Kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen kyky luoda asiakasarvoa : Case HSL kaupunkipyörät & sähköpotkulaudat
Mäntylä, Leo (2020-04-01)
Mäntylä, Leo
01.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050725616
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050725616
Tiivistelmä
Liikkuminen on muuttumassa yhä enemmän palveluksi (Mobility as a Service, MaaS), eikä paikasta toiseen kulkeminen vaadi omien kulkuneuvojen omistamista. Tämän lisäksi kuluttajat haluavat jatkuvasti liikkua yhä vaivattomammin. Kaupunkikuvaan ilmestyy jatkuvasti uusia liikkumisen palveluita, joista ihmiset voivat valita juuri kyseiseen hetkeen sopivamman tavan paikasta toiseen liikkumiseen. Kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat ovat viimeisimpiä kaupunkikuvaan ilmestyneitä liikkumisen palveluita, jotka mahdollistavat käyttäjilleen aikaisempaa vapaamman ja vaivattomamman tavan liikkua.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen luoma asiakasarvo rakentuu ja minkälaisia painoarvoja eri ulottuvuuksilla on päätökselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui Rintamäen ja muiden (2007) malliin asiakasarvon ulottuvuuksista. Viitekehyksen nähtiin palvelevan koettua asiakasarvoa nimenomaan kuluttajan näkökulmasta, sekä soveltuvan liikkuminen palveluna -konseptin kontekstiin. Tutkimuksessa analysoitava aineisto kerättiin kahdeksassa teemahaastattelussa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka elivät eri elämäntilanteissa, jolloin heidän käyttötottumuksensa kaupunkipyöriä ja sähköpotkulautoja kohtaan erosivat muista haastateltavista. Monipuolinen haastateltavien joukko mahdollisti tulokset, joissa päätöksentekoon on vaikuttanut erilaiset asiat ja kulkuneuvoja on käytetty eri tarkoituksiin. Päätöksentekoon vaikuttavien syiden ytimeen pääsyn myötä pystyttiin hahmottamaan valintojen taustalla toimivien syiden eroja ja yhtäläisyyksiä haastateltavien välillä. Haastateltaviksi valikoituvat henkilöt osoittivat tietämystä sekä kiinnostusta keskustella ilmiöstä sekä tutkimuksessa tarkasteltavista kulkuneuvoista. Tulosten pohjalta analysoitiin sähköpotkulautojen ja kaupunkipyörien luomaa asiakasarvoa sekä kuluttajien kokemuksia ja mieltymyksiä siitä, toimivatko palvelut substituutteina toisilleen. Tarjoavatko palvelut samankaltaista asiakasarvoa ja nähdäänkö palvelut vaihtoehtoisina kulkuneuvoina vastaavalle matkalle vai käytetäänkö sähköpotkulautaa ja kaupunkipyörää eri tarkoituksiin ja erilaisten matkojen taittamiseen.
Tutkimus osoitti, että kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen tuottamat asiakasarvot erosivat toisistaan huomattavasti, eikä niitä suoraan voida pitää substituutteina toisilleen, vaikka sähkö- potkulautojen ilmestymisen jälkeen osa kaupunkipyörien käytöstä onkin siirtynyt taitettavaksi sähköpotkulaudalla. Kaupunkipyöriä käytetään pidemmillä matkoilla kuin sähköpotkulautoja, sekä edullisen hinnan vuoksi kaupunkipyörien käyttökausi lunastetaan, vaikka palvelun käyttö voisikin jäädä vähäiseksi. Sähköpotkulaudoilla taas kuljetaan aikaisemmin kävellen tai ratikalla taitettuja matkoja sisältäen suuren funktionaalisen hyödyn sekä puhtaasti huviajeluihin palvelun tuottaman elämyksellisyyden takia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen luoma asiakasarvo rakentuu ja minkälaisia painoarvoja eri ulottuvuuksilla on päätökselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui Rintamäen ja muiden (2007) malliin asiakasarvon ulottuvuuksista. Viitekehyksen nähtiin palvelevan koettua asiakasarvoa nimenomaan kuluttajan näkökulmasta, sekä soveltuvan liikkuminen palveluna -konseptin kontekstiin. Tutkimuksessa analysoitava aineisto kerättiin kahdeksassa teemahaastattelussa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka elivät eri elämäntilanteissa, jolloin heidän käyttötottumuksensa kaupunkipyöriä ja sähköpotkulautoja kohtaan erosivat muista haastateltavista. Monipuolinen haastateltavien joukko mahdollisti tulokset, joissa päätöksentekoon on vaikuttanut erilaiset asiat ja kulkuneuvoja on käytetty eri tarkoituksiin. Päätöksentekoon vaikuttavien syiden ytimeen pääsyn myötä pystyttiin hahmottamaan valintojen taustalla toimivien syiden eroja ja yhtäläisyyksiä haastateltavien välillä. Haastateltaviksi valikoituvat henkilöt osoittivat tietämystä sekä kiinnostusta keskustella ilmiöstä sekä tutkimuksessa tarkasteltavista kulkuneuvoista. Tulosten pohjalta analysoitiin sähköpotkulautojen ja kaupunkipyörien luomaa asiakasarvoa sekä kuluttajien kokemuksia ja mieltymyksiä siitä, toimivatko palvelut substituutteina toisilleen. Tarjoavatko palvelut samankaltaista asiakasarvoa ja nähdäänkö palvelut vaihtoehtoisina kulkuneuvoina vastaavalle matkalle vai käytetäänkö sähköpotkulautaa ja kaupunkipyörää eri tarkoituksiin ja erilaisten matkojen taittamiseen.
Tutkimus osoitti, että kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen tuottamat asiakasarvot erosivat toisistaan huomattavasti, eikä niitä suoraan voida pitää substituutteina toisilleen, vaikka sähkö- potkulautojen ilmestymisen jälkeen osa kaupunkipyörien käytöstä onkin siirtynyt taitettavaksi sähköpotkulaudalla. Kaupunkipyöriä käytetään pidemmillä matkoilla kuin sähköpotkulautoja, sekä edullisen hinnan vuoksi kaupunkipyörien käyttökausi lunastetaan, vaikka palvelun käyttö voisikin jäädä vähäiseksi. Sähköpotkulaudoilla taas kuljetaan aikaisemmin kävellen tai ratikalla taitettuja matkoja sisältäen suuren funktionaalisen hyödyn sekä puhtaasti huviajeluihin palvelun tuottaman elämyksellisyyden takia.