Maahanmuuttajien integraatio Turun työmarkkinoille : työllistyneiden näkökulma
Keski-Nikula, Kaisa (2008)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Keski-Nikula, Kaisa
Siirtolaisuusinstituutti
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201216100863
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201216100863
Kuvaus
1. JOHDANTO
2. MAAHANMUUTTAJIEN INTEGRAATION TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA AIKAISEMPI TUTKIMUS
2.1. Integraation käsite
2.2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla
2.2.1. Etnisten vähemmistöjen syrjintä työmarkkinoilla
2.2.2. Työmarkkinoiden lohkoutuminen
2.2.3. Inhimillinen pääoma maahanmuuttajien resurssina työmarkkinoilla
2.3. Maahanmuuttajien integraation aikaisempi tutkimus
3. AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1. Kohderyhmän rajaus ja aineiston hankinta
3.2. Haastattelu metodina
3.3. Haastateltavien taustatiedot
3.4. Aineiston analyysi
4. MAAHANMUUTTAJIEN INTEGROITUMINEN TYÖMARKKINOILLE SUOMESSA
4.1. Suomen maahanmuuttajaväestön pääpiirteet
4.2. Maahanmuuttajien työmarkkina-asema Suomessa
4.3. Varsinais-Suomessa asuvat maahanmuuttajat ja heidän työllistymisensä
4.4. Maahanmuuttajien integroitumiseen tähtäävä politiikka
5. TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMISEN PROSESSI
5.1. Työmarkkinoille integroitumiseen kuluva aika
5.2. Työllistymistä edistävät tekijät
5.3. Työllistymisen esteet ja työllistyjätyypit
6. INHIMILLISEN PÄÄOMAN VAIKUTUS TYÖMARKKINA-ASEMAAN
6.1. Akateemisten maahanmuuttajien menestyminen
6.1.1. Koulutus ja työ eivät aina vastaa toisiaan
6.1.2. Inhimillisen pääoman siirron vaikeus
6.1.3. Korkeasti koulutettujen ongelmallisen tilanteen seuraukset
6.2. Ei-akateemisten menestyminen
6.2.1. Omalla alalla vakaalla työuralla
6.2.2. Helposti siirrettävissä oleva inhimillinen pääoma
7. SYRJINTÄ JA RASISMI VAIKEUTTAVAT TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMISTA
7.1. Läheisestä kulttuurista tulevien syrjintä
7.2. Kaukaisesta kulttuurista tulevien syrjintä
7.3. Syrjinnän ja rasismin tunnistamisen vaikeus
8. YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄT
LÄHDELUETTELO
LIITTEET.
2. MAAHANMUUTTAJIEN INTEGRAATION TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA AIKAISEMPI TUTKIMUS
2.1. Integraation käsite
2.2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla
2.2.1. Etnisten vähemmistöjen syrjintä työmarkkinoilla
2.2.2. Työmarkkinoiden lohkoutuminen
2.2.3. Inhimillinen pääoma maahanmuuttajien resurssina työmarkkinoilla
2.3. Maahanmuuttajien integraation aikaisempi tutkimus
3. AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1. Kohderyhmän rajaus ja aineiston hankinta
3.2. Haastattelu metodina
3.3. Haastateltavien taustatiedot
3.4. Aineiston analyysi
4. MAAHANMUUTTAJIEN INTEGROITUMINEN TYÖMARKKINOILLE SUOMESSA
4.1. Suomen maahanmuuttajaväestön pääpiirteet
4.2. Maahanmuuttajien työmarkkina-asema Suomessa
4.3. Varsinais-Suomessa asuvat maahanmuuttajat ja heidän työllistymisensä
4.4. Maahanmuuttajien integroitumiseen tähtäävä politiikka
5. TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMISEN PROSESSI
5.1. Työmarkkinoille integroitumiseen kuluva aika
5.2. Työllistymistä edistävät tekijät
5.3. Työllistymisen esteet ja työllistyjätyypit
6. INHIMILLISEN PÄÄOMAN VAIKUTUS TYÖMARKKINA-ASEMAAN
6.1. Akateemisten maahanmuuttajien menestyminen
