Tulosjohtaminen ja suorituskyvyn mittaaminen yliopistossa
Sneitz, Heidi (2021-04-06)
Sneitz, Heidi
06.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104069510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104069510
Tiivistelmä
Kansainvälisten vertailuiden mukaan Suomen menestys perustuu luovuuteen, osaamiseen ja innovaatiokyvykkyyteen. 1990-luvulla Suomi oli koulutustasovertailuiden kärjessä, mutta muiden maiden koulutustason noustessa kärkisija on jo menetetty. Suomen osaamis- ja koulutustasoa pyritään nostamaan useiden uudistusten ja muutosten avulla. Uudistuksilla pyritään muun muassa lisäämään suoritettavien tutkintojen määrää ja parantamaan korkeakoulujen laatua.
Yliopistoja ohjaa Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). OKM hyödyntää ohjauksessaan yliopistojen rahoitusmallia, jonka avulla se arvioi yliopistojen suoriutumista ja vertailee sitä niiden tavoitteisiin sekä muiden yliopistojen suoriutumiseen. Rahoitusmallin perusteella OKM jakaa myös yliopistojen perusrahoituksen yksittäisten yliopistojen kesken. Tämä rahoitus muodostaa valtaosan yliopistojen kokonaisrahoituksesta, joten saadakseen siitä mahdollisimman suuren osuuden, yliopistot kilpailevat keskenään rahoitusmallin kriteereiden suhteen. OKM hyödyntää yliopistojen ohjauksessa täten tulosjohtamista, ja yliopistojen rahoitusmalli toimii ohjauksessa suorituskyvyn mittaristona.
Tulosjohtamiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen yliopistoissa on aiemmassa tutkimuksessa havaittu liittyvän useita haasteita, ja sen on todettu olevan hyvin monimutkaista. Yliopistojen rahoitusmallin on havaittu muun muassa painottavan liikaa määrällistä mittaamista, käyttävän liian lyhyttä aikajännettä sekä luovan ristiriitoja eri sidosryhmien välille. Mallin on havaittu myös voivan vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen laatuun sekä yliopistojen työntekijöiden motivaatioon ja hyvinvointiin. Aiempien tutkimusten jälkeen rahoitusmallia on muutettu, ja tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut yliopiston työntekijöitä haastattelemalla selvittää, onko yliopistohenkilökunnan asenteissa ja näkemyksissä havaittavissa muutosta, ja mitä mallissa olisi mahdollisesti syytä vielä kehittää. Haastatteluissa keskityttiin haastateltavien näkemyksiin yliopistojen rahoitusmallista, heidän kokemuksiinsa tulosjohtamisen ja suorituskyvyn mittaamisen vaikutuksista yliopistoissa sekä siihen kokevatko he yliopistojen tulosjohtamisen vaikutusten olevan enemmän positiivisia vai negatiivisia.
Tutkimus osoitti, että yliopistojen tulosjohtamiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen liittyen voidaan edelleen tunnistaa useita haasteita, kehityskohteita ja mahdollisia seurauksia. Tutkimustuloksissa ilmeni muun muassa, että rahoitusmalli vaikuttaa painottavan edelleen liian vahvasti määriä, luovan ristiriitoja eri sidosryhmien välille ja huomioivan ohjauksessa liian heikosti tieteenalojen eroavaisuuksia. Tutkimustulokset osoittivat myös, että ohjaus saattaa muun muassa vaikuttaa negatiivisesti laatuun ja innovatiivisuuteen sekä laskea henkilöstön motivaatiota ja hyvinvointia. Tutkimuksessa korostui sen tärkeys, että tulevaisuudessa yliopistojen ohjaukseen liittyviä haasteita, kehityskohteita ja mahdollisia vaikutuksia huomioidaan entistä vahvemmin.
Yliopistoja ohjaa Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). OKM hyödyntää ohjauksessaan yliopistojen rahoitusmallia, jonka avulla se arvioi yliopistojen suoriutumista ja vertailee sitä niiden tavoitteisiin sekä muiden yliopistojen suoriutumiseen. Rahoitusmallin perusteella OKM jakaa myös yliopistojen perusrahoituksen yksittäisten yliopistojen kesken. Tämä rahoitus muodostaa valtaosan yliopistojen kokonaisrahoituksesta, joten saadakseen siitä mahdollisimman suuren osuuden, yliopistot kilpailevat keskenään rahoitusmallin kriteereiden suhteen. OKM hyödyntää yliopistojen ohjauksessa täten tulosjohtamista, ja yliopistojen rahoitusmalli toimii ohjauksessa suorituskyvyn mittaristona.
Tulosjohtamiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen yliopistoissa on aiemmassa tutkimuksessa havaittu liittyvän useita haasteita, ja sen on todettu olevan hyvin monimutkaista. Yliopistojen rahoitusmallin on havaittu muun muassa painottavan liikaa määrällistä mittaamista, käyttävän liian lyhyttä aikajännettä sekä luovan ristiriitoja eri sidosryhmien välille. Mallin on havaittu myös voivan vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen laatuun sekä yliopistojen työntekijöiden motivaatioon ja hyvinvointiin. Aiempien tutkimusten jälkeen rahoitusmallia on muutettu, ja tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut yliopiston työntekijöitä haastattelemalla selvittää, onko yliopistohenkilökunnan asenteissa ja näkemyksissä havaittavissa muutosta, ja mitä mallissa olisi mahdollisesti syytä vielä kehittää. Haastatteluissa keskityttiin haastateltavien näkemyksiin yliopistojen rahoitusmallista, heidän kokemuksiinsa tulosjohtamisen ja suorituskyvyn mittaamisen vaikutuksista yliopistoissa sekä siihen kokevatko he yliopistojen tulosjohtamisen vaikutusten olevan enemmän positiivisia vai negatiivisia.
Tutkimus osoitti, että yliopistojen tulosjohtamiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen liittyen voidaan edelleen tunnistaa useita haasteita, kehityskohteita ja mahdollisia seurauksia. Tutkimustuloksissa ilmeni muun muassa, että rahoitusmalli vaikuttaa painottavan edelleen liian vahvasti määriä, luovan ristiriitoja eri sidosryhmien välille ja huomioivan ohjauksessa liian heikosti tieteenalojen eroavaisuuksia. Tutkimustulokset osoittivat myös, että ohjaus saattaa muun muassa vaikuttaa negatiivisesti laatuun ja innovatiivisuuteen sekä laskea henkilöstön motivaatiota ja hyvinvointia. Tutkimuksessa korostui sen tärkeys, että tulevaisuudessa yliopistojen ohjaukseen liittyviä haasteita, kehityskohteita ja mahdollisia vaikutuksia huomioidaan entistä vahvemmin.