Korkeakoulun johtamisen suurimmat haasteet ja mahdollisuudet 2020-luvulla

Teksti | Jouni Koski

Korkeakoulun johtamisen suurimmat haasteet tunnistaa toki parhaiten jälkikäteen, sillä jotain yllättävää tapahtuu aina eli kaikki ei voi kehittyä juuri niin kuin on toivottu ja suunniteltu. Muutosten nopeus ja odottamattomien tapahtumien ja kehityskulkujen määrä on pikemminkin kasvussa kuin laskussa. Vaikka välttämättä kaikki kehityskulut eivät ole nopeutuneet, korkeakoulu on yhä avoimempi yhteiskuntaan ja toimintaympäristöönsä ja on siksi alttiimpi muutoksille. Samoin korkeakoulut kuten koko maailma on avoimempi kansainvälisille vaikutteille, jolloin muutokset eivät jää alueellisiksi tai kansallisiksi vaan ne ovat yhä useammin kansainvälisiä. Vaikka ne koskettavat yhä useammin kaikkia, ne tapahtuvat myös entistä nopeammin. Tästä 2020-luvun ensimmäinen vuosi antoi kaikille tuntuvan opetuksen.

Vaikka korkeakoulujen jatkuvuudenhallinnan suunnittelussa oli varmasti varauduttu mahdolliseen pandemiaan, yllätti Covid-19 –pandemia laajuudellaan ja nopeudellaan, jolla se levisi kaikkialle maailmassa. Pandemia oli merkittävä haaste korkeakouluille ja niiden johtamiselle. Korkeakoulut siirtyivät hetkessä kokonaan etätyöskentelyyn, mikä oli valtava koettelemus niin korkeakoulujen opiskelijoille kuin henkilöstölle. Siinä, miten infrastruktuuri ja niin henkilöstön kuin opiskelijoiden osaaminen tätä tuki, oli suuria korkeakoulukohtaisia eroja. Erityisen suuria erot olivat kansainvälisesti tarkasteltuna, sillä koulutuksen digitalisoinnissa on valtavia kansallisia ja myös korkeakoulukohtaisia eroja. Samoin myös opiskelijoiden laitekannassa ja verkkoyhteyksissä on suuria eroja kansainvälisesti.

Toivottavasti 2020-luku ei tuo tullessaan toista kansainvälistä pandemiaa. Se olisi haasteena korkeakouluille erityisen suuri, vaikka Covid-19 –pandemian myötä on opittu paljon korkeakoulutoiminnasta pandemian aikana. Suuri kysymysmerkki lienee talouden kehitys pandemian jälkeen. Suhdanteet heijastuvat korkeakoulujen rahoitukseen ja mahdollisesti voimakkaasti laskeva rahoituskehys olisi merkittävä haaste korkeakouluille varsinkin tilanteessa, jossa pandemian aikana kehittämistyö on mahdollisesti jäänyt normaalia vaatimattomammalle tasolle. Vaikka rahoitus ei ole korkeakouluille itseisarvo, terve talous ja vakaa rahoitus luovat edellytykset korkeakoulutoiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Kehittämiselle on 2020 –luvulla on ehkä suurempi tilaus kuin koskaan aiemmin. Korkeakoulujen pitäisi kyetä yhä paremmin ja nopeammin vastaamaan niin yhteiskunnan rakenteiden kuin osaamisvaateiden muutoksiin. Teknologistuvassa, kansainvälistyvässä ja uudistuvan työn maailmassa tämä on korkeakouluille yhä suurempi haaste. 2020-luvun haasteet luovat korkeakouluille vastaavasti myös suuret mahdollisuudet.

Työn ja sen tekemisen tapojen pitää uudistua myös korkeakouluissa. Iso muutosajuri tässä on kehittyvä teknologia, jota on kyettävä hyödyntämään yhä enemmän ja nopeammin. Kehitystyötä ei korkeakouluissa tehdä vain alueellisesti ja kansallisesti vaan yhä useammin myös kansainvälisesti, jolloin voimavaroja on käytettävissä enemmän ja parasta mahdollista osaamista on käytettävissä vaativien ongelmien ratkaisuun. Vahvistuva digitalisaatio haastaa kaiken työn korkeakouluissa ja erityisesti pedagogiikan kehittämisen. Korkeakoulujen toiminta ja erityisesti koulutustoiminta tarjoaa 2020-luvulla opiskelijoille joustavampia koulutusratkaisuja kuin koskaan aiemmin.

Kansainvälisen yliopistoyhteistyön lisääntymisen lisäksi kaikenlainen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen lisääntyvät. Erityinen mahdollisuus 2020 –luvulla on korkeakoulujen monipuolistuva ja tiivistyvä yritysyhteistyö niin tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- kuin liiketoiminnassakin puhumattakaan koulutustoiminnasta, jossa jatkuva oppiminen nousee vuosikymmenessä aivan uudelle tasolle. Korkeakoulujen työelämäintegraation vahvistuessa koulutuksen työelämävastaavuus vahvistuu ja työn opinnollistaminen on yhä luontevampi osa aikuisten jatkuvaa oppimista työelämässä.

Suomessa 2020-luku tullaan muistamaan korkeakoulujen digitalisaation vuosikymmenenä, kun korkeakoulut tekevät siinä kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuista yhteistyötä. Suomen kaikki ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat yhdessä toteuttamassa Digivisio 2030 -hanketta, jonka myötä suomalaisesta koulutuksesta halutaan globaali edelläkävijä. Digivisio 2030 –hankkeen myötä digitalisaatiokehitys suomalaisissa korkeakouluissa lisäksi integroidaan kansallisesti toisiinsa, jolloin siitä saadaan vielä parempi hyöty korkeakoulutoiminnan kehittämiseen ja lisätään koko korkeakoulusektorin palvelukykyä ja yhteistyöpotentiaalia yhteiskunnan ja kansalaisten parhaaksi.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041210131

Jaa sivu