6.1.1. Koulutus ja työ eivät aina vastaa toisiaan
6.1.2. Inhimillisen pääoman siirron vaikeus
6.1.3. Korkeasti koulutettujen ongelmallisen tilanteen seuraukset
6.2. Ei-akateemisten menestyminen
6.2.1. Omalla alalla vakaalla työuralla
6.2.2. Helposti siirrettävissä oleva inhimillinen pääoma
7. SYRJINTÄ JA RASISMI VAIKEUTTAVAT TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMISTA
7.1. Läheisestä kulttuurista tulevien syrjintä
7.2. Kaukaisesta kulttuurista tulevien syrjintä
7.3. Syrjinnän ja rasismin tunnistamisen vaikeus
8. YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄT
LÄHDELUETTELO
LIITTEET.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien integraatiota Turun työmarkkinoille. Aihetta käsitellään työllistyneiden maahanmuuttajien näkökulmasta. Siinä tuodaan esille sekä työmarkkinoille integroitumista edistäviä että haittaavia tekijöitä sekä tarkastellaan maahanmuuttajien asemaa Turun työmarkkinoilla. Tarkemmin paneudutaan siihen miten eri koulutustaustaiset maahanmuuttajat menestyvät työmarkkinoilla ja miten etninen tausta vaikuttaa maahanmuuttajien integroitumiseen työmarkkinoille.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Turussa työllistyneiden maahanmuuttajien haastatteluista. Haastatteluita on yhteensä 18, ja ne ovat luonteeltaan keskustelunomaisia, puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Haastateltavat ovat työikäisiä 25-55-vuotiaita maahanmuuttajia, jotka ovat asuneet Suomessa noin kolme vuotta tai kauemmin. Suurin osa haastateltavista kuuluu etnisen taustansa vuoksi Suomessa vaikeasti työllistyviin maahanmuuttajiin. He tulevat Lähi-idän, Afrikan ja Aasian alueilta sekä itäisestä Euroopasta ja Venäjältä. Pieni osa kuuluu etnisen taustansa vuoksi helposti työllistyviin maahanmuuttajiin. He tulevat läntisen Euroopan alueelta.
Turun työmarkkinat asettavat maahanmuuttajille monia vaatimuksia persoonan, erilaisten taitojen ja koulutuksen suhteen. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymiseen ja työmarkkina-asemaan vaikuttaa paljon työmarkkinoilla esiintyvä syrjintä. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä suunniteltaessa olisi tärkeää muistaa maahanmuuttajan taitojen kartuttamisen lisäksi valtaväestölle kohdistettu asennekasvatus.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Turussa työllistyneiden maahanmuuttajien haastatteluista. Haastatteluita on yhteensä 18, ja ne ovat luonteeltaan keskustelunomaisia, puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Haastateltavat ovat työikäisiä 25-55-vuotiaita maahanmuuttajia, jotka ovat asuneet Suomessa noin kolme vuotta tai kauemmin. Suurin osa haastateltavista kuuluu etnisen taustansa vuoksi Suomessa vaikeasti työllistyviin maahanmuuttajiin. He tulevat Lähi-idän, Afrikan ja Aasian alueilta sekä itäisestä Euroopasta ja Venäjältä. Pieni osa kuuluu etnisen taustansa vuoksi helposti työllistyviin maahanmuuttajiin. He tulevat läntisen Euroopan alueelta.
Turun työmarkkinat asettavat maahanmuuttajille monia vaatimuksia persoonan, erilaisten taitojen ja koulutuksen suhteen. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymiseen ja työmarkkina-asemaan vaikuttaa paljon työmarkkinoilla esiintyvä syrjintä. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä suunniteltaessa olisi tärkeää muistaa maahanmuuttajan taitojen kartuttamisen lisäksi valtaväestölle kohdistettu asennekasvatus.