YHTEISTILINTARKASTUKSEN VAIKUTUS TILINTARKASTUSPALKKIOIHIN : Näkökulmana Tanskan pakollisesta yhteistilintarkastuksesta luopuminen
Koivunen, Jaakko (2020-03-14)
Koivunen, Jaakko
14.03.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003148208
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003148208
Tiivistelmä
Vuonna 2014 tuli voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus PIE-yhteisöjen tilintarkastajien pakollisesta
rotaatiosta. Yhteisöt voivat pidentää toimeksiannon pituutta yhteistilintarkastuksen avulla. Asetuksen
vaikutukset alkavat vähitellen näkyä ja yhteisöjen on ymmärrettävä yhteistilintarkastuksen tarjoamat
mahdollisuudet ja kustannukset. Yksi yhteistilintarkastuksen valintaan vaikuttavista tekijöistä on tilintarkastuspalkkioiden
suuruus. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin.
Tanskassa luovuttiin listayhtiöiden pakollisesta yhteistilintarkastuksesta vuonna
2005, mikä avasi mahdollisuuksia yhteistilintarkastuksesta luopumisen tutkimiselle. Tutkimuksessa selvitetään,
johtaako yhteistilintarkastus suurempiin tilintarkastuspalkkioihin, ja onko yhteistilintarkastuksesta
luopumisella pitkäaikainen vaikutus tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Lisäksi tutkielmassa otetaan
kantaa siihen, miten tilintarkastajien valinta vaikuttaa tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu yhteistilintarkastuksen ja tilintarkastuspalkkioiden aikaisemmista
tutkimuksista. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu tanskalaisten listayhtiöiden tilinpäätöksistä
vuosilta 2003–2018. Tutkittava ajanjakso valittiin alkavaksi vuodesta 2003, jotta yhteistilintarkastuksesta
luopumisen aiheuttaman kilpailutilanteen muutos jäisi pienemmäksi. Aineisto koostuu 58 listatusta
tanskalaisesta yhtiöstä ja 925 tilinpäätöksestä. Hypoteesien testaamiseen käytetään kolmea lineaarista regressiomallia,
jotka perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Selitettävä muuttuja on tilintarkastuspalkkiot ja
selittävinä muuttujina käytetään yhteistilintarkastusta kuvaavaa muuttujaa, eri tilintarkastajavaihtoehtoja
kuvaavia muuttujia sekä yhteistilintarkastuksesta luopumisesta kuvaavaa muuttujaa. Regressioanalyysissä
käytetään kontrollimuuttujina aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja muuttujia, kuten asiakkaan, kokoa ja
monimutkaisuutta.
Tuloksissa havaittiin, että yhteistilintarkastuksessa veloitetaan suurempia tilintarkastuspalkkioita. Myös tilintarkastajaparin
valinnalla havaittiin olevan vaikutusta tilintarkastuspalkkion suuruudelle. Vain yhden
Big 4 -yhteisön valinnan havaittiin nostavan tilintarkastuspalkkioita, mutta toisen Big 4 -yhteisön valinnan
havaittiin laskevan palkkioita verrattuna yhden Big 4 -yhteisön ja yhden pienen yhteisön suorittamaan tilintarkastukseen.
Yhteistilintarkastuksesta luopumisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta ei saatu tilastollisesti
merkitseviä havaintoja, mutta tulokset kuitenkin tukivat väitettä, että yhteistilintarkastuksesta luopuminen
laskee tilintarkastuspalkkioita.
rotaatiosta. Yhteisöt voivat pidentää toimeksiannon pituutta yhteistilintarkastuksen avulla. Asetuksen
vaikutukset alkavat vähitellen näkyä ja yhteisöjen on ymmärrettävä yhteistilintarkastuksen tarjoamat
mahdollisuudet ja kustannukset. Yksi yhteistilintarkastuksen valintaan vaikuttavista tekijöistä on tilintarkastuspalkkioiden
suuruus. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia yhteistilintarkastuksen vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin.
Tanskassa luovuttiin listayhtiöiden pakollisesta yhteistilintarkastuksesta vuonna
2005, mikä avasi mahdollisuuksia yhteistilintarkastuksesta luopumisen tutkimiselle. Tutkimuksessa selvitetään,
johtaako yhteistilintarkastus suurempiin tilintarkastuspalkkioihin, ja onko yhteistilintarkastuksesta
luopumisella pitkäaikainen vaikutus tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen. Lisäksi tutkielmassa otetaan
kantaa siihen, miten tilintarkastajien valinta vaikuttaa tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu yhteistilintarkastuksen ja tilintarkastuspalkkioiden aikaisemmista
tutkimuksista. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu tanskalaisten listayhtiöiden tilinpäätöksistä
vuosilta 2003–2018. Tutkittava ajanjakso valittiin alkavaksi vuodesta 2003, jotta yhteistilintarkastuksesta
luopumisen aiheuttaman kilpailutilanteen muutos jäisi pienemmäksi. Aineisto koostuu 58 listatusta
tanskalaisesta yhtiöstä ja 925 tilinpäätöksestä. Hypoteesien testaamiseen käytetään kolmea lineaarista regressiomallia,
jotka perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Selitettävä muuttuja on tilintarkastuspalkkiot ja
selittävinä muuttujina käytetään yhteistilintarkastusta kuvaavaa muuttujaa, eri tilintarkastajavaihtoehtoja
kuvaavia muuttujia sekä yhteistilintarkastuksesta luopumisesta kuvaavaa muuttujaa. Regressioanalyysissä
käytetään kontrollimuuttujina aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja muuttujia, kuten asiakkaan, kokoa ja
monimutkaisuutta.
Tuloksissa havaittiin, että yhteistilintarkastuksessa veloitetaan suurempia tilintarkastuspalkkioita. Myös tilintarkastajaparin
valinnalla havaittiin olevan vaikutusta tilintarkastuspalkkion suuruudelle. Vain yhden
Big 4 -yhteisön valinnan havaittiin nostavan tilintarkastuspalkkioita, mutta toisen Big 4 -yhteisön valinnan
havaittiin laskevan palkkioita verrattuna yhden Big 4 -yhteisön ja yhden pienen yhteisön suorittamaan tilintarkastukseen.
Yhteistilintarkastuksesta luopumisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta ei saatu tilastollisesti
merkitseviä havaintoja, mutta tulokset kuitenkin tukivat väitettä, että yhteistilintarkastuksesta luopuminen
laskee tilintarkastuspalkkioita.