Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva - Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen
Mäki, Kimmo (2020)
Mäki, Kimmo
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102185258
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102185258
Tiivistelmä
Yhteiskunnan vahva transformaatio, digitalisaatio sekä työelämän murros edellyttävät kaikki polttoaineekseen osaamista. Ne mahdollistuvat tai kaatuvat osaamisella tai sen puutteella. Elämme aikaa, jossa työnteko ja osaaminen ovat entistä vahvemmassa liitossa keskenään. Maailma on sikäli muuttunut, että pelkkä koulutus ei riitä; tarvitaan myös osaamista. Monet ennakoivatkin tutkintojen merkityksen vähentymistä – juuri edellä mainitusta syystä.
Tässä teoksessa lähtökohtana on se, että työelämävalmiuksia pitää rakentaa jo opiskeluvaiheessa, sillä asiantuntijaksi tulee opiskella. Osa työelämävalmiuksien rakentamista on myös ymmärrys siitä, että elämä on jatkuvaa oppimista. Jos asiantuntija ei ole oppiva, hän on hyvin nopeasti entinen asiantuntija.
Korkeakoulut ovat viime vuosikymmenien aikana ottaneet pitkiä harppauksia työelämävalmiuksien kehittämisessä. Koko ammattikorkeakouluajatus pohjautuu vahvaan työelämäyhteistyöhön. Myös tiedekorkeakoulut ovat edenneet työelämälähtöisyydessään ja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Työelämä ja opinnot eivät ole vastapooleja ja nykyään ne jo mahtuvat samaan
lauseeseen.
Tämän kirjan perustarkoitus on tuoda ammattikorkeakoulu- ja yliopistokentältä korkeakoulupedagogisia ratkaisuja edistämään työn ja oppimisen integraatiota sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Kaikki tämä tapahtuu korkeakoulujen, työelämän ja järjestöjen monivivahteisessa verkostossa jatkuvan oppimisen hengessä. Kirjassa esitetään puheenvuoroja korkeakoulujen roolista työelämässä, keskustellaan oppimisen ja ohjaamisen muotoilusta sekä
pohditaan korkeakouluopiskelijuutta.
Pienenä ja viennistä riippuvaisena maana Suomen tulee osaamisnäkökulmasta olla kokoaan suurempi toimija. Me joudumme toimimaan tehokkaasti ja meidän kannattaa hyödyntää nousevia teknologioita. Meillä on perinteisesti vahvaa insinööriosaamista, mutta sen rinnalle pitää nostaa korkeakoulupedagogiikka, jota nykymaailman menossa tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Korkeakoulupedagogiikan avulla me voimme varmistaa, että sekä jo työssä olevat että tulevat sukupolvet saavat korkeakouluilta vahvan työelämäosaamisen. On kansallinen etu, että näin tapahtuu ja siksi korkeakoulupedagogiikkaan kannattaa panostaa.
Kirjan kirjoittajilla on vahva palo oppimisen ja työnteon vahvan liiton rakentamiseen. He kaikki ovat myös verkostomaisen toiminnan ammattilaisia, mikä tulee tekstien kautta hyvin näkyväksi. Haluan esittää kiitokseni kaikille kirjoittajille heidän kontribuutiostaan sekä toivottaa lukijoille antoisia hetkiä
teoksen parissa. Toivon myös, että me kaikki omassa työssämme jaksamme korostaa osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä. Se on mahdollista vain, jos arvioimme omia tekemisiämme aina suhteessa niiden kautta otettuihin lisäaskeliin. Paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto, koska se käytännössä tarkoittaa taantumista. Niinpä suuntamme on vahvasti eteenpäin – kohti seuraavia
seikkailuja!
Tässä teoksessa lähtökohtana on se, että työelämävalmiuksia pitää rakentaa jo opiskeluvaiheessa, sillä asiantuntijaksi tulee opiskella. Osa työelämävalmiuksien rakentamista on myös ymmärrys siitä, että elämä on jatkuvaa oppimista. Jos asiantuntija ei ole oppiva, hän on hyvin nopeasti entinen asiantuntija.
Korkeakoulut ovat viime vuosikymmenien aikana ottaneet pitkiä harppauksia työelämävalmiuksien kehittämisessä. Koko ammattikorkeakouluajatus pohjautuu vahvaan työelämäyhteistyöhön. Myös tiedekorkeakoulut ovat edenneet työelämälähtöisyydessään ja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Työelämä ja opinnot eivät ole vastapooleja ja nykyään ne jo mahtuvat samaan
lauseeseen.
Tämän kirjan perustarkoitus on tuoda ammattikorkeakoulu- ja yliopistokentältä korkeakoulupedagogisia ratkaisuja edistämään työn ja oppimisen integraatiota sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Kaikki tämä tapahtuu korkeakoulujen, työelämän ja järjestöjen monivivahteisessa verkostossa jatkuvan oppimisen hengessä. Kirjassa esitetään puheenvuoroja korkeakoulujen roolista työelämässä, keskustellaan oppimisen ja ohjaamisen muotoilusta sekä
pohditaan korkeakouluopiskelijuutta.
Pienenä ja viennistä riippuvaisena maana Suomen tulee osaamisnäkökulmasta olla kokoaan suurempi toimija. Me joudumme toimimaan tehokkaasti ja meidän kannattaa hyödyntää nousevia teknologioita. Meillä on perinteisesti vahvaa insinööriosaamista, mutta sen rinnalle pitää nostaa korkeakoulupedagogiikka, jota nykymaailman menossa tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Korkeakoulupedagogiikan avulla me voimme varmistaa, että sekä jo työssä olevat että tulevat sukupolvet saavat korkeakouluilta vahvan työelämäosaamisen. On kansallinen etu, että näin tapahtuu ja siksi korkeakoulupedagogiikkaan kannattaa panostaa.
Kirjan kirjoittajilla on vahva palo oppimisen ja työnteon vahvan liiton rakentamiseen. He kaikki ovat myös verkostomaisen toiminnan ammattilaisia, mikä tulee tekstien kautta hyvin näkyväksi. Haluan esittää kiitokseni kaikille kirjoittajille heidän kontribuutiostaan sekä toivottaa lukijoille antoisia hetkiä
teoksen parissa. Toivon myös, että me kaikki omassa työssämme jaksamme korostaa osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä. Se on mahdollista vain, jos arvioimme omia tekemisiämme aina suhteessa niiden kautta otettuihin lisäaskeliin. Paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto, koska se käytännössä tarkoittaa taantumista. Niinpä suuntamme on vahvasti eteenpäin – kohti seuraavia
seikkailuja!