Materiaaleja tiedonhankinnan opetukseen: ei tullut yhtä - tuleekin monta

01.02.2021

Vuokatin ladut. Kuva: Leena Elenius.

Syksyn 2020 aikana on kartoitettu, ideoitu, kehitetty ja luotu erilaisia tiedonhankinnan opetukseen soveltuvia oppimateriaaleja. Syntyneitä tuotoksia tullaan kevään aikana esittelemään amk-kirjastolaisille sekä tallentamaan Avointen oppimateriaalien kirjastoon (AOE). Työprojektin aikana osallistujat ovat oppineet avoimuudesta, oppimateriaalien laadusta, saavutettavuudesta, verkostoitumisesta ja yhteistyöstä.

”Lähde mukaan suunnittelemaan amk-kirjastojen yhteistä avointa oppimateriaalia!” Tämä kutsu lähetettiin amkit-kirjastolaisille toukokuussa 2020. Taustalla oli Theseuksen 10-vuotisjuhlissa AMKIT pedagogiikkaryhmälle esitetty ajatus yhteisen verkkomateriaalin tekemisestä amk-kirjastojen käyttöön.

Verkkomateriaali-ideaa lähtivät kehittämään eteenpäin Uudet oppimisympäristöt -verkosto ja pedagogiikkaryhmä. Lähtölaukaus suunnittelulle olivat Oodissa ja Arcadassa pidetyt avoimet ideointitapaamiset, joissa suunnittelu aaltoili monella tasolla. Esillä oli vaihtoehtoja laajasta hankeideasta MOOCiin, kansalaistiedosta avoimiin oppimateriaaleihin.

Keskustelujen tuloksena päädyttiin matalan kynnyksen projektiin, joka toimii avoimuuden periaatteella. Projekti toteutetaan amk-kirjastolaisten kesken ja kaikki halukkaat voivat ilmoittautua mukaan työhön. 

Tavoitteena oli saada mukaan erilaisia tekijöitä ja kirjastojen osaajia. Olennaista on mielenkiinto tiedonhankinnan ohjausta ja opetusta kohtaan, tarve oppimateriaaleille sekä kiinnostus keskusteluun ja yhteiseen kehittämiseen. Lähtökohtana oli, että pedagogiikkaryhmä ottaa hoitaakseen toiminnan koordinoinnin ja syntyvä työryhmä päättää itse muista työskentelytavoista. 

Projektiryhmä asetti tavoitteekseen laatia monipuolista, eri tilanteisiin ja oppimistapoihin soveltuvaa oppimateriaalia. Materiaalin on oltava joustavaa ja sovelluttava amk-tutkinto-opetukseen, avoimen ammattikorkeakoulun opetuksen käyttöön ja myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Materiaalia voivat hyödyntää kirjaston henkilökunta, opettajat ja sen on hyvä toimia myös itsenäisen opiskelun apuna.

Monipuolisuus ja yhteistyö linjana

Verkkotapaaminen kesäkuussa 2020 kokosi 17 asiasta innostunutta asiantuntijaa työskentelemään. Asiantuntemus on laaja-alaista ja monilla osallistujilla on pitkä kokemus tiedonhankinnan opetuksesta ja ohjauksesta. Ryhmässä on mukana alakohtaista tietoa eri tutkintoaloilta, pedagogista ja digitaalista osaamista sekä tietoa avoimen oppimisen teemoista.  

Projektiryhmä järjestäytyi teemaryhmiin omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Teemaryhmien aiheet olivat muotoutuneet aiemmin amk-kirjastoille tehdyn kyselyn perusteella. Projekti- ja teemaryhmien työskentelyn ja keskinäisen viestinnän alustana toimi Slack, mutta sisällön tekemisen raamit olivat väljät.

Konkreettinen ensiaskel teemaryhmien työskentelyssä oli kartoittaa olemassa olevia materiaaleja, ja etsiä niistä ideoita omaan tekemiseen. Tarkoitus ei ollut keksiä pyörää uudelleen, vaan kartoittaa ja hyödyntää jo olemassa olevaa hyvää tarjontaa. 

Syksyn tapaamisissa tekeminen jalostui ja tavoite selkiytyi. Teemaryhmät tekivät valintoja siitä, mitä tavoittelevat, millaisia sisältöjä ja millaisessa muodossa niitä tuottavat. Keskustelu ja kommentointi oli aktiivista.   

Joulukuun tilannekatsauksessa valmista materiaalia oli jo syntynyt, mm. infograafeja.  Keskusteluun nousi tarve yhtenäistää tuotosten visuaalista ilmettä ja huomioida materiaalien saavutettavuus. Lisäksi materiaalien arviointi edellyttää yhteisiä laatusuosituksia.

Keskustelujen perusteella muotoutui seuraavanlainen arviointikehikko:  

  1. Saavutettavuus: sisältö myös saavutettavassa muodossa (esim. infografiikat edellyttävät tekstitiedostot)
  2. Pedagoginen laatu: materiaalin monikäyttöisyys, hyödynnettävissä osana erilaisia kokonaisuuksia ja tilanteita
  3. Visuaalisuus: AMK-kirjastot -logo (alkuperäleima), joka kertoo, että materiaali on tehty amk-kirjastoissa
  4. Tekninen toimivuus: materiaali toimii eri ympäristöissä ja eri laitteilla 
  5. Materiaalin sisällön päivittäminen ja ylläpito 

Materiaaleja syntyy ja oppimista tapahtuu 

Syksyn aikana syntyi erilaisia ideoita visuaalista tuotoksista ja myös valmiita infograafeja teemaryhmien valitsemista sisällöistä. Projektissa mukana olevat ovat voineet kommentoida materiaaleja ja halutessaan esittää niihin kehittämisehdotuksia Slackissa. Vertaisarviointia on tapahtunut myös projektin yhteisissä verkkotapaamisissa, joissa tuotoksia on käyty läpi.

Valmistuneiden oppimateriaalien lisäksi projektissa saavutettiin muutakin. Yhteisen tekemisen myötä on syntynyt osaajaverkosto, joka tuntee ja tietää tiedonhankinnan ohjauksen ja opetuksen sekä niihin liittyvät oppimateriaalitarpeet. Verkosto osaa jäsentää ohjauksessa tarvittavaa tietoa ja tuottaa siihen soveltuvaa oppimateriaalia.

Verkosto on toiminut oppivana verkostona, jossa erilaiset osaamiset, vahvuudet, näkemykset ja kokemukset on saatu jakoon ja käyttöön kaikkien tekemisen tueksi. Avoin ja oppimista vahvistava työskentely on ollut konkreettista ruohonjuuritason tekemistä, jossa syntynyt osaaminen jää osallistujien omaan käyttöön.

Materiaaleja ideoidaan, tehdään ja viimeistellään teemaryhmissä kevään aikana. Jatkossa yhteistä tekemistä rytmittävät tehtyjen oppimateriaalien ajantasaisuuden varmistaminen ja sisällön päivittäminen.

Projekti jatkuu ja ajatuksia uusien materiaalien aihepiireistä on jo ollut esillä. Tavoitteena on, että verkoston toiminta vakiintuu osaksi amk-kirjastojen yhteistä tekemistä. Kun latuja on nyt avattu, on jatkossa helpompi hiihtää.

Kirjoittajat

Leena Elenius

informaatikko

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Riitta-Liisa Karjalainen

kirjaston johtaja

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Eerika Kiuru

informaatikko

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti