Avointa kulmaa oppimiseen – avoimet oppimateriaalit ja niiden merkitys

Teksti | Aino Helariutta , Minna Fred

Avoin oppiminen koostuu EU-viitekehyksen mukaan kuudesta ydinulottuvuudesta (pääsy, sisältö, pedagogiikka, tunnistaminen ja tunnustaminen, yhteistyö ja tutkimus) sekä näiden kanssa vuorovaikutuksessa olevista poikittaisulottuvuuksista (strategia, teknologia, laatu ja johtaminen). (Inamorato dos Santos ym. 2016.) Käsittelemme tässä artikkelissa avoimen oppimisen sisällöllistä ulottuvuutta (engl. content) keskittyen erityisesti avoimiin oppimateriaaleihin.

avoimen oppimisen ulottuvuudet.
Kuva 1. Avoimen oppimisen ulottuvuudet EU:n määrittelyn mukaisesti (mukaellen Inamorato dos Santos, Punie & Muñoz 2016)

Avoimet oppimateriaalit ovat keskeinen teema avoimessa oppimisessa. Avoimet oppimateriaalit ovat nousseet kansallisen ja kansainvälisen kehittämisen kohteeksi erityisesti Unescon avointen oppimateriaalien suosituksen myötä. Artikkelissa käsitellään Unescon suosituksen taustaa, koska avoimilla oppimateriaaleilla on laaja merkitys niin ihmisoikeuksien kuin Agenda2030 –tavoitteidenkin saavuttamisen kannalta. Unescon suositus sitoo jäsenvaltioita, jotka ovat raportointivelvollisia suosituksen toimeenpanosta. Suomessa avoimet oppimateriaalit ovat kehittämisen kohteena niin kansallisesti kuin paikallisestikin. Laurea-ammattikorkeakoulussa aihe koskettaa jokaista korkeakouluyhteisön jäsentä.

Avoimet oppimateriaalit ovat kansallisella tasolla nousseet esille kansallisen oppimateriaalipalvelun kehittämisen (avointen oppimateriaalien kirjasto, aoe.fi) myötä. Avoimeen oppimiseen liittyvää opastusta, suosituksia ja linjauksia kehitetään Tieteellisten seurain valtuuskunnan avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä. Laureassa on alettu kehittää Avoin kulma –palvelukokonaisuutta. Artikkelissa luodaan katsaus käsillä olevaan ja valmistuneeseen kehitys- ja linjaustyöhön.

Avoimet sisällöt avoimen oppimisen ulottuvuutena

Oppimisen avoimuutta voidaan tarkastella EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen kautta. Sisältöjen avoimuus viittaa EU-viitekehyksen mukaan kaikkiin mahdollisiin sisältöihin, jotka sisältävät sellaista informaatiota, jota on mahdollista käyttää opetukseen ja oppimiseen. Oppimateriaaleja voivat näin ollen olla niin MOOCit ja muut avoimet kurssit kuin kirjat, kurssimateriaalit, kuvat, pelit, podcastit, videoluennot, ohjelmistot, data, tutkimussuunnitelmat ja tutkimusjulkaisutkin. Ollakseen avointa, tulee sisällön olla avoimesti saatavilla ilman rajoitteita. Avoimesti saatavilla oleva sisältö voi olla lisensoitu avoimella lisenssillä, mutta se ei ole välttämätöntä. (Inamorato dos Santos 2019.)

Kuva 2. Avoimet oppimateriaalit, kuva: Jonathasmello CC BY 3.0

Avoimet oppimateriaalit on määritelty Avointen oppimateriaalien käytön edistämisen hankkeessa Unescon avointen oppimateriaalien määritelmän pohjalta seuraavasti: Avoimet oppimateriaalit (OER) ovat eri muotoisia digitaalisia tai muita opetukseen, kasvatukseen tai oppimiseen kohdennettuja materiaaleja, jotka on vapautettu public domainiin (eli teos on merkitty vapaaksi kaikista tunnetuista tekijänoikeuteen perustuvista rajoituksista) tai jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin. (Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen 2019.)

Avoimet oppimateriaalit ovat siis paitsi avoimesti saatavilla myös avoimesti lisensoituja tai public domainiin vapautettuja opetukseen, kasvatukseen tai oppimiseen kohdennettuja materiaaleja.

