Listautumisantien anomaliat : Sijoittaminen Helsingin pörssin listautumisanteihin vuosina 1999–2015
Mäntymäki, Matias (2020-10-30)
Mäntymäki, Matias
30.10.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088880
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088880
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, ovatko Helsingin pörssin päälistan listautumisannit olleet kannattavia sijoituskohteita lyhyellä- ja pitkällä aikavälillä vuosina 1999–2015. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että listautumisanneissa ilmenee kolmea eri anomaliaa: lyhyen aikavälin alihinnoittelua, kuumia markkinoita ja listautumisantien pitkän aikavälin alisuoriutumista markkinoiden tuottoihin nähden.
Listautumisantien alihinnoittelu tarkoittaa, että osakkeen ensimmäisen kaupankäyntipäivän hinta pörssissä on suurempi kuin osakkeen merkintähinta on listautumisannissa ollut. Alihinnoittelua hyödyntämällä sijoittajan on mahdollista saada epänormaaleja tuottoja osakkeen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä pörssissä. Kuumilla markkinoilla tarkoitetaan ajanjaksoja, jolloin listautumisia on paljon ja niistä saatavat tuotot ovat sijoittajille korkeita. Pitkällä aikavälillä listautumisannit keskimäärin alisuoriutuvat, kun saatuja tuottoja verrataan markkinoiden tuottoihin.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkitaan Helsingin pörssin päälistalle listautuneiden yritysten tuottoa markkinoiden tuottoon nähden lyhyellä- ja pitkällä aikavälillä. Aineistoon on valittu ne yritykset, jotka ovat listautuneet yksityisille ja institutionaalisille sijoittajille järjestetyn listautumisannin kautta. Aineiston vertailukohteeksi on valittu OMX Helsinki CAP_PI -indeksi (OMXHCAPPI). OMX Helsinki CAP_PI -indeksi on markkina-arvopainotettu Helsingin pörssin osakeindeksi, jossa yhden osakkeen enimmäispaino on 10 % indeksin kokonaismarkkina-arvosta.
Alihinnoittelua tutkitaan laskemalla osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän epänormaali tuotto, kun osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätöshintoja verrataan osakkeiden listautumisantien merkintähintoihin. Pitkän aikavälin tuottoja mitataan kahdella menetelmällä: kumulatiivisen epänormaalin tuoton (CAR, cumulative abnormal returns) -menetelmällä sekä osta-ja-pidä (BHAR, buy-and-hold abnormal return) -menetelmällä. Pitkän aikavälin määritelmänä pidetään viittä vuotta.
Tulokset osoittavat, että vuosina 1999–2015 Helsingin pörssin päälistan listautumisantien keskimääräinen alihinnoittelu eli epänormaali tuotto oli 33,56 %. Pitkän aikavälin keskimääräinen CAR-tuotto oli -48,88 % ja keskimääräinen BHAR-tuotto -24,81 %. Molempien menetelmien perusteella listautumisannit ovat alisuoriutuneet markkinoihin nähden pitkällä aikavälillä. Saadut tulokset ovat yhteneväisiä listautumisantien käsittelevien teorioiden kanssa. Teoriat ja saadut tulokset antavat sijoittajalle signaalin siitä, että listautumisanteihin kannattaa sijoittaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä markkinoihin sijoittaminen on kannattavampaa.
Listautumisantien alihinnoittelu tarkoittaa, että osakkeen ensimmäisen kaupankäyntipäivän hinta pörssissä on suurempi kuin osakkeen merkintähinta on listautumisannissa ollut. Alihinnoittelua hyödyntämällä sijoittajan on mahdollista saada epänormaaleja tuottoja osakkeen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä pörssissä. Kuumilla markkinoilla tarkoitetaan ajanjaksoja, jolloin listautumisia on paljon ja niistä saatavat tuotot ovat sijoittajille korkeita. Pitkällä aikavälillä listautumisannit keskimäärin alisuoriutuvat, kun saatuja tuottoja verrataan markkinoiden tuottoihin.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkitaan Helsingin pörssin päälistalle listautuneiden yritysten tuottoa markkinoiden tuottoon nähden lyhyellä- ja pitkällä aikavälillä. Aineistoon on valittu ne yritykset, jotka ovat listautuneet yksityisille ja institutionaalisille sijoittajille järjestetyn listautumisannin kautta. Aineiston vertailukohteeksi on valittu OMX Helsinki CAP_PI -indeksi (OMXHCAPPI). OMX Helsinki CAP_PI -indeksi on markkina-arvopainotettu Helsingin pörssin osakeindeksi, jossa yhden osakkeen enimmäispaino on 10 % indeksin kokonaismarkkina-arvosta.
Alihinnoittelua tutkitaan laskemalla osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän epänormaali tuotto, kun osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätöshintoja verrataan osakkeiden listautumisantien merkintähintoihin. Pitkän aikavälin tuottoja mitataan kahdella menetelmällä: kumulatiivisen epänormaalin tuoton (CAR, cumulative abnormal returns) -menetelmällä sekä osta-ja-pidä (BHAR, buy-and-hold abnormal return) -menetelmällä. Pitkän aikavälin määritelmänä pidetään viittä vuotta.
Tulokset osoittavat, että vuosina 1999–2015 Helsingin pörssin päälistan listautumisantien keskimääräinen alihinnoittelu eli epänormaali tuotto oli 33,56 %. Pitkän aikavälin keskimääräinen CAR-tuotto oli -48,88 % ja keskimääräinen BHAR-tuotto -24,81 %. Molempien menetelmien perusteella listautumisannit ovat alisuoriutuneet markkinoihin nähden pitkällä aikavälillä. Saadut tulokset ovat yhteneväisiä listautumisantien käsittelevien teorioiden kanssa. Teoriat ja saadut tulokset antavat sijoittajalle signaalin siitä, että listautumisanteihin kannattaa sijoittaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä markkinoihin sijoittaminen on kannattavampaa.