"Must tuntuu et nyt on pakko kirjottaa jotain." Tapaustutkimus kirjoittamisen merkityksistä eräässä vaativan erityisen tuen ryhmässä
Koskio, Liisa (2020-02-21)
"Must tuntuu et nyt on pakko kirjottaa jotain." Tapaustutkimus kirjoittamisen merkityksistä eräässä vaativan erityisen tuen ryhmässä
Koskio, Liisa
(21.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003249105
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003249105
Tiivistelmä
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve sekä lasten ja nuorten psyykkinen pa-hoinvointi ovat jatkuvasti lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Kolmiportaisen tuen erityiseen tukeen on luotu vaativan erityisen tuen alue, jonka piirissä ovat erityisen vaativaa moniammatillista tukea koulunkäyntiinsä tarvitsevat lapset ja nuoret. Tarve hyvinvointia tukeville koulussa käytettäville menetelmille on suuri. Tässä tutkimuksessa perehdytään kuntouttavaan kirjoittamiseen yhtenä tuen menetelmänä sekä kirjoittamisen saamiin merkityksiin eräässä vaativan erityisen tuen ryhmässä, jonka oppilaiden haasteena emotionaalisten ja sosiaalisten vai-keuksien lisäksi on koulunkäyntihaluttomuus.
Koulunkäyntihaluttomuuden taustalla voi olla monia syitä, esimerkiksi ahdistuk-sen ja masennuksen oireita. Ilmaisevan kirjoittamisen, jossa kirjoittaja tuo ilmi negatiivisia tunteitaan ja kokemuksiaan joko suoraan tai sijaiskokijan kautta, on todettu kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä vähentävän ahdistuksen ja ma-sennuksen tunteita sekä edistävän esimerkiksi akateemista suoriutumista. Se näyttäytyy kiinnostavana ja edullisena hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tuen mene-telmänä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin kolmea vaativan erityisen tuen ryh-mässä opiskelevaa ja harrastuksekseen kaunokirjallisia tekstejä kirjoittavaa nuor-ta sekä heidän kahta opettajaansa siitä, mitä tekstikäytänteitä heidän kirjoittami-seensa liittyy ja mitä merkityksiä kirjoittaminen saa.
Haastatteluaineiston mukaan nuorten kirjoittaminen on suurelta osin digitaalista, yhteisöllistä, multimodaalista ja prosessinomaista. Kirjoittamisella on nuorille mo-nia emotionaalisia, sosiaalis-emotionaalisia sekä identiteettiin ja itsetuntoon liitty-viä merkityksiä. Opettajien näkemykset noudattavat samoja linjoja painottaen koulunkäyntiin liittyviä merkityksiä. Tuloksissa ilmaiseva kirjoittaminen näyttäytyy tärkeänä tuen menetelmänä. Tulokset herättävät pohdintaa siitä, miten luovaa kirjoittamista tulisi koulussa tukea ja ohjata, miten sitä voisi hyödyntää ja miten moninaisia, tärkeitä merkityksiä kirjoittaminen saa. Jatkossa tällaista kuntoutta-vaa kirjoittamista tulisi tutkia enemmän ja tutkimuksen tuloksia soveltaa koulu-maailmassa paitsi vaativassa erityisessä tuessa, myös muilla tuen portailla.
Koulunkäyntihaluttomuuden taustalla voi olla monia syitä, esimerkiksi ahdistuk-sen ja masennuksen oireita. Ilmaisevan kirjoittamisen, jossa kirjoittaja tuo ilmi negatiivisia tunteitaan ja kokemuksiaan joko suoraan tai sijaiskokijan kautta, on todettu kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä vähentävän ahdistuksen ja ma-sennuksen tunteita sekä edistävän esimerkiksi akateemista suoriutumista. Se näyttäytyy kiinnostavana ja edullisena hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tuen mene-telmänä. Tässä tutkimuksessa haastateltiin kolmea vaativan erityisen tuen ryh-mässä opiskelevaa ja harrastuksekseen kaunokirjallisia tekstejä kirjoittavaa nuor-ta sekä heidän kahta opettajaansa siitä, mitä tekstikäytänteitä heidän kirjoittami-seensa liittyy ja mitä merkityksiä kirjoittaminen saa.
Haastatteluaineiston mukaan nuorten kirjoittaminen on suurelta osin digitaalista, yhteisöllistä, multimodaalista ja prosessinomaista. Kirjoittamisella on nuorille mo-nia emotionaalisia, sosiaalis-emotionaalisia sekä identiteettiin ja itsetuntoon liitty-viä merkityksiä. Opettajien näkemykset noudattavat samoja linjoja painottaen koulunkäyntiin liittyviä merkityksiä. Tuloksissa ilmaiseva kirjoittaminen näyttäytyy tärkeänä tuen menetelmänä. Tulokset herättävät pohdintaa siitä, miten luovaa kirjoittamista tulisi koulussa tukea ja ohjata, miten sitä voisi hyödyntää ja miten moninaisia, tärkeitä merkityksiä kirjoittaminen saa. Jatkossa tällaista kuntoutta-vaa kirjoittamista tulisi tutkia enemmän ja tutkimuksen tuloksia soveltaa koulu-maailmassa paitsi vaativassa erityisessä tuessa, myös muilla tuen portailla.