Faktaa koronaviruksen leviämisen estämisestä

Teksti | Soili Martikainen , Tiina Ranta

Maskeista ja ylipäätään suojautumisesta koronatartuntaa vastaan on liikkeellä sekä faktaa että paljon fiktiota. Uutta tietoa koronasta ja sen hallinnasta syntyy koko ajan lisää. Samoin viranomaisten linjaukset muuttuvat koronatilanteen kehittymisen sekä vakavuuden myötä. Kaikesta tästä voi helposti syntyä kuva, ettei koronaa vastaan tarvitse tai ei kannata suojautua. Tämä artikkeli kokoaa yhteen tällä hetkellä saatavana olevaa tietoa ja ohjeita koronatartunnalta suojautumiseksi ammattikorkeakoulujen henkilöstölle, opiskelijoille sekä sidosryhmille. Artikkelissa ei käsitellä koronarokotetta.

Miten korona tarttuu?

Koronavirus (SARS-CoV-2) tarttuu tyypillisesti ilman välityksellä pienten aerosolien muodossa pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa, puhuu kovaäänisesti tai laulaa. Pienet hiukkaset voivat jäädä leijumaan ilmaan pitkäksi aikaa, jonka vuoksi tartunnan voi saada kauempaakin kuin kahden metrin etäisyydeltä. Tutkimusten mukaan virus voi tarttua aerosolina jopa kolmen tunnin ajan. Korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, kun esimerkiksi käsiinsä yskinyt henkilö koskettaa toista henkilöä. Silmien, nenän ja suun koskettaminen edistää taudin leviämistä. Taudin itämisaika on 1–14 päivää. Yleisimmin oireet alkavat neljän tai viiden vuorokauden kuluttua tartunnasta. Haasteellista koronan leviämisen kannata on se, että koronaan sairastunut henkilö voi tartuttaa muita henkilöitä jo yhdestä kahteen vuorokautta ennen kuin oireet alkavat. Tartuttajana voi myös olla oireettomasti koronaa sairastava henkilö. (Vuorinen ym. 2020, 40; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a, 20020b.)

Käsi-, yskimis- ja aivastamishygienia

Juuri nyt tarvitaan meidän jokaisen toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Viimeisen vuoden aikana keinot suojautua ovat tulleet meille kaikille tutuiksi: huolehditaan käsi-, yskimis- ja aivastamishygieniasta. Samoin vältetään lähikontakteja, kun vain mahdollista sekä käytetään kasvomaskia aina, kun ei voida välttää lähikontaktia. Lisäksi koronavirustestiin on syytä mennä jo lievistä koronavirukseen sopivista oireista. Ensimmäiseksi kannattaa testata oireet Omaolo.fi -palvelun avulla. Koronatestiin mentäessä on syytä käyttää maskia tai kirurgista suu- ja nenäsuojusta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b.)

Käsihygienialla voidaan vaikuttaa koronan, kuten myös flunssan, influenssan, vatsataudin ja matkaripulin leviämiseen. Sanotaankin, että käsien pesu on pieni teko, jolla on suuri vaikutus. Pese kädet aina, kun tulet ulkoa sisälle, kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut, ennen ruoan laittoa ja ruokailua sekä wc-käynnin jälkeen. Huolellinen käsienpesu  alkaa käsien kastelulla runsaassa vedessä.  Ota seuraavaksi saippuaa. Hiero kämmeniä vastakkain, hiero kämmenselät, peukalot ja sormien välit saippualla. Hiero myös sormia lomittain vastatusten. Huuhdo kädet runsaalla vedellä. Kuivaa kädet käsipyyhepaperilla ja sulje hana samalla paperilla koskettamatta hanaa paljain käsin. Laita käsipyyhepaperi roskakoriin.  (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a.) Tutustu myös käsienpesun kuvallisiin ohjeisiin THL:n sivuilla.

