Matkapuhelinoperaattoreiden kilpailu Suomessa : Oligopoli ja epätäydellinen kilpailu
Aholuoto, Sebastian Alexander (2021-04-20)
Aholuoto, Sebastian Alexander
20.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011126
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011126
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisten matkapuhelinoperaattoreiden välinen kilpailu. Tutkielmassa käsitellään alan nykyistä markkinakeskittymää sekä sen historiallista kehitystä. Käsittely tapahtuu markkinoiden epätäydellisen kilpailun, oligopolin, hinnoittelun ja yritysten markkinaosuuksien analysoinnin kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi operaattorit ajautuivat Suomessa 2000-luvulla suureen hintakilpailuun, miten tämä on vaikuttanut alan kehitykseen ja kuinka suuresti vaikutus näkyy markkinoilla nykyään.
Ala on muuttunut teknologisen kehityksen myötä nopeasti. Kilpailu asiakkaista on kovaa ja rajoittunutta keskittyen kolmen suurimman yrityksen eli Telian, Elisan, ja DNA:n välille. Toimiala on lukittunut tilaan, jossa avainasemassa kilpailun kannalta ovat liittymän hinta ja operaattorin brändi. Kyseiseen kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet verkkojen kapasiteettirajoitteet, numeronsiirtojen salliminen sekä IT-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa. Operaattoreiden suurimmat tulonlähteet ovat liittymäsopimukset, verkon vuokraus ja käyttöaste. Suurimmat kuluerät muodostuvat myynnistä ja markkinoinnista, asiakaspalvelusta, operaatioista, yleiskustannuksista sekä vanhentumisesta. Suuremmat tuotot parantavat operaattoreiden mahdollisuuksia investoida uudelleen sekä kasvattaa omia markkinaosuuksiaan.
Tutkielmassa keskitytään taloustieteellisestä näkökulmasta epätäydelliseen kilpailun esiintymiseen Suomen telemarkkinoilla. Historiaosion jälkeen perehdytään alan oligopoliin ja markkinoiden kilpailutilanteen elementteihin erilaisten esimerkkien kautta. Empiria-osiossa mitataan markkinoiden keskittyneisyys vuosilta 2016–2020 käyttäen Herfindahl–Hirschman-indeksiä, Gini-kerrointa, Lorenz-käyrää, keskittymisastetta ja variaatiokerrointa. Hintakilpailun havainnollistaminen tapahtuu peliteorian sovellusten kautta. Lopuksi pohditaan alan tulevaisuutta: miten kilpailutilanne kehittyy 5G:n myötä yritysten muuttuessa yhä enemmän mediataloiksi?
Tutkielman tulosten perusteella voidaan esittää, että alalla vallitseva hintakilpailu on seurausta viranomaisten säädöksistä, suurista investoinneista sekä yritysten omista päätöksistä. Verkkojen kiinteät kustannukset ovat korkeat, mikä rajoittaa uusien kilpailijoiden alalle tuloa. Verkoilla on myös tietyt kapasiteettirajoitteet, ja valtiolla oli niihin monopoliasema varsin pitkään. Tutkielman mitatut tulokset kertovat, että Suomen telemarkkinat ovat erittäin keskittyneet ja alalta löytyy paljon Bertrand-oligopolin piirteitä. Jokainen operaattori tarjoaa lähes homogeenisiä palveluita, jotka eroavat toisistaan vain vähän. Yritysten päätösmuuttujana on hinta, ja hinnat ovat
strategisia komplementteja. Suomen matkapuhelinmarkkinoilla kysyntä on erittäin joustavaa, eli liittymän hinnan laskiessa kysyntä reagoi siihen voimakkaasti. Täten kilpailutilanteessa jokaisen operaattorin dominoiva strategia on valita edullisempi hinta asiakkailleen.
Ala on muuttunut teknologisen kehityksen myötä nopeasti. Kilpailu asiakkaista on kovaa ja rajoittunutta keskittyen kolmen suurimman yrityksen eli Telian, Elisan, ja DNA:n välille. Toimiala on lukittunut tilaan, jossa avainasemassa kilpailun kannalta ovat liittymän hinta ja operaattorin brändi. Kyseiseen kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet verkkojen kapasiteettirajoitteet, numeronsiirtojen salliminen sekä IT-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa. Operaattoreiden suurimmat tulonlähteet ovat liittymäsopimukset, verkon vuokraus ja käyttöaste. Suurimmat kuluerät muodostuvat myynnistä ja markkinoinnista, asiakaspalvelusta, operaatioista, yleiskustannuksista sekä vanhentumisesta. Suuremmat tuotot parantavat operaattoreiden mahdollisuuksia investoida uudelleen sekä kasvattaa omia markkinaosuuksiaan.
Tutkielmassa keskitytään taloustieteellisestä näkökulmasta epätäydelliseen kilpailun esiintymiseen Suomen telemarkkinoilla. Historiaosion jälkeen perehdytään alan oligopoliin ja markkinoiden kilpailutilanteen elementteihin erilaisten esimerkkien kautta. Empiria-osiossa mitataan markkinoiden keskittyneisyys vuosilta 2016–2020 käyttäen Herfindahl–Hirschman-indeksiä, Gini-kerrointa, Lorenz-käyrää, keskittymisastetta ja variaatiokerrointa. Hintakilpailun havainnollistaminen tapahtuu peliteorian sovellusten kautta. Lopuksi pohditaan alan tulevaisuutta: miten kilpailutilanne kehittyy 5G:n myötä yritysten muuttuessa yhä enemmän mediataloiksi?
Tutkielman tulosten perusteella voidaan esittää, että alalla vallitseva hintakilpailu on seurausta viranomaisten säädöksistä, suurista investoinneista sekä yritysten omista päätöksistä. Verkkojen kiinteät kustannukset ovat korkeat, mikä rajoittaa uusien kilpailijoiden alalle tuloa. Verkoilla on myös tietyt kapasiteettirajoitteet, ja valtiolla oli niihin monopoliasema varsin pitkään. Tutkielman mitatut tulokset kertovat, että Suomen telemarkkinat ovat erittäin keskittyneet ja alalta löytyy paljon Bertrand-oligopolin piirteitä. Jokainen operaattori tarjoaa lähes homogeenisiä palveluita, jotka eroavat toisistaan vain vähän. Yritysten päätösmuuttujana on hinta, ja hinnat ovat
strategisia komplementteja. Suomen matkapuhelinmarkkinoilla kysyntä on erittäin joustavaa, eli liittymän hinnan laskiessa kysyntä reagoi siihen voimakkaasti. Täten kilpailutilanteessa jokaisen operaattorin dominoiva strategia on valita edullisempi hinta asiakkailleen.