Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Populismi vastakkainasettelun välineenä

Historian valossa populismi on ollut tärkeässä roolissa muun muassa työväenluokan taistelussa valtaeliittiä vastaan. Tänä päivänä populismilla viitataan kuitenkin yhä kasvavammissa määrin oikeistopopulismiin, jossa halutun väestönosan valta-asema määritellään osoittamalla heidän erityisasemansa suhteessa muuhun väestöön.

Populismi voidaan ymmärtää menetelmänä, jossa luodaan vastakkainasettelua eri ryhmien välille toiseuttamisen avulla. Populismin tavoitteena on usein kansansuosion kasvattaminen. Varsinainen ideologinen tausta on löyhä, kyse on enemmänkin taktiikasta.

Taktiikkana tarkasteltuna populismin voi nähdä keinona, jota poliittista valtaa tavoitteleva taho käyttää puhtaasti oman suosionsa kartuttamiseen sekä poliittisten toimiensa oikeuttamiseen.

Olen osana väitöskirjatutkimustani tarkastellut vallan ilmenemistä moskovalaisten vähemmistöryhmien, erityisesti paperittomien maahanmuuttajien näkökulmasta. Olen kiinnostunut valtiovallan keinoista vaikuttaa eri vähemmistöryhmien toimintamahdollisuuksiin valtaväestön parissa tehdyn mielipidevaikuttamisen avulla.

Vaikka väitöskirjani tutkimuskenttänä on toiminut Moskova, tuon tässä blogissa esille ilmiön universaaleja piirteitä. Populismi ja sillä taktikointi ei useinkaan rajoitu yhden valtiovallan rajojen sisälle, vaan sillä voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös naapurivaltioiden sisäisiin jännitteisiin.

Vähemmistöt määrittelemässä valtaväestön yhtenäisyyttä

Valtaväestöä yhdistävä hegemonia on käsite, jota voidaan venyttää palvelemaan taktisesti populismia hyödyntävän vallanpitäjän omia, usein valtataisteluun tai etupiirin taloudelliseen voittoon liittyviä intressejä. Oikeistopopulistinen retoriikka tavoittelee kannatusta vastakkainasettelun kautta, nimeämällä syntipukkeja. Keskeisintä tällaiselle vallalle on löytää tilanteeseen sopiva vihollinen, esimerkiksi maahanmuuttajat, joita toiseuttamalla vastakkainasettelua ruokitaan.

Vastakkainasettelun polttoaineena yhteiskunnassa toimii pelko ja tietämättömyys.

Vastakkainasettelun polttoaineena yhteiskunnassa toimii pelko ja tietämättömyys. Hegemoniaa tavoittelevassa oikeistopopulistisessa retoriikassa onkin rakennettu vastakkainasettelua rotujen ja kansalaisuuksien lisäksi uskontojen, seksuaalisten suuntautumisten, lukutaidon asteiden, sukupuolten, kulttuurien, historioiden ja arvomaailmojen välille.

Oikeistopopulismi kiihdyttää yhteiskuntien polarisaatiota. Retoriikan tasolla oikeistopopulismi voi vedota maalaisjärkeen, tolkkuun, kansakunnan tulevaisuuteen tai turvallisuuteen. Todellisuudessa oikeistopopulismin lietsoma vastakkainasettelu kuitenkin pikemminkin lisää turvattomuuden tunnetta yhteiskunnan eri tasoilla.

Hajoita ja hallitse

Informaatiosodankäynti ei vaadi ensimmäistäkään laukausta rajan yli. Valtiorajat ylittävä populismi on tehokas keino heikentää naapurivaltioiden demokraattisia kehityssuuntia. Esimerkkinä voi pitää muun muassa Venäjän vahvasti ylläpitämää idän ja lännen välistä vastakkainasettelua, jossa paikalliset keskustelut erityisesti muslimimaahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen asemasta leimataan todisteiksi länsimaisesta rappiotilasta. Samalla Venäjää markkinoidaan viimeisenä kristillisten arvojen keitaana Euroopassa.

Myös ilmastonmuutos on täydellinen kohde oikeistopopulistiselle tiedon manipulaatiolle. Ilmastonmuutoksen sivutuotteiden, kuten pakolaisuuden ja epidemioiden irrottamien asiayhteydestään on nopea keino sysätä vastuu kauas omalta toimintakentältä.

Globaalit ilmiöt ovat helppoja kohteita oikeistopopulistiselle vaikuttamiselle.

Covid-19-pandemiaa sekä sen tutkimusta kyseenalaistavat sekä ulkopuolisia tahoja syyllistävät salaliittoteoriat kukoistavat sosiaalisessa mediassa valtiorajoja tunnistamatta. Globaalit ilmiöt ovat helppoja kohteita oikeistopopulistiselle vaikuttamiselle.

Mitä monisyisempi ja vaikeammin hahmotettavissa oleva ilmiö on kyseessä, sitä helpompaa on sen myyminen ulkopuolisena uhkana.

Koulutuksella populismia vastaan

Demokraattisen valtiojärjestelmän haavoittuvaisuus on osoittanut tarpeen kriittiselle reflektiolle eri väestöryhmien parissa. Medialukutaidon roolia ei voi väheksyä.

Yhdenvertaiset oikeudet koulutukseen, avoin tiede, yhteiskunnan läpinäkyvyys sekä vapaa media ovat ensiarvoisen tärkeitä maailmassa, jossa taktisesti oikeistopopulismia hyödyntävien poliittisten toimijoiden sanoma haalii yhä enemmän tilaa globaalissa uutisvirrassa. Se, että muun muassa perussuomalaiset ovat Suomessa pyrkineet puuttumaan koulutusjärjestelmään vaatimalla koulutuspolitiikkalinjauksessaan yliopistoja luopumaan ”huuhaaideologeista” ja syyttämällä maahanmuuttopolitiikkaa koulutusjärjestelmän rappeutumisesta ei ole vähäpätöinen sattuma.

Medialukutaidon roolia ei voi väheksyä.

Vallankäyttö, jonka kohde ei tiedosta olevansa vallankäytön kohteena, voi olla salakavalaa. Mikä tahansa vakuuttavasti esitetty tieto voi tuntua järkevältä, jos objektiivista tietoa asioiden tilasta ei ole saatavilla ja oma asema sekä tulevaisuus huolestuttaa.

Oikeistopopulistisen sanoman kyseenalaistaminen vaatii vallankäyttäjän perimmäisien intressien suhteuttamista omaan arvomaailmaan sekä omien prioriteettien ja toimintamallien reflektointia. Tämä on ainut keino rakentaa ihmisarvoista ja kestävää tulevaisuutta yhä rajallisimmiksi käyvillä yhteisillä resursseillamme.

Maapallon kestokyvyn rajat vaativatkin meiltä rohkeutta kohdata itsemme ensikädessä koko ihmiskunnan edustajina, osana keskinäisten riippuvaisuussuhteiden verkostoa. Tilanne on haastava mutta samalla se muistuttaa meitä jostain hyvin tärkeästä ihmisyyteen liittyvästä: keskinäisten riippuvaisuuksien verkostossa meistä jokainen on yhtä merkityksellinen.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101222361