Urbaania kasvua Vantaa-hankkeessa järjestettiin erilaisia itsensä johtamisen sekä suomi toisena kielenä -koulutuskokonaisuuksia syksyllä 2019 ja talvella 2020. Kaikille pidettyjen koulutusten osallistujille tarjottiin mahdollisuus antaa palautetta anonyymisti sähköisen palautekyselyn välityksellä. Kerätty palaute hankkeen tarjoamista koulutus- valmennus- tai kurssitilaisuuksista antaa hanketoimijoille mahdollisuuden kehittää koulutuksia ja valmennuksia asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.

Palautteen keräämisellä on kahtalainen merkitys. Ensinnäkin Hirsto (2013) tuo esille, että koulutus ja opetus ovat palvelua ja palautteen kerääminen tästä näkökulmasta on tarkoituksen mukaista.  Palautteen kerääminen ja vastaanottaminen on tärkeää, jotta kaikilla osallistujilla on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin ja tuottaa palautetta koulutuksen tai valmennuksen pitäjälle omasta kokemuksestaan. Toisaalta Kukkonen ym. (2017) toteavat, että palautteen kautta opiskelijoilta saadaan tietoa siitä, miten he ovat kokeneet opintonsa suhteessa heidän omiin tavoitteisiinsa, joiden kautta he peilaavat suorittamaansa opintokokonaisuutta eri näkökulmista.

Kokemus opinnoista on kokonaisuus opetuksesta, oppimisesta, opintoihin osallistuvan kokonaistoiminnasta työelämäkokemuksineen ja kehittämiseen ja saatavaan palautteeseen vaikuttavat kaikki opintojen yhteydessä muodostuneet kokemukset. Saamaansa palautetta koulutusten ja valmennusten pitäjät voivat käyttää vastaavien tapahtumien suunnittelussa ja kehittämisessä.

Oppimiskokemuksen näkökulmasta palautteen kerääminen on haastavaa, koska kaikkiin opetuksen laatuun liittyviin tekijöihin ei saada vastausta opiskelijakokemusten pohjalta. Urbaania kasvua Vantaa-hankkeen palautekyselyn osuudessa, jonka tulos esitellään artikkelin lopussa, keskitytään reagointiin oppimiskokemuksesta.

Miksi palautetta sitten pitäisi ylipäätään antaa?

Usein itsekin mietin erilaisia palautekyselyitä vastaanottaessa, miksi ja miten vastata. Mikä näkökulma mahtaisi olla palautteen kysyjälle antoisin? Onko minun arvioni juuri tänään riittävää kyseisen asian kehittämiseksi? Palautekyselyt ovat kuitenkin olennaisia kehittämisen ja kehityksen näkökulmasta. Ilman keskustelua, kommentointia ja palautetta ei tapahdu kehitystä, vaan asiat pysyvät paikallaan totutulla tavalla. Tyytyväisyys tietyllä tasolla saattaa tukahduttaa kehityksen – mikään ei muutu, jos kukaan ei puhu. Sama kehittymättömyys pysyy yllä, jos ei anneta palautetta kehittämiseen, kun johonkin asiaan ollaan tyytymättömiä. Jos palautetta ei saa, voi toteuttaja luulla kaiken olevan hyvin.

Osallistujia voidaan motivoida antamaan palautetta keskustelemalla avoimesti esimerkiksi aiemman palautteen merkityksestä koulutuksen, valmennuksen tai kurssikokonaisuuden suunnittelussa sekä toteutuksessa. Osallistujille kannattaa tuoda ilmi, että rakentavaa palautetta antamalla voi vaikuttaa sisältöön sekä toteutustapaan ja antaa mahdollisuuden toteuttajalle uudistaa omaa ajatusmaailmaa. Palautteen kautta voi myös tulla esiin osa-alueita, jotka ovat jääneet osallistujille epäselviksi. Toteuttaja voi tehdä palautteen saatuaan jatkossa erilaisia ratkaisuja osallistujien kokemusten pohjalta kuten Urbaania kasvua Vantaa-hankekoulutuksissa tapahtui.

Palaute on tärkeää myös hyvin toimiville kursseille ja koulutuksille. Palautteen antaminen osoittaa kiinnostusta koulutusta, valmennusta tai kurssia tarjoavaa tahoa sekä vetäjää kohtaan. Urbaania kasvua Vantaa -hankekoulutusten, valmennusten ja kurssien kohdalla palaute voi vaikuttaa esimerkiksi vastaajien ja osallistujien omien työkavereiden tuleviin kokemuksiin syksyn 2020 koulutuksissa ja valmennuksissa.

Palautteella kehitetään esimerkiksi työelämätaitoja, kriittistä ajattelua ja opitaan antamaan sekä vastaanottamaan rakentavaa palautetta sekä oman osallistumisen että tarjolla olleen toteutuksen näkökulmasta. Reflektio oman ajattelun sekä osallistujanäkökulmasta koulutuksen, valmennuksen tai kurssin kehittämiseksi on olennaisen tärkeää esimerkiksi arviointitaitojen kehittymisen, vaikuttamisen sekä rakentavan palautteen ja vuorovaikutuksen kannalta.

Palautekyselyissä jokaisen osallistujan ääni ”kuullaan” ja oikeus antaa palautetta vahvistaa oman äänen merkityksellisyyttä sekä itsearviointia. Kukkonen ja Marttila (2017) muistuttavat, että palautteen ollessa myönteistä ja onnistunutta voi olla vaikea eritellä sen kautta tapahtuvaa oppimista sekä tarvittavia kehittämiskohteita. Myönteinen palaute lisää yleensä motivaatiota ja edistää sen avulla tulevia onnistumisia.

