Vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutuksen kehittyminen
Kurki, Antti (2020)
Kandidaatintyö
Kurki, Antti
2020
School of Energy Systems, Sähkötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838064
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838064
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on arvioida Suomen vapaa-ajan asuntojen kokonaissähkönkulutus julkaisuhetkellä viimeisimpänä tilastovuotena 2018 ja luoda arvio kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2030 asti. Kokonaiskulutusta arvioidaan kahdella tavalla.
Tapa A perustuu Tilastokeskuksen ”Asumisen energiankulutus” -tilaston tietoon vapaa-ajan asuinrakennusten lämmityksen sähkönkulutuksesta ja saman tilaston tietoon kaikkien asuinrakennusten sähkönkulutuksen jakautumisesta käyttökohteittain. Lämmityssähkönkulutukseen luettavien käyttökohteiden ja kokonaissähkönkulutuksen välisen suhteen perusteella lasketaan vapaa-ajanasuntojen kokonaissähkönkulutus.
Tavassa B vapaa-ajan asunnot jaetaan kolmeen ryhmään niiden lämmitysratkaisujen mukaan. Kunkin ryhmän vapaa-ajan asunnolle arvioidaan vuotuinen ominaissähkönkulutus sekä ryhmän vapaa-ajan asuntojen lukumäärä. Vapaa-ajan asuntojen lukumäärän ja ominaiskulutuksen perusteella lasketaan sähkönkulutukset ryhmittäin.
Tavalla B muodostetaan myös arvio vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutuksen kehityksestä tulevaisuudessa neljällä eri skenaariolla, joita erottaa odotukset lämpöpumpullisten mökkien lukumäärän ja mökkien kokonaismäärän kehityksestä. Kokonaismäärän oletetaan kasvavan 2 200 tai 2 700 vapaa-ajan asunnon vuositahtia ja lämpöpumpullisten mökkien määrän 8 750 tai 4 370 mökin vuositahtia. Kasvunopeudet perustuvat 2000-luvulla toteutuneeseen mökkikannan kehitykseen.
Suomen vapaa-ajan asuntojen kokonaissähkönkulutukseksi vuonna 2018 arvioidaan noin 1 300 GWh/a tavalla A ja noin 1 400–1 500 GWh/a tavalla B. Vuonna 2030 kulutuksen arvioidaan kehittyneen 1 600–1 850 GWh:iin vuodessa. Arvioon vuoden 2030 kulutuksesta vaikuttaa merkittävästi lämpöpumppujen määrän kehitys. Arvion 250 GWh/a vaihtelu vuonna 2030 aiheutuu lämpöpumppujen määrän erilaisesta kehityksestä. Vapaa-ajan asuntojen kokonaismäärän kehityksen eri olettamien vaikutukset kokonaissähkönkulutukseen jäävät vain noin 20 GWh:iin vuodessa vuonna 2030. The aim of this Bachelor’s thesis is to estimate the total electricity consumption of Finnish free-time homes in 2018 and create an estimate on the development of the consumption until 2030. The current consumption is estimated in two ways. Method A is based on Statistic Finland’s “Heating of residential buildings” statistic figures of the electricity consumption of the heating of free-time residential buildings, from which the total electricity consumption calculated using the ratio of total electricity consumption of residential buildings and electricity consumed on heating of residential buildings.
In method B the free-time homes have been divided to three groups based on their heating solutions. The typical yearly consumption of a single cottage and number of homes in each group are estimated. Electricity consumption of each group is based on the number of cottages and their consumption.
The estimate of the 2030 electricity consumption is calculated using method B. The consumption is estimated on four different scenarios, which are separated by different expectation on the development of the number of free-time homes with heat pumps and number of free-time homes in total. The total is expected to increase by 2,200 or 2,700 free-time homes a year and the number of free-time homes with heat pump by 8,750 or 4,370 a year. Growth rates are based on the development of the Finnish free-time home stock in the 2000s.
