Vielä ehdit: Huispaa itsesi Tylypahkaan : Push-viestien vaikuttavuus suoratoistopalvelun sovelluksessa
Kytölä, Laura (2020-04-24)
Kytölä, Laura
24.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422307
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422307
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin käyttäjät suhtautuvat suoratoistopalvelun push-viestintään. Push-viestintä on yleinen mobiilimarkkinointikeino, mutta sen vaikuttavuutta ja siihen vaikuttavia asioita on tutkittu vielä suhteellisen vähän. Suoratoistopalvelut lähettävät push-viestejä saadakseen käyttäjänsä katsomaan sisältöä. Push-viestien avausprosentit ovat kuitenkin verrattain matalia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten push-viestin lähetyspäivä ja -aika sekä viestin muoto ja kielellinen tyyli vaikuttavat käyttäjän halukkuuteen avata viesti, sekä mitkä syyt johtavat viestien mykistämiseen. Käytin tutkimuksessani vertailukohteena terveys- ja uutissovellusten push-viesteistä tehtyjä tutkimuksia.
Tutkimuksen tarkastelukohteena käytettiin suoratoistopalvelun lähettämiä push-viestejä. Aineisto koostui yhden suoratoistopalvelun vuoden 2019 lähetettyjen push-viestien tilastoista sekä käyttäjille tehdystä kyselystä. Tutkimusta taustoitettiin push-viestien kirjoittajien haastattelulla ja aiemmalla, pienelle asiakasryhmälle tehdyllä kyselyllä. Push-viestien tilastojen ja kyselyn avulla saatiin sekä käyttäjien näkökulma että tekniset tilastot viestien vaikuttavuudesta. Sekä tilastot että kyselyn suljetut vastaukset analysoitiin määrällisesti. Kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymykseni olivat: minkä tyylisiä viestejä käyttäjät suosivat, mikä vaikutus viestin lähetysajalla on sen vastaanottoon ja kuinka käyttäjät suhtautuvat push-viesteihin.
Ainoaksi yksiselitteisesti suosituksi viestityyliksi osoittautui puhutteleva tyyli. Puhuttelevat viestit saivat keskimääräistä korkeammat avausprosentit vuosikalenterin tilastoissa sekä enemmistön kannatuksen kyselyssä. Muuten viestityylien suosio oli riippuvainen kohderyhmästä. Listamuotoiset ja lyhyet viestit sekä nimen mainitseminen viestissä lisäsivät viestin vaikuttavuutta oikealle yleisölle kohdennettuna. Kohdentaminen paljastuikin onnistuneen viestin avainsanaksi. Viesteissä käytetyistä tehokeinoista on hyötyä vain, kun niitä käytetään oikein ja oikealle yleisölle. Muussa tapauksessa vaikutus saattaa olla päinvastainen.
Suosituimmaksi lähetyspäiväksi osoittautui maanantai ja lähetysajaksi iltapäivä. Käyttäjät toivovat viestintää silloin, kun heillä on vapaa-aikaa. Viestintää ei siis välttämättä kannata keskittää kellonajan mukaan, vaan käyttäjäkohtaisesti kohdennetusti silloin, kun käyttäjälle sopii. Käyttäjien suhtautuminen push-viesteihin oli hyvin vaihtelevaa. Jotkut haluavat vastaanottaa viestejä usein ja monesta eri aiheesta, kun taas toiset eivät halua saada mitään viestejä miltään sovellukselta. Push-viestien mykistäminen johtuu harvemmin sovelluksesta riippuvista syistä, vaan enemmänkin siitä, ettei käyttäjä halua push-viestintää ylipäätään.
Tutkimuksen tarkastelukohteena käytettiin suoratoistopalvelun lähettämiä push-viestejä. Aineisto koostui yhden suoratoistopalvelun vuoden 2019 lähetettyjen push-viestien tilastoista sekä käyttäjille tehdystä kyselystä. Tutkimusta taustoitettiin push-viestien kirjoittajien haastattelulla ja aiemmalla, pienelle asiakasryhmälle tehdyllä kyselyllä. Push-viestien tilastojen ja kyselyn avulla saatiin sekä käyttäjien näkökulma että tekniset tilastot viestien vaikuttavuudesta. Sekä tilastot että kyselyn suljetut vastaukset analysoitiin määrällisesti. Kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymykseni olivat: minkä tyylisiä viestejä käyttäjät suosivat, mikä vaikutus viestin lähetysajalla on sen vastaanottoon ja kuinka käyttäjät suhtautuvat push-viesteihin.
Ainoaksi yksiselitteisesti suosituksi viestityyliksi osoittautui puhutteleva tyyli. Puhuttelevat viestit saivat keskimääräistä korkeammat avausprosentit vuosikalenterin tilastoissa sekä enemmistön kannatuksen kyselyssä. Muuten viestityylien suosio oli riippuvainen kohderyhmästä. Listamuotoiset ja lyhyet viestit sekä nimen mainitseminen viestissä lisäsivät viestin vaikuttavuutta oikealle yleisölle kohdennettuna. Kohdentaminen paljastuikin onnistuneen viestin avainsanaksi. Viesteissä käytetyistä tehokeinoista on hyötyä vain, kun niitä käytetään oikein ja oikealle yleisölle. Muussa tapauksessa vaikutus saattaa olla päinvastainen.
Suosituimmaksi lähetyspäiväksi osoittautui maanantai ja lähetysajaksi iltapäivä. Käyttäjät toivovat viestintää silloin, kun heillä on vapaa-aikaa. Viestintää ei siis välttämättä kannata keskittää kellonajan mukaan, vaan käyttäjäkohtaisesti kohdennetusti silloin, kun käyttäjälle sopii. Käyttäjien suhtautuminen push-viesteihin oli hyvin vaihtelevaa. Jotkut haluavat vastaanottaa viestejä usein ja monesta eri aiheesta, kun taas toiset eivät halua saada mitään viestejä miltään sovellukselta. Push-viestien mykistäminen johtuu harvemmin sovelluksesta riippuvista syistä, vaan enemmänkin siitä, ettei käyttäjä halua push-viestintää ylipäätään.