Posivan ratkaisut ydinjätteen loppusijoitukseen
Sakki, Eemil (2021)
Kandidaatintyö
Sakki, Eemil
2021
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041410443
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041410443
Tiivistelmä
Ydinenergian merkitys energiantuotannossa kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttö pyritään lopettamaan eikä uusiutuvan energian infrastruktuuri ole vielä sillä tasolla, että voitaisiin korvata vähennykset, on käännyttävä ydinenergian puoleen.
Ydinenergian suurin ongelmakohta on sen tuottama radioaktiivinen jäte. Jäte on vaarallista ihmiselle ja luonnolle, minkä takia se on loppusijoitettava. Tässä kandidaatintyön tavoitteena on perehtyä suomalaisen ydinjätehuollon yrityksen Posiva Oy:n ratkaisuihin ydinjätteen loppusijoitukseen. Työssä esitellään loppusijoituksen aikataulu, loppusijoituslaitos ja ydinenergian ja -jätteen tilaa Suomessa.
Posiva rakentaa Eurajoen Olkiluotoon loppusijoituslaitosta, jonka on tarkoitus säilöä kaikki Suomessa tuotettu ydinjäte. Laitos valmistuu 2020-luvulla ja on käytössä noin 100 vuotta. Laitos käyttää geologiseen loppusijoitukseen KSB-3 konseptia, joka perustuu useiden päällekkäisten vapautumisesteiden käyttöön, eli moniesteperiaatteeseen. Jäte suljetaan säiliöön, upotetaan 400 metrin syvyyteen kallioon ja tuetaan savilohkoilla. Esteet pitävät jätteen erossa maaperästä 100 000 vuoden ajan. Loppusijoituksen jälkeen laitos suljetaan pysyvästi eikä sitä avata enää koskaan.
Ydinenergian suurin ongelmakohta on sen tuottama radioaktiivinen jäte. Jäte on vaarallista ihmiselle ja luonnolle, minkä takia se on loppusijoitettava. Tässä kandidaatintyön tavoitteena on perehtyä suomalaisen ydinjätehuollon yrityksen Posiva Oy:n ratkaisuihin ydinjätteen loppusijoitukseen. Työssä esitellään loppusijoituksen aikataulu, loppusijoituslaitos ja ydinenergian ja -jätteen tilaa Suomessa.
Posiva rakentaa Eurajoen Olkiluotoon loppusijoituslaitosta, jonka on tarkoitus säilöä kaikki Suomessa tuotettu ydinjäte. Laitos valmistuu 2020-luvulla ja on käytössä noin 100 vuotta. Laitos käyttää geologiseen loppusijoitukseen KSB-3 konseptia, joka perustuu useiden päällekkäisten vapautumisesteiden käyttöön, eli moniesteperiaatteeseen. Jäte suljetaan säiliöön, upotetaan 400 metrin syvyyteen kallioon ja tuetaan savilohkoilla. Esteet pitävät jätteen erossa maaperästä 100 000 vuoden ajan. Loppusijoituksen jälkeen laitos suljetaan pysyvästi eikä sitä avata enää koskaan.