The total electricity consumption of Finnish free-time homes on 2018 is estimated to be approximately 1,300 GWh/a with method A and 1,400–1,500 GWh/a with method B. In 2030, the consumption is estimated to have grown to approximately 1,600–1,850 GWh. The estimate of 2030 consumption is significantly influenced by the development of the number of free-time homes equipped with heat pump. The variation of 250 GWh is due to the different growth rates of free-time homes equipped whit a heat pump. The various assumptions about the development of the total number of free-time homes causes an impact of only 20 GWh on 2030 electricity consumption of Finnish free-time homes.
Tapa A perustuu Tilastokeskuksen ”Asumisen energiankulutus” -tilaston tietoon vapaa-ajan asuinrakennusten lämmityksen sähkönkulutuksesta ja saman tilaston tietoon kaikkien asuinrakennusten sähkönkulutuksen jakautumisesta käyttökohteittain. Lämmityssähkönkulutukseen luettavien käyttökohteiden ja kokonaissähkönkulutuksen välisen suhteen perusteella lasketaan vapaa-ajanasuntojen kokonaissähkönkulutus.
Tavassa B vapaa-ajan asunnot jaetaan kolmeen ryhmään niiden lämmitysratkaisujen mukaan. Kunkin ryhmän vapaa-ajan asunnolle arvioidaan vuotuinen ominaissähkönkulutus sekä ryhmän vapaa-ajan asuntojen lukumäärä. Vapaa-ajan asuntojen lukumäärän ja ominaiskulutuksen perusteella lasketaan sähkönkulutukset ryhmittäin.
Tavalla B muodostetaan myös arvio vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutuksen kehityksestä tulevaisuudessa neljällä eri skenaariolla, joita erottaa odotukset lämpöpumpullisten mökkien lukumäärän ja mökkien kokonaismäärän kehityksestä. Kokonaismäärän oletetaan kasvavan 2 200 tai 2 700 vapaa-ajan asunnon vuositahtia ja lämpöpumpullisten mökkien määrän 8 750 tai 4 370 mökin vuositahtia. Kasvunopeudet perustuvat 2000-luvulla toteutuneeseen mökkikannan kehitykseen.
Suomen vapaa-ajan asuntojen kokonaissähkönkulutukseksi vuonna 2018 arvioidaan noin 1 300 GWh/a tavalla A ja noin 1 400–1 500 GWh/a tavalla B. Vuonna 2030 kulutuksen arvioidaan kehittyneen 1 600–1 850 GWh:iin vuodessa. Arvioon vuoden 2030 kulutuksesta vaikuttaa merkittävästi lämpöpumppujen määrän kehitys. Arvion 250 GWh/a vaihtelu vuonna 2030 aiheutuu lämpöpumppujen määrän erilaisesta kehityksestä. Vapaa-ajan asuntojen kokonaismäärän kehityksen eri olettamien vaikutukset kokonaissähkönkulutukseen jäävät vain noin 20 GWh:iin vuodessa vuonna 2030.
In method B the free-time homes have been divided to three groups based on their heating solutions. The typical yearly consumption of a single cottage and number of homes in each group are estimated. Electricity consumption of each group is based on the number of cottages and their consumption.
The estimate of the 2030 electricity consumption is calculated using method B. The consumption is estimated on four different scenarios, which are separated by different expectation on the development of the number of free-time homes with heat pumps and number of free-time homes in total. The total is expected to increase by 2,200 or 2,700 free-time homes a year and the number of free-time homes with heat pump by 8,750 or 4,370 a year. Growth rates are based on the development of the Finnish free-time home stock in the 2000s.
The total electricity consumption of Finnish free-time homes on 2018 is estimated to be approximately 1,300 GWh/a with method A and 1,400–1,500 GWh/a with method B. In 2030, the consumption is estimated to have grown to approximately 1,600–1,850 GWh. The estimate of 2030 consumption is significantly influenced by the development of the number of free-time homes equipped with heat pump. The variation of 250 GWh is due to the different growth rates of free-time homes equipped whit a heat pump. The various assumptions about the development of the total number of free-time homes causes an impact of only 20 GWh on 2030 electricity consumption of Finnish free-time homes.