Avointen oppimateriaalien hyödyt

Kuva hyödyistä.
Kuva 3. Avointen oppimateriaalien hyötyjä, kuva: CC BY-SA Aino Helariutta

Lorna M. Campbell (2017) erittelee blogikirjoituksessaan avointen oppimateriaalien hyötyjä. Kuvaan 3. on koottu Campdellin ajatuksia ja muita avointen oppimateriaalien hyötyjä graafiseen muotoon. Cambdell on kartoittanut avointen oppimateriaalien hyötyjä Edinburghin yliopistossa, jossa ollaan pitkällä avointen oppimateriaalien edistämisessä ja käytön tuessa. Avointen oppimateriaalien parissa tapahtuvan työskentelyn voidaan ajatella edistävän digitaalisia taitoja, mahdollistavan yhteiskehittämistä, jatkuvaa oppimista ja oppimisen yhdenvertaistamista. Avoimet oppimateriaalit mahdollistavat tekijöidensä näkyvyyden lisääntymistä ja edistävät meritoitumista. Avoimet oppimateriaalit säästävät opettajien aikaa. Erilaiset sisällöt monipuolistuvat, saavat näkyvyyttä ja pitkäaikaista säilyvyyttä. Avoimet oppimateriaalit mahdollistavat avoimen tieteen liittymistä oppimiseen.

Avoimet oppimateriaalit julkaistaan avoimella lisenssillä

Avoin lisensointi on keskeistä oppimateriaalien avoimessa julkaisemisessa. Avoin lisenssi on valmiiksi muotoiltu käyttölupa teoksen jatkokäyttöä varten. Oikeudenhaltija myöntää avoimella lisenssiä tietylle teokselle, tietokannalle tai muulle tekijänoikeuden tai lähioikeuden suojaamalle aineistolle luvan teoksen jatkokäyttöä varten. Teoksen lisensoiminen avoimella lisenssillä ei poista teoksen tekijänoikeuksia, vaan mahdollistaa teoksen jatkokäytön tekijän avoimella lisenssillä määrittelemällä tavalla.  Lisenssi sisältää tiettyjä käyttöoikeuksia, jotka antavat lisenssin hyväksyneelle aineiston vastaanottajalle tiettyjä mahdollisuuksia sekä ehtoja, jotka sitovat lisenssin hyväksyjää. (Toikkanen, Kaakinen & Jauhiainen, 2020.)

Creative Commons -lisenssijärjestelmä on maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä. Creative Commons on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa, kuten Suomessa (JHS 189) ja EU-komissiossa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä valitsee teokselleen omien tarpeidensa mukaisen lisenssin. CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jakaa ja muokata aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. CC-lisenssiin ei voi liittää muita rajoitteita tai ehtoja. (Toikkanen ym. 2020.)

Aineiston avoin lisensointi Creative Commons -lisenssillä on yksinkertaista. Tekijä valitsee lisenssin esimerkiksi käyttäen lisenssivalitsinta ja merkitsee valitun lisenssin teoksen tekijätietojen yhteyteen. Oppimateriaalien lisensointiin voidaan suositella seuraavia lisenssejä:

CC BY 4.0 Nimeä

Teosta saa kopioida, levittää, esittää ja muuttaa vapaasti, myös kaupallisiin tarkoituksiin. Tekijän nimi on mainittava, tekijän nimeä, kuvaa tai logoa saa muuttaa.

CC BY-SA 4.0 Nimeä-Jaa samoin

Kuten CC BY, mutta johdannaisteoksia saa levittää vain samalla lisenssillä, jolla käytetty teos oli lisensioitu.

Avointen oppimateriaalien kansainväliset ja kansalliset suositukset ja linjaukset

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) yleiskokous hyväksyi 25.11.2019 suosituksen Avoimista oppimateriaaleista (OER, Open Educational Resources). Sen kautta vahvistetaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa esitettyjä periaatteita: jokaisella on oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta (19.artikla) samoin kuin oikeus saada opetusta (26. artikla). Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista ja jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta (27.artikla). Suosituksessa otetaan huomioon myös YK:n alkuperäiskansojen sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimukset useiden eri toimenpidesuositusten ja sopimusten lisäksi. (UNESCO 2019)

Suositus on Unescon mukaan välttämätön avointen oppimateriaalien (OER) virtaviivaistamiseksi ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi globaalin kestävän kehityksen toimintasuunnitelman Agenda2030:n täytäntöönpanossa. Avointen oppimateriaalien suosituksella pyritään tukemaan jäsenvaltioita pyrkimyksessään muodostaa osallistavia tietoyhteiskuntia ja saavuttaa kestävän kehityksen toimintasuunnitelman kohdat: hyvä koulutus (4), sukupuolten tasa-arvo (5), kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (9), eriarvoisuuden vähentäminen (10), rauhaa ja oikeudenmukaisuutta (16) ja yhteistyö ja kumppanuus (17). (UNESCO 2019.)

kuvituskuva.
Kuva 4. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet (Ulkoministeriö)
kuvituskuva.
Kuva 5. Open Education Global –konferenssissa marraskuussa 2019 Milanossa esiteltiin Unescon oppimateriaalisuositusta, kuva: Aino Helariutta CC BY-SA 4.0

Unescon avointen oppimateriaalien suosituksen kautta tavoitteena on 1) lisätä sidosryhmien valmiuksia luoda, löytää (saavuttaa), uudelleen käyttää, muokata ja levittää avoimuutta; 2) kehittää tukikäytäntöjä; 3) kannustaa inklusiivisten ja tasalaatuisten oppimateriaalien kehittämiseen; 4) edistää kestäviä malleja avointen oppimateriaalien luomiseen ja 5) helpottaa kansainvälistä yhteistyötä. (UNESCO 2019.)

Oppimisen avoimuutta edistetään Suomessa kansallisella tasolla Tieteellisten seurain valtuuskunnan oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmissä. Tekeillä on oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuteen liittyvä korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma, joista ensimmäisenä on syksyllä 2019 hyväksytty suositus: Mitä asioita tulee huomioida oppimateriaalien avoimessa julkaisemisessa? Suositus on laadittu ammattikorkeakoulujen välisenä yhteistyönä osana Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi –hanketta, jossa Laurea-ammattikorkeakoulukin on mukana. Suositus antaa ohjeistusta siihen, millaisia asioita oppimateriaalin tekijän tulee huomioida oppimateriaaleja avatessaan. Suositus ottaa huomioon oppimateriaalien tekijän, organisaation ja opiskelijan näkökulman. Suosituksessa huomioidaan sekä yhteistyössä tehdyt oppimateriaalit että korkeakoulujen välinen sopiminen. (Suositus 2020.)

Seuraavaksi valmistuu oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjaus. Se on työstetty kaikille avoimissa Tieteellisten seurain valtuuskunnan asiantuntijaryhmissä ja lähetetty korkeakouluille kommentoitavaksi toukokuussa 2020. Osalinjauksen päämääränä on se, että “avoimien oppimateriaalien laatiminen, hyödyntäminen ja yhteiskehittäminen sekä muut avoimet opetuskäytännöt ovat osa korkeakoulutuksen arkea ja mahdollistavat jatkuvan oppimisen.” (Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020). Linjausluonnos perustuu neljään periaatteeseen: opetusmateriaalien laatu ja sisällön luotettavuus, tekijänoikeuksien ja muiden oikeuksien kunnioittaminen, erilaisten oppijoiden huomioiminen sekä oppimateriaalien tekijöiden meritoituminen ja työtehtävien suunnittelu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat yhdessä sidosryhmien kanssa kehittäneet kansallisen oppimateriaalipalvelun Avointen oppimateriaalien kirjaston. Palvelun kehitystä koordinoi Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Palvelu kattaa kaikki koulutusasteet. Ajatuksena on, että kaikki oppijat ja opettajat voivat halutessaan jakaa palvelun kautta avoimia oppimateriaaleja, löytää ja jatkojalostaa muiden tekemiä materiaaleja sekä hyödyntää niitä eri oppimisalustoissa. Palvelu löytyy osoitteesta: https://aoe.fi/#/etusivu (Opetushallitus 2020.)

Laurean Avoin kulma -palvelukokonaisuus tukee avointen oppimateriaalienkin tuottamista

Laurean tieto- ja julkaisupalveluissa on kehitetty Avoin kulma -palvelukokonaisuutta. Avoimen kulman päämääränä on edistää, tukea ja antaa ohjausta avoimen toimintakulttuurin toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä tukea niiden mukaista toimintaa Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Avoimen kulman yhtenä sisältökokonaisuutena on oppimisen avoimuus ja siihen liittyvien toimintamallien edistäminen ja tukeminen. Oppisisältöjen avoimuuden näkökulmasta avoimessa kulmassa on keskeistä toimintamallien kehittäminen oppimateriaalien avoimuuden lisäämiseksi sekä avoimiin oppimateriaaleihin ja avoimuuden reunaehtoihin, kuten CC-lisensseihin, tietoaineistojen ja opinnäytetöiden saavutettavuusasioihin liittyvä käytännön ohjeistaminen ja ohjaustoiminta.

Artikkelisarja on osa OKM:n rahoittamaa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi –hanketta. Kirjoittajat toimivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan Oppimisen avoimuus -asiantuntijatyöryhmässä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245133

Jaa sivu