Palautteen tarkastelu

Palautetta oppimiskokemuksista kerätään, jotta tiedettäisiin, onko kyseinen opinto tai koulutus ollut onnistunut. Palautteen avulla on mahdollisuus oppia virheistä ja kehittää seuraavaa kokonaisuutta (Kuitunen, Sutinen 2018.)

Palautetta tarkasteltaessa sitä lopulta tulkitaan valitusta näkökulmasta mahdollisimman objektiivisesti. Tätä tehtäessä pyritään hakemaan esimerkiksi ideoita tai vaihtoehtoja tulevaan kehittämiseen ja pohtia niiden käytettävyyttä ratkaisuna kehittämisessä. Palaute on arvio kokemuksesta havaintoineen ja sen käsittely taas asioita yhdistelevä arvio palautteen antajan pohtimista asioista ja ratkaisuvaihtoehdoista.

Palautteen antaminen luo useimmiten tunteen, että palautteen antajaa kuunnellaan. Sen vuoksi palautteen antomahdollisuus korreloi hyvän ilmapiirin, myönteisten asioiden kanssa sekä motivoi palautteen antajaa ajattelemaan laaja-alaisemmin eri asioista. Tämä määrittää lopulta esimerkiksi ammatillista identiteettiä sekä koulutuksen näkökulmasta oppimisen ja kehittymisen motivaatiota. Ilman palautetta kouluttaja ei tiedä, tulisiko hänen tehdä jotain toisin vai kannattaako hänen jatkaa tekemistään samoin kuin aiemmin.

Urbaania kasvua Vantaa-hankekoulutusten kokemuspalaute

Syksyllä 2019 Urbaania kasvua Vantaa-hanke järjesti syksyllä 2019 erilaisia koulutuksia hankkeen yhteistyöyrityksille. Oheisessa kuviossa 1 on liitetty yhteen seitsemän koulutuksen kokemusmääritelmää, joihin palautekyselyssä keskityttiin.

Palautekokonaisuutta tarkasteltaessa nähdään, että kaikkien kohtien keskimääräinen arvo sijoittuu hyvälle tasolle. Tyydyttävälle tasolle 2 kohdistuu muutama vastaus koulutuksen ammatillisiin tarpeisiin vastaamisen, työtehtäviin soveltamisen sekä uusien tietojen oppimisen osalta. Vahvimmin myönteisiksi kokemuksiksi koettiin vastausten pohjalta innostaminen oppimisen lisäämiseen, uusien tietojen ja taitojen oppiminen sekä koulutusten sisältöjen käytännönläheisyyden kautta opitun sitominen konkreettisesti sen hetkisiin työtehtäviin.

Hyvät kokemuspalautteet antavat kuvan hyvin menneistä koulutuksista. Se voi johtaa pahimmillaan harhaanjohtavaan tyytyväisyyteen ja sen vuoksi toteutettuja Urbaania kasvua Vantaa-hankekoulutuksia tarkasteltiin kriittisesti tuoreiden aineistojen valossa, jotta seuraavia koulutuksia voidaan kehittää osallistuja- ja asiakaslähtöisemmiksi.

Palautekyselyssä esitettiin osallistujille vapaaehtoisina kysymyksinä

• mikä kurssin sisällöistä tuki työssä käyvän oppimista?
• millaisia sisältöjä ideaali työssäkäyvän kurssi sisältäisi?

Näihin kysymyksiin vastanneet palautteen antajat kokivat, että koulutusten käytännönläheinen lähestymistapa ja harjoitustehtävät kannustavassa ilmapiirissä tukivat kokoaikaisesti työssäkäyvän osallistujan oppimista. Lisäksi myönteistä palautetta saivat selkeät koulutuksessa käytetyt työkalut, jotka tukivat omien töiden suunnittelua. Sisällöt, jotka pohjautuivat tutkimuksiin, antoivat uusia näkökulmia sekä vahvistivat omaa ajattelua, mutta koulutusten joukosta löytyi jonkun osallistujan mielestä vanhentuneempaakin tietoa, joten materiaalien uudelleentarkastelua sekä tuoretta materiaalia painotettiin.

Vastanneiden osallistujien mielestä ideaalit kurssit sisältäisivät onnistuneet järjestelyt, lähitapaamisia täydentämään muuta oppimista. Materiaalin toivottiin sisältävän paljon käytännönläheistä tietoa sekä linkkejä, joiden kautta saa lisätietoa asiasta.

Urbaania kasvua Vantaa-hankkeessa saadut palautteet motivoivat koulutusten suunnittelijoita pohtimaan erilaisia työelämälähtöisiä koulutus- ja valmennustapoja. Niiden perusteella suunniteltiin keväällä 2020 pidettyjä koulutuksia sekä Urbaania kasvua Vantaa-hankkeen aamukahvitilaisuudet keväällä ja syksyllä 2020. Parhaan annin Urbaania kasvua Vantaa-hankkeen kouluttajille ja valmentajille antoivat avoimet kysymykset, joissa painottuivat konkreettiset omaan työhön liittyvät työkalut sekä tiedon vieminen käytäntöön. Nämä palautteet huomioitiin ja niiden pohjalta hankkeessa toteutettiin yrityskohtaisia valmennuksia perustuen yritysten johtoryhmien näkemyksiin henkilöstön osaamisen kehittämiskohteista.

Lähteet:

• Hirsto, L. 2013. Palautepohjainen opetuksen kehittäminen ja laatu
• Kuitunen, M. Sutinen, M. 2018. Mahtava moka, Uskalla Opi ja Menesty
• Kukkonen, H. Marttila, L. 2017. Kuviteltua todellisuutta: ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä