Korkeakoulun talouden johtaminen

Teksti | Jouni Koski

Korkeakoulun talouden johtaminen on toki aina ollut tärkeää, mutta viime vuosikymmenellä sen merkitys on korostunut. Laskeva valtion rahoituskehys ja siirtyminen tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitusmalliin ovat aiheuttaneet korkeakoulujen rahoitukseen epävakautta. Korkeakoulut ovat siten joutuneet sopeuttamaan toimintaansa muuttuvaan rahoitukseen ja joissakin korkeakouluissa se on aiheuttanut merkittäviä saneeraustarpeita.

Kun rahoituksen vaihtelut lisääntyivät ja sen kokonaismäärä oli laskussa, oli korkeakoulun ennakoiva talouden johtaminen yhä tärkeämpää. Kun korkeakoulut kilpailevat keskenään kokonaisrahoituksen jakautumisesta sen mukaan, miten ne onnistuvat rahoitusmallin mittarituloksissa, on tulostietoisuus korkeakouluissa lisääntynyt huomattavasti. Korkeakouluissa tiedostetaan terveen talouden merkitys ja tunnistetaan sekä saavutetut tulokset että korkeakoulun toiminnallinen tehokkuus verrattuna muihin paremmin kuin koskaan aiemmin.

Korkeakoulun talouden johtamisen kehittämisvaateet ovat vahvistaneet niin toiminnan kuin talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurannan syklit ovat tiivistyneet, mikä on haastanut tiedontuotannon ja raportoinnin, jotta ne tukevat parhaalla tavalla korkeakoulun johtamista, jossa talouden johtamisella on keskeisempi rooli kuin aiemmin.

Toiminnallisten tavoitteiden ja tulosten kytkennän rakentaminen toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan on äärimmäisen tärkeää korkeakoulun toimintaedellytysten turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tunnistetun haasteen korkeakouluille luo rahoitusmallin muutokset, jotka muuttavat rahoitusperusteita. Kun Valtioneuvosto viimeksi päätti korkeakoulujen (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen) rahoitusmalleista 17.1.2019, oli merkittävä muutos se, että erilaiset tutkinnot hinnoitellaan eri tavoin. Vaikka rahoitusmalli on kaikille korkeakouluille samanlainen, se vaikuttaa eri tavoin erilaisiin korkeakouluihin riippuen niiden koulutusportfoliosta eli millaisia koulutusaloja niissä on. Tällä kertaa 1.1.2021 käyttöön otettavassa rahoitusmallissa ammattikorkeakouluista häviäjiä ovat ne, joissa ei ole tekniikan alaa tai kulttuurialaa kuten johtamassani korkeakoulussa. Korkeakoulun talouden johtamisen painoarvo korkeakoulun johtamisessa on siten entistäkin huomattavampi uudella sopimuskaudella 2021-2024, vaikka korkeakoulujen kokonaisrahoitus on kääntymässä pitkästä aikaa kasvuun.

Lähteet:

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Korkeakouluille uusi rahoitusmalli. https://minedu.fi/-/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020083165745

Jaa sivu