Turun kaupungin kotouttamispolitiikan tavoitteet ja järjestelyt 2000–2018.
Kuusinen, Väinö (2020-12-14)
Turun kaupungin kotouttamispolitiikan tavoitteet ja järjestelyt 2000–2018.
Kuusinen, Väinö
(14.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102878
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Turun kaupungin kotouttamispolitiikka vuosina 2000–2018. Tutkimuksessa selvitetään millaisin arvoin, tavoittein ja järjestelyin Turun kaupunki on edistänyt maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä asettumista kyseisenä ajanjaksona. Tutkielmassa selvitetään myös kotouttamistoiminnan kohderyhmiä, johtoa sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä kotouttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Turun kotouttamispolitiikasta ei ole tehty aiemmin kokonaistutkimusta, vaikka Turku ja Turun seutu ovat tehneet pakolaisten vastaanottoon liittyvää kotouttamistyötä jo 1980-luvun lopulta alkaen.
Tutkielman aineistona ovat Turun kaupungin kotouttamisohjelmat vuosilta 2000, 2007, 2014 ja 2018. Tutkimusmetodina aineistoa lähestytään käyttämällä integraatiopolitiikan analyysin mallia, jonka tavoitteena on eritellä kriittisesti integraation eri osa-alueita. Tutkielmassa on tiivistetysti, yleisellä tasolla, kuvattu kotouttamisohjelmien sisältöä ja tuotu esille toimenpiteiden ja strategisten tavoitteiden sisältöä.
Tutkimuksen perusteella Turun kaupungin kotouttamisohjelmissa on alusta alkaen suhtauduttu myönteisesti muuttoliikkeen mukanaan tuomiin muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Alun perin erityisesti pakolaisten vastaanottamiseen keskittyvistä ohjelmista on siirrytty kokonaisvaltaisiin strategiaohjelmiin, joissa maahanmuuttajien kotouttaminen koskee kaikkia kaupungin toimialoja. Elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat tulleet varsinaisen kotouttamisen, esimerkiksi kielen opetuksen ja työllistämistoimien, rinnalle.
Ohjelmista on löydettävissä monikulttuurisuutta edistäviä, elinkeinopoliittisia ja sosiaalipoliittisia toimia, joita voidaan lähestyä sekä yksilöiden että yhteisön näkökulmasta. Suurimman osan toimenpiteistä voidaan nähdä keskittyvän maahanmuuttajien rakenteellisen ja kulttuurisen integraation osa-alueisiin. Turun kotouttamisohjelmien muutoksia ovat tuoneet muutokset kotouttamista koskeva lainsäädäntö sekä muutokset maahanmuuttajien määrissä ja alueen työvoiman tarpeet. Turun kotouttamisohjelmissa haasteena on nähty asuinalueiden eriytymiseen liittyvät kysymykset. Alueen vahvuutena on nähty alueen vahva järjestökenttä.
Tutkielman aineistona ovat Turun kaupungin kotouttamisohjelmat vuosilta 2000, 2007, 2014 ja 2018. Tutkimusmetodina aineistoa lähestytään käyttämällä integraatiopolitiikan analyysin mallia, jonka tavoitteena on eritellä kriittisesti integraation eri osa-alueita. Tutkielmassa on tiivistetysti, yleisellä tasolla, kuvattu kotouttamisohjelmien sisältöä ja tuotu esille toimenpiteiden ja strategisten tavoitteiden sisältöä.
Tutkimuksen perusteella Turun kaupungin kotouttamisohjelmissa on alusta alkaen suhtauduttu myönteisesti muuttoliikkeen mukanaan tuomiin muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Alun perin erityisesti pakolaisten vastaanottamiseen keskittyvistä ohjelmista on siirrytty kokonaisvaltaisiin strategiaohjelmiin, joissa maahanmuuttajien kotouttaminen koskee kaikkia kaupungin toimialoja. Elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat tulleet varsinaisen kotouttamisen, esimerkiksi kielen opetuksen ja työllistämistoimien, rinnalle.
Ohjelmista on löydettävissä monikulttuurisuutta edistäviä, elinkeinopoliittisia ja sosiaalipoliittisia toimia, joita voidaan lähestyä sekä yksilöiden että yhteisön näkökulmasta. Suurimman osan toimenpiteistä voidaan nähdä keskittyvän maahanmuuttajien rakenteellisen ja kulttuurisen integraation osa-alueisiin. Turun kotouttamisohjelmien muutoksia ovat tuoneet muutokset kotouttamista koskeva lainsäädäntö sekä muutokset maahanmuuttajien määrissä ja alueen työvoiman tarpeet. Turun kotouttamisohjelmissa haasteena on nähty asuinalueiden eriytymiseen liittyvät kysymykset. Alueen vahvuutena on nähty alueen vahva järjestökenttä.