Price Action Around Rights Offerings : Evidence from Nasdaq Helsinki
Lampén, Markus (2021-03-24)
Lampén, Markus
24.03.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103248283
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103248283
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005–2019 järjestettyjä merkintäoikeusanteja, keskittyen erityisesti merkintäoikeuksien irtoamispäivän sekä sitä ympäröivien päivien epänormaaleihin osaketuottoihin. Tutkimusta suoritetaan sekä yksittäisten päivien, että kumulatiivisten tuottojen osalta. Toissijainen tutkimuskohde ovat merkintäoikeuksien hinnoitteluvirheet sinä lyhyenä aikana, kun ne ovat vapaasti luovutettavissa ja kaupankäynnin kohteena pörssissä. Merkintäoikeusannit ovat yhtiöille yksi monista keinoista kerätä oman pääoman ehtoista rahoitusta. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin huomattavan erilaisia, sillä merkintäoikeusanneissa vanhoilla osakkeenomistajilla on muista keinoista poiketen halutessaan mahdollisuus säilyttää suhteellinen omistusosuutensa yhtiöstä.
COVID-19-pandemia on vaikuttanut hyvin negatiivisesti useisiin yhtiöihin ja jopa kokonaisiin toimialoihin, sillä ihmisten muuttuneet kulutustottumukset ja yhteiskunnissa nähdyt kovat rajoitustoimenpiteet ovat muokanneet niiden toimintaympäristöä ja –mahdollisuuksia merkittävästi. Käynnissä olevan kriisin seurauksena on järjestetty myös merkintäoikeusanteja, joista yhtenä esimerkkinä suomalainen lentoyhtiö Finnair. Finnairin merkintäoikeusannissa nähtiinkin varsin epänormaali positiivinen tuotto merkintäoikeuksien irrotessa osakkeesta ja myöhemmin suuria hinnoitteluvirheitä myös merkintäoikeuksissa, kun niillä käytiin kauppaa selvästi alle teoreettisen arvon. Tästä havainnosta ja aikaisemman suomalaisiin merkintäoikeusanteihin liittyvän tutkimuksen puutteista motivoituneena syntyi päätös tutkia, onko vastaavanlainen markkinoiden epänormaali toiminta yleistä merkintäoikeusantien yhteydessä.
Yhteensä 50 havaintoa edellä mainitulta aikaväliltä sisältävän otoksen perusteella voidaan todeta, että keskimäärin merkintäoikeuksien irtoamispäivänä osakkeesta on saanut hieman yli kolmen prosentin positiivisen epänormaalin tuoton. Tämän lisäksi tulokset osoittavat, että merkintäoikeuksien irtoamispäivän jälkeen osakkeesta on saanut kumulatiivisesti yli yhdeksän prosentin negatiivisen epänormaalin tuoton ensimmäisen kymmenen kaupankäyntipäivän aikana. Vertailua tehdään myös suurten ja pienten yhtiöiden välillä. Vertailun tuloksena selviää, että osakkeiden epänormaalit tuotot ovat keskimäärin suurempia pienemmän markkina-arvon yhtiöissä, mutta niitä esiintyy myös suurissa yhtiöissä. Tutkielman toisena mielenkiinnon kohteena olevien merkintäoikeuksien hinnoitteluvirheiden osalta voidaan todeta, että keskimäärin ja suurimassa osassa tapauksista merkintäoikeuksilla käydään pörssissä kauppaa alle teoreettisten arvojen.
Näistä tuloksista voi olla hyötyä sijoittajien päätöksenteossa merkintäoikeusantien luomissa erikoistilanteissa. On kuitenkin hyvä huomata, että etenkin markkina-arvoltaan pienten ja likviditeetiltään vähäisten yhtiöiden kohdalla hinnoitteluvirheistä ja markkinoiden epänormaalista toiminnasta hyötyminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä Suomessa esimerkiksi monien osakkeiden
lyhyeksi myyminen ei ole mahdollista. Tämä asettaa tiettyjä rajoituksia sille, missä määrin ja
millä keinoin sijoittajan on mahdollista näistä syntyneistä erikoistilanteista hyötyä.
COVID-19-pandemia on vaikuttanut hyvin negatiivisesti useisiin yhtiöihin ja jopa kokonaisiin toimialoihin, sillä ihmisten muuttuneet kulutustottumukset ja yhteiskunnissa nähdyt kovat rajoitustoimenpiteet ovat muokanneet niiden toimintaympäristöä ja –mahdollisuuksia merkittävästi. Käynnissä olevan kriisin seurauksena on järjestetty myös merkintäoikeusanteja, joista yhtenä esimerkkinä suomalainen lentoyhtiö Finnair. Finnairin merkintäoikeusannissa nähtiinkin varsin epänormaali positiivinen tuotto merkintäoikeuksien irrotessa osakkeesta ja myöhemmin suuria hinnoitteluvirheitä myös merkintäoikeuksissa, kun niillä käytiin kauppaa selvästi alle teoreettisen arvon. Tästä havainnosta ja aikaisemman suomalaisiin merkintäoikeusanteihin liittyvän tutkimuksen puutteista motivoituneena syntyi päätös tutkia, onko vastaavanlainen markkinoiden epänormaali toiminta yleistä merkintäoikeusantien yhteydessä.
Yhteensä 50 havaintoa edellä mainitulta aikaväliltä sisältävän otoksen perusteella voidaan todeta, että keskimäärin merkintäoikeuksien irtoamispäivänä osakkeesta on saanut hieman yli kolmen prosentin positiivisen epänormaalin tuoton. Tämän lisäksi tulokset osoittavat, että merkintäoikeuksien irtoamispäivän jälkeen osakkeesta on saanut kumulatiivisesti yli yhdeksän prosentin negatiivisen epänormaalin tuoton ensimmäisen kymmenen kaupankäyntipäivän aikana. Vertailua tehdään myös suurten ja pienten yhtiöiden välillä. Vertailun tuloksena selviää, että osakkeiden epänormaalit tuotot ovat keskimäärin suurempia pienemmän markkina-arvon yhtiöissä, mutta niitä esiintyy myös suurissa yhtiöissä. Tutkielman toisena mielenkiinnon kohteena olevien merkintäoikeuksien hinnoitteluvirheiden osalta voidaan todeta, että keskimäärin ja suurimassa osassa tapauksista merkintäoikeuksilla käydään pörssissä kauppaa alle teoreettisten arvojen.
Näistä tuloksista voi olla hyötyä sijoittajien päätöksenteossa merkintäoikeusantien luomissa erikoistilanteissa. On kuitenkin hyvä huomata, että etenkin markkina-arvoltaan pienten ja likviditeetiltään vähäisten yhtiöiden kohdalla hinnoitteluvirheistä ja markkinoiden epänormaalista toiminnasta hyötyminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä Suomessa esimerkiksi monien osakkeiden
lyhyeksi myyminen ei ole mahdollista. Tämä asettaa tiettyjä rajoituksia sille, missä määrin ja
millä keinoin sijoittajan on mahdollista näistä syntyneistä erikoistilanteista hyötyä.