The appearance of coaching leadership style within marketing industry and marketing teams : Has COVID-19 effected on the managers’ used leadership style?
Setälä, Mia (2021-04-19)
Setälä, Mia
19.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041910971
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041910971
Tiivistelmä
The perspective of management has evolved significantly over the last few decades. When at first, the focus was only on the companies’ managers, nowadays the focus is more on the employees and on the used leadership styles, that they are being lead. There are as many styles to lead a team as there are leaders. Some leadership styles work for some kinds of people or within some industries better than the others, and some leadership styles do not suit at all for some target groups. That is why, it is crucial to find a manager whose leadership style is suitable for the specific company and the team itself.
The definition and the requirements of leadership have in some cases changed drastically over the decades. Some specific leadership styles have become more popular and common than the others. An example of this is a leadership style, where the manager is mostly seen as a coach, an enabler for the team rather than a hierarchical person whose commands are the only ones that matter. Before, a manager was the one who gave the orders without noticing his or her subordinates in the process. The employees were seen as replaceable. Nowadays, these kind of actions would not be considered acceptable.
In this thesis, the aim is to study how this quite modern and in many ways functional leadership style appears in the studied managers’ daily actions and gestures. Also, this thesis focuses on analyzing managers who work within marketing field or with marketing tasks somehow. This is because, marketing is ranked to be one of the most creative jobs – and according to multiple researchers, coaching suits in cultures where creativity is supported. Lastly, it will be questioned, if an ongoing crisis, such as COVID-19 pandemic, has had an effect on the managers’ used leadership styles. Namely, according to some studies, coaching should have less appearance within organizations in crisis due to its unsuitability for such situations. Näkemys johtamisesta on muuttunut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Kun aluksi keskityttiin vain yritysten esimiehiin, on tarkastelu nykyään siirtynyt enemmän työntekijöihin ja esimiesten käytettyihin johtamistyyleihin. On olemassa yhtä monta tapaa johtaa kuin on johtajia. Tietyt johtamistyylit toimivat tietyntyyppisille ihmisille tai tietyille toimialoille paremmin kuin toiset, ja jotkin johtamistavat eivät sovi lainkaan joillekin kohderyhmille. Siksi onkin tärkeää löytää esimies, jonka johtamistyyli sopii kyseiselle yritykselle sekä kyseiselle tiimille, johon hänet sijoitetaan.
Johtamisen määritelmät ja vaatimukset ovat joissakin tapauksissa muuttuneet rajusti vuosikymmenien aikana. Tietyistä johtamistyyleistä on tullut suositumpia ja yleisempiä kuin toisista. Esimerkiksi, nykyään kaivataan yhä enemmän sellaista esimiestä ja johtajaa tiimiin, joka nähdään enemmänkin valmentajana ja mahdollistajana kuin hierarkkisena henkilönä, jonka komentoja kuuluu ainoastaan noudattaa. Aiemmin johtaja oli se, joka antoi käskyjä – ei huomiota tai huolenpitoa. Työntekijät olivat kaikki kuin vaihdettavia osia. Nykyään tilanne on toinen, eikä tällaista toimintaa pidettäisi enää hyväksyttävänä.
Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten melko uusi, mutta samalla monella tapaa toimivaksi todettu johtamistyyli esiintyy tutkimukseen osallistuneiden esimiesten arkisessa toiminnassa. Nimittäin, tämä tutkielma analysoi ja tutkii valmentavaa johtamistyyliä. Tässä tutkielmassa keskitytään analysoimaan esimiehiä, jotka työskentelevät markkinointialalla tai ketkä toimivat jollakin tavalla markkinointitehtävien parissa. Tämä markkinointi-perspektiivi valittiin tähän tutkielmaan, sillä markkinointi on luokiteltu yhdeksi luovimmista töistä, joita on – ja koska usean tutkimuksen mukaan valmentava johtaminen sopii erityisesti kulttuureihin, joissa tuetaan luovuutta. Tämän tutkielman toinen tavoite on selvittää, onko mahdollisilla kriisitilanteilla, kuten COVID-19-pandemialla ollut vaikutusta esimiesten käyttämiin johtamistyyleihin. Nimittäin, joidenkin tutkimusten mukaan valmentava johtamistyyli ei sovellu kriisitilanteisiin, joten tämän johtamistyylin ilmaantuvuuden oletetaan vähentyneen korona-pandemian ilmaantumisen jälkeen.
The definition and the requirements of leadership have in some cases changed drastically over the decades. Some specific leadership styles have become more popular and common than the others. An example of this is a leadership style, where the manager is mostly seen as a coach, an enabler for the team rather than a hierarchical person whose commands are the only ones that matter. Before, a manager was the one who gave the orders without noticing his or her subordinates in the process. The employees were seen as replaceable. Nowadays, these kind of actions would not be considered acceptable.
In this thesis, the aim is to study how this quite modern and in many ways functional leadership style appears in the studied managers’ daily actions and gestures. Also, this thesis focuses on analyzing managers who work within marketing field or with marketing tasks somehow. This is because, marketing is ranked to be one of the most creative jobs – and according to multiple researchers, coaching suits in cultures where creativity is supported. Lastly, it will be questioned, if an ongoing crisis, such as COVID-19 pandemic, has had an effect on the managers’ used leadership styles. Namely, according to some studies, coaching should have less appearance within organizations in crisis due to its unsuitability for such situations.
Johtamisen määritelmät ja vaatimukset ovat joissakin tapauksissa muuttuneet rajusti vuosikymmenien aikana. Tietyistä johtamistyyleistä on tullut suositumpia ja yleisempiä kuin toisista. Esimerkiksi, nykyään kaivataan yhä enemmän sellaista esimiestä ja johtajaa tiimiin, joka nähdään enemmänkin valmentajana ja mahdollistajana kuin hierarkkisena henkilönä, jonka komentoja kuuluu ainoastaan noudattaa. Aiemmin johtaja oli se, joka antoi käskyjä – ei huomiota tai huolenpitoa. Työntekijät olivat kaikki kuin vaihdettavia osia. Nykyään tilanne on toinen, eikä tällaista toimintaa pidettäisi enää hyväksyttävänä.
Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten melko uusi, mutta samalla monella tapaa toimivaksi todettu johtamistyyli esiintyy tutkimukseen osallistuneiden esimiesten arkisessa toiminnassa. Nimittäin, tämä tutkielma analysoi ja tutkii valmentavaa johtamistyyliä. Tässä tutkielmassa keskitytään analysoimaan esimiehiä, jotka työskentelevät markkinointialalla tai ketkä toimivat jollakin tavalla markkinointitehtävien parissa. Tämä markkinointi-perspektiivi valittiin tähän tutkielmaan, sillä markkinointi on luokiteltu yhdeksi luovimmista töistä, joita on – ja koska usean tutkimuksen mukaan valmentava johtaminen sopii erityisesti kulttuureihin, joissa tuetaan luovuutta. Tämän tutkielman toinen tavoite on selvittää, onko mahdollisilla kriisitilanteilla, kuten COVID-19-pandemialla ollut vaikutusta esimiesten käyttämiin johtamistyyleihin. Nimittäin, joidenkin tutkimusten mukaan valmentava johtamistyyli ei sovellu kriisitilanteisiin, joten tämän johtamistyylin ilmaantuvuuden oletetaan vähentyneen korona-pandemian ilmaantumisen jälkeen.