Passiivisten ja aktiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomessa 2010-luvulla
Pursiala, Mikael (2021)
Kandidaatintutkielma
Pursiala, Mikael
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101252606
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101252606
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma on empiirinen tutkimus suomalaisten rahastoyhtiöiden tarjoamien Suomeen sijoittavien osakerahastojen suoriutumisesta. Tutkielma pyrkii löytämään erityisesti vastauksen siihen, onko aktiivinen tai passiivinen sijoitusstrategia Suomen rahastomarkkinoilla toista parempi, niin sijoittajan näkökulmasta kuin yleiselläkin tasolla tarkasteltuna. Tutkimukseen valikoitui 16 rahastoa, joista 13 on aktiivisesti hallinnoituja rahastoja, kaksi on passiivisesti hallin-noituja indeksirahastoja ja yksi on pörssinoteerattu rahasto.
Tutkimuksessa käytetään Thomson Reutersin Datastream-tietokannasta kerättyä kvantitatiivista aineistoa rahastojen päivittäisestä hintahistoriasta ajalta 1.1.2010–31.12.2019. Rahastoja vertaillaan rahoituksessa yleisesti käytettyjen kolmen menestysmittarin, Sharpen luvun, Treynorin luvun ja Jensenin alfan avulla. Menestysmittareiden lisäksi rahastoja tarkastellaan logaritmisten brutto- ja nettotuottojen sekä riskin kannalta.
Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimusta, osoittaen passiivisten rahastojen suoriutuvan keskimäärin aktiivisia rahastoja paremmin menestysmittarista riippumatta. Erityisesti kulujen huomioiminen vertailussa korostaa passiivisten rahastojen paremmuutta. Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että passiivinen sijoitusstrategia olisi ehdottomasti aktiivista strategiaa parempi, sillä yksittäiset aktiiviset rahastot voivat suoriutua passiivisia rahastoja paremmin. Strategian valintaan vaikuttaa erityisesti sijoittajan kyky tunnistaa lahjakkaat rahastonhoitajat.
Tutkimuksessa käytetään Thomson Reutersin Datastream-tietokannasta kerättyä kvantitatiivista aineistoa rahastojen päivittäisestä hintahistoriasta ajalta 1.1.2010–31.12.2019. Rahastoja vertaillaan rahoituksessa yleisesti käytettyjen kolmen menestysmittarin, Sharpen luvun, Treynorin luvun ja Jensenin alfan avulla. Menestysmittareiden lisäksi rahastoja tarkastellaan logaritmisten brutto- ja nettotuottojen sekä riskin kannalta.
Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimusta, osoittaen passiivisten rahastojen suoriutuvan keskimäärin aktiivisia rahastoja paremmin menestysmittarista riippumatta. Erityisesti kulujen huomioiminen vertailussa korostaa passiivisten rahastojen paremmuutta. Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että passiivinen sijoitusstrategia olisi ehdottomasti aktiivista strategiaa parempi, sillä yksittäiset aktiiviset rahastot voivat suoriutua passiivisia rahastoja paremmin. Strategian valintaan vaikuttaa erityisesti sijoittajan kyky tunnistaa lahjakkaat rahastonhoitajat.