Koronan leviämistä voidaan estää hyvällä yskimis- ja aivastamishygienialla. Kun yskit tai aivastat, käytä kertakäyttönenäliinaa suusi ja nenäsi suojaamiseksi. Laita tämän jälkeen käytetty nenäliina roskiin ja pese kädet saippualla. Jos se on mahdotonta, desinfioi kätesi. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, yski tai aivasta puseron hihan yläosaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a.)

Millaisia suojia on saatavana?

Kuten muutkin työpaikat, ammattikorkeakoulut tekevät korkeakouluyhteisön työskentelyyn liittyvät riskien arvioinnit ja päättävät sen perusteella suojaimien ja muiden mahdollisten suojavarusteiden käytöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020c). Ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat käyttävät tyypillisesti kankaisia tai kuituisia kansanmaskeja sekä kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Henkilöstö käyttää toisinaan myös visiirejä.

Maskien tuoma suoja perustuu siihen, että mahdollisimman moni henkilö käyttää maskia oikealla tavalla. Maskeja on saatavana eri suojaustarpeen ja käytön mukaisesti. Tarjolla on niin sanottuja kansanmaskeja, kirurgisia suu-nenäsuojuksia sekä hengityssuojaimia. Maskit on suunniteltu eri käyttötarkoituksia varten, ja kaupoista on saatavilla yleensä kahta ensimmäisenä mainittua maskia. Kansanmaski voi olla kertakäyttöinen, kuituinen maski tai uudelleen käytettävä kangasmaski. Kansanmaskien tarkoitus on vähentää pisaroiden leviäimistä tuotteen käyttäjästä toiseen henkilöön. Kansanmaskeille ei ole olemassa eurooppalaista standardia, eikä niissä saa olla CE-merkintää. (Tukes 2020.) Kangasmaskissa on tyypillisesti kaksi tai kolme kerrosta kangasta. VTT:n (2020a) mukaan materiaalilla on merkitystä, sillä testaustulosten perusteella polyesteri suodattaa virushiukkasia puuvillaa tehokkaammin. Kansanmaskien, sekä kankaisten että kuituisten, suojaus on heikoin näistä kolmesta maskilajista.

Kirurgisille suu- ja nenäsuojuksille, hengityssuojaimille sekä kasvovisiireille on olemassa eurooppalaiset standardit. Kirurgisilla suu- ja nenäsuojuksilla suojataan muita kuin tuotteen käyttäjää ja niissä pitää olla CE-merkintä.  Hengityksensuojaimet ovat henkilösuojaimia, joilla suojataan tuotteen käyttäjää. Niissä pitää olla CE-merkintä sekä suojaimen laatua valvovan ilmoitetun laitoksen nelinumeroinen tunnusnumero. (Tukes 2020.) Hengityssuojaimet on tarkoitettu ammattihenkilöstön käyttöön. Kasvovisiiri on henkilösuojain, ja sen tarkoituksena on suojata käyttäjän kasvot, silmät, nenä ja suu nesteroiskeilta. Kasvovisiireissä pitää olla CE-merkintä ja mukana on oltava käyttöohje.  Visiirien tehokkuutta koronavirusta vastaan ei ole tutkittu. (Työterveyslaitos 2020a.)

Maskin, suojuksen ja kasvovisiirin käyttö ja puhdistus

Käytä maskia tai suojusta, kun astut sisälle joukkoliikennevälineeseen tai julkiseen sisätilaan. Aina, kun voit, pese ensin kädet. Pidä käsidesi mukana ja desinfioi kädet ennen maskin käyttöönottoa.

Kangasmaskin tulee peittää tiiviisti nenä ja suu. Älä koskettele kangasmaskia käytön aikana ja jos kuitenkin joudut koskettamaan, desinfioi kädet ennen ja jälkeen kosketuksen. Vaihda kangasmaski puhtaaseen puolen tunnin tai viimeistään tunnin välein, sillä kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Pese tai desinfioi kädet maskin poistamisen jälkeen. Älä säilytä käytettyä maskia kauan aikaa muovipussissa mikrobien leviämisen estämiseksi. Älä myöskään säilytä käytettyä maskia muiden pyykkien joukossa pyykkikorissa. Pese kangasmaski pesuaineella vähintään 60 asteessa, mutta mieluiten 90 asteessa tai, mikäli mahdollista, keitä sitä viisi minuuttia. Huuhtele pesty maski vedellä. Laita käytettyjen maskien muovipussi käytön jälkeen sekajätteeseen ja laita puhtaat, kuivat kangasmaskit puhtaaseen muovipussiin. (VTT 2020a, 2020b; Työterveyslaitos. 2020b.)  Kuituista kansanmaskia käytetään kuten kirurgista suu- ja nenäsuojusta.

