Yhdysvaltojen maavoimien sotataidon muutos kylmän sodan päättymisestä 2010-luvulle
Mäkinen, Tuomas (2020)
Mäkinen, Tuomas
Sotataidon laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147853
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147853
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Yhdysvaltojen maavoimien sotataito on muuttunut kylmän sodan jälkeen. Muutosta tarkastellaan sotataidollisesta näkökulmasta ja lähestytään maavoimien operatiivisen doktriinin, käytössä olleen kaluston ja teknologian sekä organisaatiomuutosten kautta. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten maavoimien rooli on muuttunut asevoimien sisällä. Tutkimus toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Hyödynnettyjä lähteitä olivat ajanjaksosta kertova tietokirjallisuus, maavoimien oppaat ja ohjesäännöt sekä tutkimukset, operaatioiden komentajien elämänkerrat ja eri tutkimuslaitosten julkaisemat tutkimukset.
Kylmän sodan päättyessä Yhdysvallat oli valmistautunut taistelemaan Neuvostoliittoa vas-taan Euroopassa. Maavoimien osalta tämä tarkoitti maaoperaatioiden aloittamista Euroo-passa olevilla joukoilla, joita tuettaisiin Yhdysvaltojen mantereelta tuotavilla joukoilla. Maavoimien operaatiot perustuivat ilma-maataisteluoppiin, joka perustui liikesodankäynnin mukaiseen tulen ja liikkeen yhdistämiseen. Neuvostoliiton hajottua maavoimilta katosi vastustaja, jonka kohtaamiseen oli varauduttu vuosikymmenten ajan. Suurvaltojen välisen konfliktin uhan tilalle nousivat lukuisat eri tason alueelliset konfliktit ympäri maailmaa. Kylmän sodan päättymisen vaikutukset eivät kohdistuneet vain maavoimiin, vaan koko asevoimien rahoitusta leikattiin, asevoimien kokoa supistettiin ja joukot vedettiin takaisin Yhdysvaltain maaperälle.
Teknologisen kehityksen ajama muutos hallitsi koko vuosituhannen vaihteen aikaa ja tätä muutosta pyrittiin maavoimissakin hyödyntämään täysimääräisesti. Yhdysvallat joutui kui-tenkin osaksi kahta sotaa. Afganistanin ja Irakin sodissa Yhdysvallat kykeni hyödyntämään teknologista ylivoimaansa offensiivisissa operaatioissaan, mutta sotien luonteen muututtua vastakumouksellisiksi vähentyneiden joukkojen määrä aiheutti vaikeuksia operaatioiden toteuttamiselle. Maavoimat joutui mukaan operaatioihin, joihin se ei ollut valmistautunut doktriinillisesti, kalustollisesti tai koulutuksellisesti.
2010-luvun taitteessa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittinen mielenkiinto siirtyi Euroopasta ja Lähi-Idästä Aasiaan. Tämän mukana myös maavoimien operatiivisen toiminnan keskiöön nousi jälleen varautuminen suurvaltojen väliseen konfliktiin vuosikymmenien tauon jälkeen. Maavoimat ei kuitenkaan ollut täysin valmis tähän. Maavoimat on uuden vuosikymmenen alkaessa tilanteessa, jossa doktriinia, osaamista, kalustoa ja organisaatioita joudutaan päivittämään, vastaamaan uusiin uhkiin. Maavoimilla on kuitenkin vastakumouksellisten sotien pohjalta laaja-alaisempi kokemus tulevaisuuden uhkiin varautuessa kuin ennen.
Kylmän sodan päättyessä Yhdysvallat oli valmistautunut taistelemaan Neuvostoliittoa vas-taan Euroopassa. Maavoimien osalta tämä tarkoitti maaoperaatioiden aloittamista Euroo-passa olevilla joukoilla, joita tuettaisiin Yhdysvaltojen mantereelta tuotavilla joukoilla. Maavoimien operaatiot perustuivat ilma-maataisteluoppiin, joka perustui liikesodankäynnin mukaiseen tulen ja liikkeen yhdistämiseen. Neuvostoliiton hajottua maavoimilta katosi vastustaja, jonka kohtaamiseen oli varauduttu vuosikymmenten ajan. Suurvaltojen välisen konfliktin uhan tilalle nousivat lukuisat eri tason alueelliset konfliktit ympäri maailmaa. Kylmän sodan päättymisen vaikutukset eivät kohdistuneet vain maavoimiin, vaan koko asevoimien rahoitusta leikattiin, asevoimien kokoa supistettiin ja joukot vedettiin takaisin Yhdysvaltain maaperälle.
Teknologisen kehityksen ajama muutos hallitsi koko vuosituhannen vaihteen aikaa ja tätä muutosta pyrittiin maavoimissakin hyödyntämään täysimääräisesti. Yhdysvallat joutui kui-tenkin osaksi kahta sotaa. Afganistanin ja Irakin sodissa Yhdysvallat kykeni hyödyntämään teknologista ylivoimaansa offensiivisissa operaatioissaan, mutta sotien luonteen muututtua vastakumouksellisiksi vähentyneiden joukkojen määrä aiheutti vaikeuksia operaatioiden toteuttamiselle. Maavoimat joutui mukaan operaatioihin, joihin se ei ollut valmistautunut doktriinillisesti, kalustollisesti tai koulutuksellisesti.
2010-luvun taitteessa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittinen mielenkiinto siirtyi Euroopasta ja Lähi-Idästä Aasiaan. Tämän mukana myös maavoimien operatiivisen toiminnan keskiöön nousi jälleen varautuminen suurvaltojen väliseen konfliktiin vuosikymmenien tauon jälkeen. Maavoimat ei kuitenkaan ollut täysin valmis tähän. Maavoimat on uuden vuosikymmenen alkaessa tilanteessa, jossa doktriinia, osaamista, kalustoa ja organisaatioita joudutaan päivittämään, vastaamaan uusiin uhkiin. Maavoimilla on kuitenkin vastakumouksellisten sotien pohjalta laaja-alaisempi kokemus tulevaisuuden uhkiin varautuessa kuin ennen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]