Perusyksikön henkilöstölle asetettavat tavoitteet ja niiden arviointi
Österlund, Henrik (2020)
Österlund, Henrik
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147887
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147887
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perusyksikössä toteutettavaa tavoiteasetantaa ja arvioinnissa käytettyjen arviointimenetelmien soveltamista. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tavoitteiden asettelua tuloksellisuuden näkökulmasta ja sen myötä kehittää perusyksiköiden tuloksellisuuden parantumista asetettujen tavoitteiden sekä niiden arvioinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli myös löytää ja tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttivat tavoitteiden asetteluun ja esimiehen käyttämiin arviointimenetelmiin.
Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista ohjasivat päätutkimuskysymykset: Millaisia tavoitteita perusyksikössä asetetaan? Miten annettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan?
Tutkimuksen teoria muodostui tavoitteiden muodostamisesta ja asettelusta sekä arvioinnin toteuttamisesta. Tutkimuksessa tuloksellisuutta käsiteltiin tavoitteiden asettelun, kehityskeskusteluiden sekä arvioinnin teemojen kautta. Kehityskeskusteluissa arvioidaan alaisen menneen kauden tavoitteet sekä asetetaan tavoitteet seuraavalle kaudelle. Tavoitteiden tulisi olla selkeitä, konkreettisia ja mitattavia. Tavoitteiden arviointiin käytetyt arviointimenetelmät tulisi olla alaisen tiedossa, jotta arviointiprosessi arviointimenetelmineen olisi kaikkien asianosaisten tiedossa.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 20 henkilöä vastausprosentin ollessa 87 prosenttia. Kohdejoukko muodostui Porin prikaatin yhden joukkoyksikön, neljän perusyksikön palkatusta henkilöstöstä. Henkilöt olivat sotatieteiden kandidaatin, -maisteri tai aliupseerin tutkinnon suorittaneita. Kohdejoukon työtehtävät vaihtelivat joukkueen kouluttajasta perusyksikön päällikköön. Aineisto analysoitiin fenomenografisella tutkimus-otteella.
Tutkimuksen tulosten perusteella muodostettiin johtopäätös, etteivät perusyksikössä asetut tavoitteet olleet kovinkaan konkreettisia ja yksiselitteisiä. Tavoitteiden asettelussa sekä niiden arvioinnissa on merkitystä esimiehen ja alaisen välisellä vuorovaikutussuhteella. Laadukkaan vuorovaikutuksen avulla tavoitteet olivat ymmärrettäviä sekä arviointi oli kaikkien asianosaisten tiedossa jo kehityskeskusteluissa. Tavoitteiden arvioinnissa käytetyt arviointimenetelmät eivät olleet molempien osapuolten tiedossa, joten kehityskeskustelussa tapahtuvaa arviointia ei koettu kovin eettiseksi. Tavoitteiden asettelua ja arviointia pidettiin osittain muodollisena osana kehityskeskustelua.
Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista ohjasivat päätutkimuskysymykset: Millaisia tavoitteita perusyksikössä asetetaan? Miten annettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan?
Tutkimuksen teoria muodostui tavoitteiden muodostamisesta ja asettelusta sekä arvioinnin toteuttamisesta. Tutkimuksessa tuloksellisuutta käsiteltiin tavoitteiden asettelun, kehityskeskusteluiden sekä arvioinnin teemojen kautta. Kehityskeskusteluissa arvioidaan alaisen menneen kauden tavoitteet sekä asetetaan tavoitteet seuraavalle kaudelle. Tavoitteiden tulisi olla selkeitä, konkreettisia ja mitattavia. Tavoitteiden arviointiin käytetyt arviointimenetelmät tulisi olla alaisen tiedossa, jotta arviointiprosessi arviointimenetelmineen olisi kaikkien asianosaisten tiedossa.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 20 henkilöä vastausprosentin ollessa 87 prosenttia. Kohdejoukko muodostui Porin prikaatin yhden joukkoyksikön, neljän perusyksikön palkatusta henkilöstöstä. Henkilöt olivat sotatieteiden kandidaatin, -maisteri tai aliupseerin tutkinnon suorittaneita. Kohdejoukon työtehtävät vaihtelivat joukkueen kouluttajasta perusyksikön päällikköön. Aineisto analysoitiin fenomenografisella tutkimus-otteella.
Tutkimuksen tulosten perusteella muodostettiin johtopäätös, etteivät perusyksikössä asetut tavoitteet olleet kovinkaan konkreettisia ja yksiselitteisiä. Tavoitteiden asettelussa sekä niiden arvioinnissa on merkitystä esimiehen ja alaisen välisellä vuorovaikutussuhteella. Laadukkaan vuorovaikutuksen avulla tavoitteet olivat ymmärrettäviä sekä arviointi oli kaikkien asianosaisten tiedossa jo kehityskeskusteluissa. Tavoitteiden arvioinnissa käytetyt arviointimenetelmät eivät olleet molempien osapuolten tiedossa, joten kehityskeskustelussa tapahtuvaa arviointia ei koettu kovin eettiseksi. Tavoitteiden asettelua ja arviointia pidettiin osittain muodollisena osana kehityskeskustelua.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]