hyyppä, Joni (2021-04-27)
Hyyppä, Joni
27.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042713006
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042713006
Tiivistelmä
Nykyään on miltei mahdotonta välttää vuorovaikutusta tietotekniikkaan liittyvien välineiden kanssa. Siksi järjestelmiä suunnitellessa olisikin tärkeää ottaa huomioon ihmisten tietojenkäsittelyn kyvyt ja niiden rajoitukset, jotta vältytään tuotantovirheiltä ja ihmisten liialliselta kuormitukselta. Kognitiivisesti kuormittavat työolosuhteet vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden tehtävien suorittamiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Näihin asioihin puuttumalla voidaan edesauttaa sekä työntekijöitä, että organisaatiota parempaan työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Kognitiivista ergonomiaa voidaan pitää tärkeänä tieteellisenä perustana käyttöliittymäsuunnittelulle. Kognitiivisessa ergonomiassa tutkitaan ihmisen, järjestelmän ja artefaktin vuorovaikutusta keskenään. Tarkoituksena on saada ne toimimaan yhdessä mahdollisimman tehokkaasti. Kognitiivisella ergonomialla tavoitellaan tehtäväaikojen lyhentymistä, ihmisten tekemien virheiden vähentymistä, oppimisajan lyhentymistä ja ihmisten parempaa tyytyväisyyttä järjestelmää kohtaan. Kognitiivisen ergonomian avulla käyttöliittymien käytettävyyttä voidaan saada kehitettyä paremmaksi, joka johtaa siihen, että käyttäjät omaksuvat ja ymmärtävät käyttöliittymän toiminnot paremmin. Tämä mahdollistaa sen, että käyttäjä saa tehokkaasti käyttöliittymästä parhaan hyödyn irti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kognitiivista ergonomiaa parantamalla voidaan vaikuttaa järjestelmän käytettävyyteen. Tämän tavoitteen ilmentymänä syntyi suunnittelutieteellisen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä käyttäen IT-artefakti eli suunnitteluohje, jolla saatiin parannettua kohdeyrityksen SAP ME-järjestelmän käytettävyyttä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille kognitiivisen ergonomian ja käytettävyyden näkökulmia, joita käytettiin apuna IT-artefakti rakentamisessa. IT-artefaktin avulla rakennettua käyttöliittymää testattiin kahdella kohdeyrityksen tuotantolinjalla, jonka aikana käyttöliittymälle toteutettiin heuristinen arviointi ja käyttäjätestaus. Nämä toimivat hyvinä menetelminä, joilla saatiin kerättyä arvokasta tietoa IT-artefaktin kehittämiseen. Kohdeyrityksenä toimi Danfoss.
Käytettävyyden kehittymistä mitattiin kahdella käytettävyyskyselyllä, jossa ensimmäisellä mitattiin nykyisen SAP ME-järjestelmän käytettävyyttä ja toisella IT-artefaktin avulla päivitetyn SAP ME-järjestelmän käytettävyyttä. Ensimmäisen ja toisen käytettävyyskyselyn SUS-tuloksen keskiarvo parani 22,56 pistettä, jota voidaan pitää hyvinkin positiivisena tuloksena. Käytettävyyskysely sisälsi SUS-kyselyn lisäksi omia vaihtoehtoja ja niiden tuloksissa tapahtui myös parannusta
nykyisen ja päivitetyn SAP ME-järjestelmän välillä. Selkeimmät parannukset näkyivät siinä, etteivät käyttäjät kokeneet enää painikkeiden ja tekstin kokoa ongelmaksi. Käyttäjät myös kokivat päivitetyn käyttöliittymän kuormittavan heitä vähemmän ja myös sen, että painikkeet löytyivät helpommin päivitetyltä käyttöliittymältä. Tämä tutkimustarjoaa varteenotettavan IT-artefaktin, jota voidaan käyttää parantamaan käyttöliittymien käytettävyyttä.
Kognitiivista ergonomiaa voidaan pitää tärkeänä tieteellisenä perustana käyttöliittymäsuunnittelulle. Kognitiivisessa ergonomiassa tutkitaan ihmisen, järjestelmän ja artefaktin vuorovaikutusta keskenään. Tarkoituksena on saada ne toimimaan yhdessä mahdollisimman tehokkaasti. Kognitiivisella ergonomialla tavoitellaan tehtäväaikojen lyhentymistä, ihmisten tekemien virheiden vähentymistä, oppimisajan lyhentymistä ja ihmisten parempaa tyytyväisyyttä järjestelmää kohtaan. Kognitiivisen ergonomian avulla käyttöliittymien käytettävyyttä voidaan saada kehitettyä paremmaksi, joka johtaa siihen, että käyttäjät omaksuvat ja ymmärtävät käyttöliittymän toiminnot paremmin. Tämä mahdollistaa sen, että käyttäjä saa tehokkaasti käyttöliittymästä parhaan hyödyn irti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kognitiivista ergonomiaa parantamalla voidaan vaikuttaa järjestelmän käytettävyyteen. Tämän tavoitteen ilmentymänä syntyi suunnittelutieteellisen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä käyttäen IT-artefakti eli suunnitteluohje, jolla saatiin parannettua kohdeyrityksen SAP ME-järjestelmän käytettävyyttä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille kognitiivisen ergonomian ja käytettävyyden näkökulmia, joita käytettiin apuna IT-artefakti rakentamisessa. IT-artefaktin avulla rakennettua käyttöliittymää testattiin kahdella kohdeyrityksen tuotantolinjalla, jonka aikana käyttöliittymälle toteutettiin heuristinen arviointi ja käyttäjätestaus. Nämä toimivat hyvinä menetelminä, joilla saatiin kerättyä arvokasta tietoa IT-artefaktin kehittämiseen. Kohdeyrityksenä toimi Danfoss.
Käytettävyyden kehittymistä mitattiin kahdella käytettävyyskyselyllä, jossa ensimmäisellä mitattiin nykyisen SAP ME-järjestelmän käytettävyyttä ja toisella IT-artefaktin avulla päivitetyn SAP ME-järjestelmän käytettävyyttä. Ensimmäisen ja toisen käytettävyyskyselyn SUS-tuloksen keskiarvo parani 22,56 pistettä, jota voidaan pitää hyvinkin positiivisena tuloksena. Käytettävyyskysely sisälsi SUS-kyselyn lisäksi omia vaihtoehtoja ja niiden tuloksissa tapahtui myös parannusta
nykyisen ja päivitetyn SAP ME-järjestelmän välillä. Selkeimmät parannukset näkyivät siinä, etteivät käyttäjät kokeneet enää painikkeiden ja tekstin kokoa ongelmaksi. Käyttäjät myös kokivat päivitetyn käyttöliittymän kuormittavan heitä vähemmän ja myös sen, että painikkeet löytyivät helpommin päivitetyltä käyttöliittymältä. Tämä tutkimustarjoaa varteenotettavan IT-artefaktin, jota voidaan käyttää parantamaan käyttöliittymien käytettävyyttä.