Språkbadselevers språkliga identitet, habitus och kapital: En enkätstudie om den första finsk- och svenskspråkiga språkbadsgruppen i Jakobstad
Pärkkä, Minna (2020-08-25)
Pärkkä, Minna
25.08.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082563106
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082563106
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa lapsuudessaan Pietarsaaren kielikylpyyn osallistuneiden henkilöiden kielellisen identiteetin kehittymistä kolmen tutkimukselle keskeisen kentän avulla. Keskeiset kielelliset kentät tässä tutkimuksessa ovat lapsuuden koti, kielikylpy ja ympäröivä yhteiskunta lapsuudessa sekä aikuisiällä.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu ranskalaisen filosofin, Pierre Bourdieun, kehittämään teoriaan yhteiskunnallisista kentistä ja kenttien pääomasta. Tässä tutkimuksessa keskeisiä tarkastelun kohteita ovat edellä mainitut kielelliset kentät, jotka nähdään keskeisinä kenttinä kielellisen identiteetin kehittymiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan kentillä olevaa kielellistä pääomaa. Tarkastelun kohteena on sekä äidinkieli että toinen kotimainen kieli.
Vuonna 1992 aloittaneet kaksi ensimmäistä kielikylpyryhmää muodostavat vanhempiensa kanssa tutkimukseni kohderyhmän. Tutkimusmateriaalina toimii kaksi erillistä sähköistä kyselylomaketta, joista toinen on suunnattu kielikylpyyn osallistuneille henkilöille ja toinen näiden henkilöiden vanhemmille. Tutkimuslomakkeet koostuvat yhteensä noin 70 kysymyksestä. Tätä tutkimusta varten analysoidaan kuitenkin vain osa vastauksista. Analyysin keskiössä ovat kielikylpyyn osallistuneiden vastaukset. Vanhempien vastauksiin turvaudutaan niiden kysymyksien kohdalla, joissa vanhempien näkemys tuo käsiteltävään kysymykseen lisäarvoa.
Tutkimusmateriaalin analysointi osoitti molempien kieliryhmien edustajien kohdalla, että kielikylpyyn osallistuvien henkilöiden kielellisen identiteetin kehittymiselle tärkein kenttä oli lapsuuden koti. Perheen äidinkieli on luonut kielikylpyyn osallistuneille henkilöille vakaan omaan äidinkieleen pohjautuvan kielellisen identiteetin. Kielikylvyn tarjoama kielellinen pääoma ei niinkään ole muotoutunut osaksi kielellistä identiteettiä mutta kielelliset taidot toisessa kotimaisessa kielessä nähdään kuitenkin tärkeänä toiminnallisena osana kielellistä identiteettiä ja kielellisenä pääomana, josta on ollut etua mm. työelämässä. Kielikylpyyn osallistuneiden sekä heidän vanhempien näkemykset kielikylvyn vaikutuksesta kielelliseen identiteettiin ovat yhteneviä.
Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa lapsuudessaan Pietarsaaren kielikylpyyn osallistuneiden henkilöiden kielellisen identiteetin kehittymistä kolmen tutkimukselle keskeisen kentän avulla. Keskeiset kielelliset kentät tässä tutkimuksessa ovat lapsuuden koti, kielikylpy ja ympäröivä yhteiskunta lapsuudessa sekä aikuisiällä.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu ranskalaisen filosofin, Pierre Bourdieun, kehittämään teoriaan yhteiskunnallisista kentistä ja kenttien pääomasta. Tässä tutkimuksessa keskeisiä tarkastelun kohteita ovat edellä mainitut kielelliset kentät, jotka nähdään keskeisinä kenttinä kielellisen identiteetin kehittymiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan kentillä olevaa kielellistä pääomaa. Tarkastelun kohteena on sekä äidinkieli että toinen kotimainen kieli.
Vuonna 1992 aloittaneet kaksi ensimmäistä kielikylpyryhmää muodostavat vanhempiensa kanssa tutkimukseni kohderyhmän. Tutkimusmateriaalina toimii kaksi erillistä sähköistä kyselylomaketta, joista toinen on suunnattu kielikylpyyn osallistuneille henkilöille ja toinen näiden henkilöiden vanhemmille. Tutkimuslomakkeet koostuvat yhteensä noin 70 kysymyksestä. Tätä tutkimusta varten analysoidaan kuitenkin vain osa vastauksista. Analyysin keskiössä ovat kielikylpyyn osallistuneiden vastaukset. Vanhempien vastauksiin turvaudutaan niiden kysymyksien kohdalla, joissa vanhempien näkemys tuo käsiteltävään kysymykseen lisäarvoa.
Tutkimusmateriaalin analysointi osoitti molempien kieliryhmien edustajien kohdalla, että kielikylpyyn osallistuvien henkilöiden kielellisen identiteetin kehittymiselle tärkein kenttä oli lapsuuden koti. Perheen äidinkieli on luonut kielikylpyyn osallistuneille henkilöille vakaan omaan äidinkieleen pohjautuvan kielellisen identiteetin. Kielikylvyn tarjoama kielellinen pääoma ei niinkään ole muotoutunut osaksi kielellistä identiteettiä mutta kielelliset taidot toisessa kotimaisessa kielessä nähdään kuitenkin tärkeänä toiminnallisena osana kielellistä identiteettiä ja kielellisenä pääomana, josta on ollut etua mm. työelämässä. Kielikylpyyn osallistuneiden sekä heidän vanhempien näkemykset kielikylvyn vaikutuksesta kielelliseen identiteettiin ovat yhteneviä.