Hyöty vai haitta, uhka vai uhri? : argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa vuosina 2003–2011
Nykänen, Anna-Maria (2012)
Nykänen, Anna-Maria
Siirtolaisuusinstituutti
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102083960
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102083960
Kuvaus
1.1 Suomi ja maahanmuutto vuosina 2003–2011
1.2 Problematiikka, lähteet ja menetelmät
2 Raha ratkaisee?
2.1 Eläkepommista siirtolaisuuspommiin
2.2 Kustannuksia, velvollisuuksia vai uusia tulonlähteitä?
2.2.1 Työperäinen maahanmuutto – talouskasvua vai kustannuksia?
2.2.2 Humanitaarinen maahanmuutto – kustannus vai velvollisuus?
2.3 Aivovuodon paikkaus seteleillä
3 Suomi ja suomalaiset uhattuina?
3.1 Onko turvallisuusuhka olemassa?
3.2 Tukeeko Suomi ihmissalakuljetusta ja -kauppaa?
3.3 Rikollisia vai olosuhteiden uhreja?
3.4 Saavatko terroristit tulla?
3.5 Kansallinen itsemääräämisoikeus uhattuna?
3.6 Leviävätkö tartuntataudit?
4 Kulttuurin muutos hyvässä ja pahassa
4.1 Monikulttuurisuus – uhka vai rikkaus?
4.2 Hyviä ja huonoja maahanmuuttajia
5 Kielletyt argumentit
5.1 Tuomitut argumentit
5.2 Rotu ja geenit
6 Talous ennen kaikkea
Lähdeluettelo.
1.2 Problematiikka, lähteet ja menetelmät
2 Raha ratkaisee?
2.1 Eläkepommista siirtolaisuuspommiin
2.2 Kustannuksia, velvollisuuksia vai uusia tulonlähteitä?
2.2.1 Työperäinen maahanmuutto – talouskasvua vai kustannuksia?
2.2.2 Humanitaarinen maahanmuutto – kustannus vai velvollisuus?
2.3 Aivovuodon paikkaus seteleillä
3 Suomi ja suomalaiset uhattuina?
3.1 Onko turvallisuusuhka olemassa?
3.2 Tukeeko Suomi ihmissalakuljetusta ja -kauppaa?
3.3 Rikollisia vai olosuhteiden uhreja?
3.4 Saavatko terroristit tulla?
3.5 Kansallinen itsemääräämisoikeus uhattuna?
3.6 Leviävätkö tartuntataudit?
4 Kulttuurin muutos hyvässä ja pahassa
4.1 Monikulttuurisuus – uhka vai rikkaus?
4.2 Hyviä ja huonoja maahanmuuttajia
5 Kielletyt argumentit
5.1 Tuomitut argumentit
5.2 Rotu ja geenit
6 Talous ennen kaikkea
Lähdeluettelo.
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on selvittää ne argumentit, joita Suomessa käytetään maahanmuuton kannattamiseksi ja vastustamiseksi, sekä argumentaatiossa tapahtuvat muutokset. Ajallisesti tutkielma sijoittuu vuosien 2003 ja 2011 käytyjen eduskuntavaalien väliseen aikaan. Lähteinä käytetään eduskunnan pöytäkirjoja, Helsingin Sanomia ja kolmea puoluelehteä sekä internetiä.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vastakkaiset argumentit ovat aina vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, joten maahanmuuttoa vastustavia ja kannattavia argumentteja ei ole syytä erottaa toisistaan. Nämä vastinparit on jaettu neljään ryhmään aihepiireittäin. Argumenteista suurin osa liittyy talouteen. Toisena ryhmänä käsitellään turvallisuuteen liittyviä argumentteja. Kulttuuriin liittyvissä argumenteissa keskustelijat jakautuvat kahteen ryhmään sen mukaan, nähdäänkö maahanmuuttajien rikastuttavan vai uhkaavan suomalaista kulttuuria. Viimeisenä ryhmänä tarkastellaan äärimmäisiä argumentteja, jotka liittyvät maahanmuuton vastustamiseen.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vastakkaiset argumentit ovat aina vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, joten maahanmuuttoa vastustavia ja kannattavia argumentteja ei ole syytä erottaa toisistaan. Nämä vastinparit on jaettu neljään ryhmään aihepiireittäin. Argumenteista suurin osa liittyy talouteen. Toisena ryhmänä käsitellään turvallisuuteen liittyviä argumentteja. Kulttuuriin liittyvissä argumenteissa keskustelijat jakautuvat kahteen ryhmään sen mukaan, nähdäänkö maahanmuuttajien rikastuttavan vai uhkaavan suomalaista kulttuuria. Viimeisenä ryhmänä tarkastellaan äärimmäisiä argumentteja, jotka liittyvät maahanmuuton vastustamiseen.