Muntliga övningar i SanomaPros läroböcker i A1- och A2-svenska i årskurserna 1–6 : En jämförande studie av övningstyper
Rantala, Teemu (2020-05-05)
Rantala, Teemu
05.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050525104
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050525104
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on tarkastella suullisia tehtäviä SanomaPron oppikirjoissa ruotsin kielen oppiaineessa A1- ja A2-tasoilla alakoulussa. Päätavoitteena oli selvittää, millaisia tyypillisiä piirteitä suullisissa tehtävissä eri oppikirjoissa esiintyy ja kuinka suulliset tehtävät eroavat A1- ja A2-ruotsin oppikirjoissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä kielen ominaisuuksia suullisissa tehtävissä harjoitellaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu yhdestä A1-ruotsin oppikirjasta Fram! ja kahdesta A2ruotsin harjoituskirjasta Skoj 1 – Övningar ja Skoj 2 – Övningar. Tulosten analysointiin käytettiin aineistoon pohjautuvaa sisällönanalyysia. Analyysiosiossa suulliset tehtävät on jaettu kolmeen kategoriaan: strukturoituihin ja semistrukturoituihin tehtäviin sekä muihin tehtäviin. Kaksi ensiksi mainittua kategoriaa jakautuu useampiin alakategorioihin esimerkiksi käännöstehtäviin ja tehtäviin, joissa kerrotaan vihjeiden avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että A1- ja A2-ruotsin oppikirjojen suullisista tehtävistä suurin osa voidaan sijoittaa strukturoituihin tehtäviin, jossa erityisesti mekaanista toistoa vaativat ovat yleisimpiä. Tuloksista käy myös ilmi, että enemmän omaa kielellistä tuottamista ja omaa luovuuden käyttöä vaativien tehtävien määrä lisääntyi ylemmillä luokilla. Tulokset osoittavat, että A1-ruotsin oppikirjassa keskitytään lauseiden ja huudahdusten oppimiseen, kun taas A2-ruotsin harjoituskirjoissa suullisten tehtävien pääpaino siirtyy sanaston opettelusta kielioppiin. Yhteistä kaikille oppikirjoille oli se, että monet suullisista tehtävistä käsittelevät arkipäiväisiä asioita ja tilanteita.
Tätä aihetta voitaisiin tutkia lisää esimerkiksi vertailemalla tämän tutkimuksen oppikirjoja muiden vieraiden kielten oppikirjoihin tai tutkimalla eri oppimäärien oppikirjoja.
Tutkimuksen aineisto koostuu yhdestä A1-ruotsin oppikirjasta Fram! ja kahdesta A2ruotsin harjoituskirjasta Skoj 1 – Övningar ja Skoj 2 – Övningar. Tulosten analysointiin käytettiin aineistoon pohjautuvaa sisällönanalyysia. Analyysiosiossa suulliset tehtävät on jaettu kolmeen kategoriaan: strukturoituihin ja semistrukturoituihin tehtäviin sekä muihin tehtäviin. Kaksi ensiksi mainittua kategoriaa jakautuu useampiin alakategorioihin esimerkiksi käännöstehtäviin ja tehtäviin, joissa kerrotaan vihjeiden avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että A1- ja A2-ruotsin oppikirjojen suullisista tehtävistä suurin osa voidaan sijoittaa strukturoituihin tehtäviin, jossa erityisesti mekaanista toistoa vaativat ovat yleisimpiä. Tuloksista käy myös ilmi, että enemmän omaa kielellistä tuottamista ja omaa luovuuden käyttöä vaativien tehtävien määrä lisääntyi ylemmillä luokilla. Tulokset osoittavat, että A1-ruotsin oppikirjassa keskitytään lauseiden ja huudahdusten oppimiseen, kun taas A2-ruotsin harjoituskirjoissa suullisten tehtävien pääpaino siirtyy sanaston opettelusta kielioppiin. Yhteistä kaikille oppikirjoille oli se, että monet suullisista tehtävistä käsittelevät arkipäiväisiä asioita ja tilanteita.
Tätä aihetta voitaisiin tutkia lisää esimerkiksi vertailemalla tämän tutkimuksen oppikirjoja muiden vieraiden kielten oppikirjoihin tai tutkimalla eri oppimäärien oppikirjoja.