Kirurgisessa suu- ja nenäsuojuksessa on tyypillisesti useita kerroksia. Sen sisin kerros on mahdollisimman ihoystävällinen, kun taas ulkokerros hylkii nestepisaroita. Usein ulkokerros on sininen ja sisin kerros valkoinen. Suojuksen reunassa on jäykiste, nenä-pinne, joka tulee nenän päälle. Tarkista, että suojus on oikein päin: taitosten on tarkoitus avautua alaspäin. Laita korvalenkit korvien taakse ja vedä suojuksen alareuna leuan alle. Muotoile nenä-pinne sormella nenän molemmin puolin nenään mahdollisimman hyvin sopivaksi. Näin voidaan vaikuttaa myös silmälasien huurtumiseen.  Varmista, että maski on tiiviisti kasvoilla peittäen suun, nenän ja leuan. Älä koskettele suojusta käytön aikana ja jos kuitenkin joudut koskettamaan, desinfioi kädet ennen ja jälkeen kosketuksen.

Jos poistat maskin tai suojuksen suun ja nenän edestä tai se kostuu, pitää se vaihtaa uuteen. Kuljeta puhtaita maskeja omassa suljettavassa muovipussissa. Ole huolellinen suojuksen poistamisessa, jotta viruksella mahdollisesti tahraantuneesta suojuksesta ei aiheudu tartuntariskiä. Poista maski tai suojus tarttumalla korvalenkkeihin koskematta ulkopintaan.  Laita käytetty suojus heti käytön jälkeen sekajäteastiaan tai jos sellaista ei ole lähellä, laita suojus muovipussiin ja myöhemmin roskiin. Likainen suojus voi levittää virusta. Pese tai desinfioi kädet suojuksen poistamisen jälkeen. (Työterveyslaitos 2020a; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020c; Fimea 2020.)

Desinfioi kasvovisiirin ulkopinta ja reuna-alueet aina, kun otat visiirin pois päästä. Pese visiiri vähintään kerran päivässä vedellä ja saippualla. Huuhtele ja kuvata visiiri pesun jälkeen. (Työterveyslaitos 2020a.)

Taulukossa vertaillaan erilaisten maskien, suojusten ja kasvovisiirien ominaisuuksia. Käyttökerran jälkeen pestäväksi tarkoitettu on kankainen kansanmaski, kun myös kirurgista suu- ja nenäsuojusta voidaan tietyin edellytyksin myös pestä. Kertakäyttöisiksi on merkitty kuituinen kansanmaski ja kirurginen suu- ja nenäsuojus. Kohdassa, jossa arvioidaan tarkoitusta suojata muita kuin käyttäjää, on rastittu kankainen kangasmaski, kuituinen kansanmaski ja kirurginen suu- ja nenäsuojus. Kasvovisiiriä ei ole tässä kohtaa rastittu. Kohtaan, jossa kuvataan ”Teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää suojaa asianmukaisesti”, on rastittu kankainen kangasmaski, kuituinen kansanmaski sekä kirurginen suu- ja nenäsuojus. Kasvovisiiriä ei ole tässä kohtaa rastittu. Kohtaan, jossa kuvataan ” itse helposti valmistettavissa”, on rastittu ainoastaan kankainen kansanmaski. Kohtaan, jossa kuvataan ” Olemassa tuotestandardi, joka määrittelee ominaisuudet (laatukriteerit)”, on rastittu kirurginen suu- ja nenäsuojus ja kasvovisiiri. Kohtaan, jossa kuvataan ” CE-merkintä vaaditaan”, on rastittu kirurginen suu- ja nenäsuojus sekä kasvovisiiri. Kohtaan, jossa kuvataan ”käyttöohje vaaditaan”, on rastittu kankainen kangasmaski, kuituinen kansanmaski, kirurginen suu- ja nenäsuojus sekä kasvovisiiriä.
Maskien, suojusten ja kasvovisiirien vertailutaulukko (Martikainen & Ranta 2021)

