Monimuotoisen korkeakoulutoiminnan johtaminen – ideaalinen organisaatio?

Teksti | Jouni Koski

Ammattikorkeakoulutoiminta on korkeakoulun erilaisten tehtävien johdosta monimuotoista, mikä tekee sen johtamisesta erityisen mielenkiintoista. Ammattikorkeakoululaissa (4 §) todetaan, että ”ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen”. Ammattikorkeakoulu voi myös harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista. Vaikka liiketoiminta pidetään selkeästi erillään valtion rahoittamasta korkeakoulun toiminnasta (55 §), lisää se korkeakoulutoiminnan moninaisuutta. Se osaltaan avaa mahdollisuuden korkeakoulun toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseen.

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulutoiminta on erittäin monimuotoista ja ammattikorkeakoululain (6 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla lisäksi erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Korkeakoulutoiminnan monimuotoisuutta lisäävät myös erilaiset koulutusalat tunnuspiirteineen ja koulutusalojen erilaiset alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot.

Korkeakoulua johdettaessa toiminnan monimuotoisuus on samaan aikaan merkittävä mahdollisuus ja haaste. Toimintaa organisoitaessa mahdollisimman selkeästi esim. koulutusaloittain tai toiminnoittain kyetään lisäämään toiminnan tehokkuutta. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä kaikkien korkeakoulun tehtävien osalta ja varsinkaan eri näkökulmista tarkasteltuna. Myös erilaisilla tehtävien, koulutusalojen jne. rajapinnoilla syntyy merkittävää lisäarvoa. Näistä usein korkeakouluyhteisön jäsenillä on myös ristikkäisiä näkemyksiä riippuen siitä, mistä roolista tai toiminnosta jne. esimerkiksi organisoitumista tarkastellaan. Ei liene ainoaa oikeaa ja ikuisesti kestävää tapaa organisoida korkeakoulutoimintaa vaan on pyrittävä kulloinkin parhaaseen mahdolliseen organisointitapaan. Tämä väistämättä edellyttää, että organisaatiota on myös jatkuvasti kehitettävä.

Johtamassani korkeakoulussa tähän on viime vuosina pyritty mm. siten, että ensin toteutettiin vuoden 2017 aikana kartoitus, jossa eri rooleissa toimivat henkilöstön jäsenet arvioivat nykyisen organisaation luomia mahdollisuuksia onnistua työssään ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Ulkoisen kumppanin (Psycon Oy) toteuttaman kartoituksen raportti jaettiin henkilöstölle tammikuussa 2018 ja sen pohjalta käytiin aktiivista keskustelua kampuksilla koko henkilöstölle avoimina järjestetyissä tilaisuuksissa. Näiden pohjalta suunniteltiin uusi organisoitumismalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Sen jälkeen on toteutettu yhteistyössä saman kumppanin kanssa vuosittain kolme Pulssi –kyselyä, jolla seuraamme yhdessä organisaation toimivuutta, johtamiseen liittyvää työnjakoa sekä käymme korkeakouluyhteisössä jatkuvaa vuoropuhelua uudistusten vaikuttavuudesta. Näin pyrkimyksenä on yhdessä onnistua entistäkin paremmin monimuotoisen korkeakoulutoiminnan johtamisessa!

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090768820

Jaa sivu