Ratkaisuja terveysalan harjoittelupaikkapulaan
Moni terveysalan opiskelija tuskailee harjoittelupaikkojen saatavuuden kanssa. Kilpailu paikoista on kovaa ja jotkut ovat joutuneet matkustamaan pitkiäkin matkoja harjoittelupaikan saamiseksi. Harjoittelupaikkojen saatavuuteen vaikuttaa moni asia, johon voidaan kuitenkin vaikuttaa eri tahojen toimilla.
Syksyllä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi monille ammattikorkeakouluille mittavan määrän lisää aloituspaikkoja, joista osa kohdennettiin terveysalan koulutukseen. Lisäpaikkoja on tulossa myös vuosina 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiin. Lisäpaikoilla pystytään vastaamaan alan kasvavaan työvoimatarpeeseen. Pulaa pätevistä sairaanhoitajista on jo nyt eri puolilla maata.
Samaan aikaan, kun opintojen aloituspaikkoja on lisätty, harjoitteluiden ehtoja on tiukennettu. Harjoittelupaikkojen tarvetta on osaltaan kasvattanut OKM:n keväällä 2020 linjaama tulkinta EU-direktiivistä, jonka mukaan mukaan simulaatioharjoituksia ei voida enää lukea osaksi kliinisestä harjoittelusta saatavia pisteitä.
Samaan aikaan, kun opintojen aloituspaikkoja on lisätty, harjoitteluiden ehtoja on tiukennettu.
Kun simulaatiot eivät enää kelpaa harjoitteluksi, on vaadittavat opintopisteet suoritettava terveysalan toimintaympäristöissä.
Harjoittelupaikat keskitetysti tarjolla
Ammattikorkeakouluissa on käytössä valtakunnallinen Jobiili-järjestelmä, jonka kautta sote-alan harjoittelupaikkoja varataan. Työnantajat laittavat paikkansa näkyviin järjestelmään, jossa ne ovat kaksi viikkoa opiskelijoiden tutustuttavana. Tutustumisjakson aikana opiskelija merkitsee järjestelmään suosikkejaan ja haun auettua voi valita paikkoja, jotka ovat vapaana.
Lisääntyneen opiskelijamäärän myötä harjoittelupaikkojen varaajia on paljon, joten opiskelijan tulee olla selvillä tarjottavista paikoista ja niissä tarvittavasta osaamisvaatimuksista. Tarvitaan myös onnea, että onnistuu saamaan haluamansa harjoittelupaikan.
Samanaikaisesti ohjelma tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden löytää harjoittelupaikat yhdestä järjestelmästä.
Työnantajalle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa eri ammattikorkeakoulujen terveysalan opiskelijat yhtä aikaa. Myös opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus tehdä harjoitteluita eri organisaatioissa ja myös oman kotipaikkakunnan ulkopuolella.
Painetta lisätä harjoittelupaikkoja
Ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet tiedottamaan työelämätahoja lisääntyvästä harjoittelupaikkojen tarpeesta. Päätökset aloituspaikkojen lisäämisestä tehtiin hyvin nopealla aikataululla loppukeväästä 2020 ja koulutukset lisäpaikoilla alkoivat jo syksyllä 2020. Työelämätahot eivät kuitenkaan ole pystyneet reagoimaan lisääntyneeseen harjoittelupaikkatarpeeseen riittävän nopeasti.
Ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet tiedottamaan työelämätahoja lisääntyvästä harjoittelupaikkojen tarpeesta.
Samaan aikaan koronaviruspandemian vuoksi erityisesti keväällä 2020 monia terveysalan harjoitteluita peruuntui ja siirtyi, mikä on vaikeuttanut opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa harjoittelua suunnitellussa aikataulussa.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelu on pääasiassa palkatonta. Koronatilanteen tuoman äkillisen osaajatarpeen kasvun myötä erityisesti loppuvaiheen opiskelijoita on palkattu töihin ja tätä työskentelyä on ammattikorkeakouluissa hyväksytty harjoitteluksi. Palkallinen harjoittelu onkin oppilaitoksen näkökulmasta hyvä ratkaisu, kunhan huolehditaan, että opiskelija saa harjoittelussaan asianmukaista ohjausta.
Rahoitusmallia uudistettava
Ammattikorkeakoulut joutuvat maksamaan jokaisesta harjoittelusta harjoittelupaikoille ohjauskorvauksia. Terveysalalla ammattikorkeakoulut ovat ainoa koulutustaso, jossa näitä korvauksia joudutaan maksamaan. Lähihoitajien harjoitteluista tai lääkäreiden harjoitteluista ei peritä korvauksia.
Ohjauskorvaukset ovat etenkin suurille sosiaali- ja terveysalan kouluttajille mittava lisäkustannus vuosittain. Tilanne on poliittisten päättäjien tiedossa, mutta ratkaisua siihen ei ole silti saatu. Asia tulisi ratkaista viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä.
Terveysalan koulutus kuuluu ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa halvimpaan tutkintojen rahoitusryhmään. Tämä epäkohta tulisi rahoitusmallia uusittaessa korjata, sillä koulutuksesta suuri osa toteutuu pienryhmissä ja edellyttää erityistiloja ja kallista laitteistoa.
Moduuliharjoittelusta apua harjoittelupulaan
Uudenlaisen, ammatillista kasvua opiskelijalle tuovan harjoittelumahdollisuuden tarjoaa moduuliharjoittelu, jonka kehittämisessä Diak on ollut ensimmäisten joukossa. Opiskelijamoduulissa opiskelijat hoitavat itsenäisesti, omana tiiminä ennalta sovittuja potilaita ohjaajan toimiessa sivusta seuraajana ja tukijana.
Tutkimusten mukaan moduuliharjoittelumuoto tukee opiskelijoiden itsenäisyyttä ja ammatillista kasvua.
Tutkimusten mukaan tämä harjoittelumuoto tukee opiskelijoiden itsenäisyyttä ja ammatillista kasvua. Opiskelijamoduulissa tapahtuva oppiminen edustaa nykyaikaista käsitystä opiskelijasta aktiivisena, kehittyvänä ja reflektoivana tiedonhankkijana
Moduuliharjoittelu tukee opiskelijan siirtymistä teoriasta ja opiskelusta käytäntöön ja työelämään jouhevasti. Moduuliharjoittelu voi auttaa harjoittelupaikkapulaan, sillä se tarjoaa useita samanaikaisia harjoittelupaikkoja työyksikköön.
Terveysalaa vaivaavaan harjoittelupulaan on siis löydettävissä monenlaisia ratkaisuja, mutta se vaatii toimia niin rahoittajan, oppilaitosten kuin työnantajienkin puolelta.
Tekstiä ovat kommentoineet myös Diakin terveysalan lehtori Jaana Tilli ja koulutuspäällikkö Annukka Armanto.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101222375