Taulukon avulla voidaan vertailla eri maskivaihtoehtoja helposti. On tärkeä pohtia oman suojaustarpeen kautta itselle sopivaa maskia. Monet koulutusorganisaatiot ovat tilanneet yhteisönsä jäsenille omalla logolla varustettuja kangasmaskeja, joiden oikeasta käytöstä olisi kuitenkin samalla tärkeä kertoa. Niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, vaan lähinnä ne toimivat lyhyissä siirtymätilanteissa. Niitä ei saa käyttää uudelleen ilman asianmukaista pesua.

Yhteenveto

Parhaiten suojaat itseäsi ja muita, kun perustat kaiken toimintasi viranomaisten ja oman ammattikorkeakoulusi ohjeiden, määräysten ja suositusten noudattamiseen. Kannustamalla myös muita toimimaan samoin saamme lisättyä yhteistä ymmärrystä ja sitä kautta vastuullista toimintaa. Meillä suomalaisilla on yhteinen tehtävä taistella virusta ja myös sen mahdollisia variantteja vastaan vain, jos me kaikki noudatamme yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Muistamme myös, ettei sairastuminen tarkoita vastuutonta toimintaa – periaatteessa kuka tahansa meistä voi sairastua. Samoin, jos altistumisemme tai sairastumisemme todetaan, toimimme vastuullisesti ja noudatamme meille määrättyjä karanteeniaikoja. Autamme myös karanteeniin asetettuja lähimmäisiämme ja tarjoamme apua muun muassa ruokahuollon järjestämisessä.

Valoa häämöttää jo koronan väistymisen suhteen, mutta ennen kuin rokotussuoja on riittävä maassamme, tarvitaan vastuullista toimintaa ja erityisesti riskiryhmien huomioimista kaikessa toiminnassamme. Työntekijöinä käytämme maskia aina, kun asioimme tai työskentelemme toisten kanssa tai liikumme kampuksilla. Meidän esimerkkimme on tärkein viesti, jonka voimme yhteistyössä yhteisömme muille jäsenille lähettää. Jaksetaan vielä tovi ja toimitaan vastuullisesti jokainen!

  • Noudata viranomaisten ja oman ammattikorkeakoulusi ohjeita
  • Seuraa oman ammattikorkeakoulusi tiedotuskanavia koronaan liittyen
  • Pese huolellisesti kädet, aina kun mahdollista, siirtyessäsi tilasta toiseen.
  • Käytä käsidesiä käsienpesun jälkeen ja käsienpesun sijasta silloin, kun käsienpesu ei ole mahdollista.
  • Yski ja aivasta kertakäyttönenäliinaan tai jos se ei ole mahdollista, aivasta hihan yläosaan.
  • Vältä lähikontakteja aina kun vain on mahdollista.
  • Huolehdi 1-2 metrin turvavälistä.
  • Käytä maskia tai kirurgista suu- ja nenäsuojusta joukkoliikennevälineissä ja julkisissa sisätiloissa aina, kun lähikontaktia ei voi välttää
  • Mene koronatestiin jo lievistä koronavirukseen sopivista oireista. Käytä maskia tai kirurgista suu- ja nenäsuojusta koronatestiin mentäessä.
  • Jos sinulla on varmistettu koronavirustauti, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton kahden vuorokauden ajan ja oireiden alkamisesta on kulunut vähintään 10 vuorokautta. Jos sinulla on oireita vielä tämänkin jälkeen, pysy kotona niin kauan, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102013369

Jaa sivu