Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Etäpalvelut digiosallisuuden vahvistajina

Koronapandemia on siirtänyt hanketyöskentelyä aiempaa enemmän digitaalisiin toimintaympäristöihin. Nopea muutos on edistänyt ihmisten digiosallisuutta ja tuonut tarjolle uusia etäpalveluita, mutta se ei ole poistanut kasvokkaisen vuorovaikutuksen tarvetta.

Korona-ajasta huolimatta työ ihmisten auttamiseksi ja hyvän elämän turvaamiseksi jatkuu. Tätä merkittävää työtä tehdään erinäisissä hankkeissa. Käynnissä olevat Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n (ESR) hankkeet siirtyivät koronapandemian myötä paljolti etävälitteisiksi. Näiden lisäksi Ely-keskukset myönsivät korona-ajan rahoitusta lyhyisiin noin puoli vuotta kestäviin ESR-hankkeisiin, joiden avulla tavoiteltiin osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä, uusien menetelmien käyttöönottoa sekä hyvän elämän toteutumista poikkeusoloissa.

Korona-ajan ESR-hankkeet ovat suuntautuneet työelämän ulkopuolelle jääneisiin ja lomautettuihin henkilöihin sekä haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin ja lapsiperheisiin. Osallisuutta edistävä toiminta on painottunut yhdessä tekemiseen etävälitteisesti ja etäohjaten. Varsinaiset toimet ovat keskittyneet sosiaaliseen osallisuuteen, liikuntaan ja kulttuuriin, mutta myös digitaitojen vahvistamiseen. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa on tuettu näitä ESR-hankkeita ja korona-ajan kehittämistyötä etätapaamisten ja tapahtumien kautta.

Millaista kehittämistyötä on tehty?

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) on kehittänyt yhteistyössä Virike ry:n kanssa poikkeusoloissa mielenterveys- ja päihdetyön sekä aikuissosiaalityön asiakkaille etäyhteyksin toteutettavan psykososiaalisen palvelun. Hanke on nimeltään Psykososiaalinen tuki COVID19-riskiryhmille etäyhteydessä. Palvelu on edistänyt asiakkaiden päihteettömyyttä ja elämänhallintaa sekä tukenut arjessa. Tavoitteena kehittämistyöllä on ollut myös digisyrjäytymisen ja -kuilun kaventaminen.

Kun kohderyhmän kasvokkaiset kontaktit keväällä vähenivät ja erilaiset ryhmätoiminnot ja päivätoiminta lakkasivat, etäyhteyksien toteutettavalla psykososiaalisella palvelulla vastattiin kohderyhmän palvelutarpeisiin. Asiakkaisiin otettiin säännöllisesti yhteyttä etävälitteisesti antaen asiakas- ja elämäntapaohjausta ja digineuvontaa. Asiakkaat saivat käyttöönsä myös päätelaitteen ja tietojärjestelmän sekä ohjausta niiden käyttöön. Tämä oli tärkeä toimi, koska kaikilla ei ole tarvittavia laitteita saatavilla.

Toiminnan siirtyessä verkkototeutuksiksi, hankkeet vahvistivat kohderyhmäläisten digitaitoja ja rohkaisivat heitä ottamaan haltuun itselle uusia teknisiä ohjelmia ja sovelluksia sekä ohjaamaan mahdollisesti kanssakumppaneita. Näin kehittämistoiminta edisti ihmisten digiosallisuutta ja sitä kautta vahvisti myös asiakasosallisuutta ja yhteen kuuluvuuden tunnetta. Myös ammattilaisten digiosaaminen vahvistui, kun he alkoivat tehdä asiakastyötä enemmän verkon välityksellä.

Hankkeet toivat elämyksiä poikkeusoloissa elettävään arkeen ja tarjosivat mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen.

Hankkeet toivat elämyksiä poikkeusoloissa elettävään arkeen ja tarjosivat mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen.

Kuopion Muotoiluakatemian HAPPY:D KUNTA  -hankkeessa luotiin nuorille yhteisö ja tarjottiin heille motivoivaa ja mielekästä tekemistä muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Yhteistyökumppaneina toimi kolmentoista pohjoissavolaisen kunnan nuorisotoimijat.

Toiminta toteutui vahvasti etävälitteisesti digitaalisissa toimintaympäristöissä. Nuoret pääsivät itse ideoimaan, oivaltamaan ja toteuttamaan toimintaa. Puolen vuoden aikana kehitetty etätyöpajamalli on sovellettavissa erilaisten muotoiluprosessien vetämiseen. Etätyöpajamallista saimme maistiaisia nyt joulun alla, kun Kuopion Muotoiluakatemian väki tuli mukaan myös Sokran toiminnalliseen etähankepäivään ja johdatteli osallistujat joulun tunnelmaan digitaalisen joulukortin suunnittelulla ja toteutuksella.

Ihminen tarvitsee etäpalveluiden lisäksi kasvokkaisia kohtaamisia

On ollut ilo seurata hankkeiden nopeaa muutosvalmiutta ja siirtymistä etätoimintaan, vaikka se ei ole ollut hanketoimijoille yksinkertaista. Hankkeissa on tehty loistavaa työtä alkuihmetyksen jälkeen.

Useat etätyöskentelykäytännöt jäävät elämään koronaepidemian jälkeen ja ovat jo näin lyhyelläkin aikaperspektiivillä tarkasteltuna juurtuneita käytäntöjä. Kehittämistyön myötä hankkeissa tarjotaan uusia toimintaympäristöjä kohdennetusti, tuetaan ihmisten arkea ja vahvistetaan osallisuutta.

On ollut ilo seurata hankkeiden nopeaa muutosvalmiutta ja siirtymistä etätoimintaan, vaikka se ei ole ollut hanketoimijoille yksinkertaista.

Edelleen kuitenkin tarvitaan läsnäoloa, kasvokkaisia tapaamisia ja kosketuksia. Voimavaroja ja osaamista omaavat henkilöt löytävät usein helposti keinoja uusissa, yllättävissä tilanteissa. Heikommassa asemassa olevat ihmiset puolestaan tarvitsevat tukea ja apua sopeutuakseen äkilliseen muutokseen ja uusiin toimintatapoihin.

Etäpalvelut ja -toiminta ovat olleet hyvä lisä aiempaan palvelutarjontaan, mutta niillä ei voida korvata kasvokkaisia palveluita ja vuorovaikutusta kokonaan.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185839