Shapes and sizes : body image, body dissatisfaction and disordered eating in relation to gender and gender identity
Ålgars, Monica (2012-03-16)
Ålgars, Monica
Åbo Akademis förlag - Åbo Akademi University Press
16.03.2012
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002145493
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002145493
Kuvaus
Syftet med denna avhandling var att empiriskt undersöka kroppsbild, kroppsmissnöje och ätstörningssymptom hos vuxna i relation till kön och könsidentitet. Även sexuell kroppsbild studerades. Data samlades in via en populationsbaserad frågeformulärsstudie (11,468 deltagare) samt en intervjustudie med 20 transpersoner.
Kvinnor rapporterade mer kroppsmissnöje och ätstörningssymptom än män. Till exempel uppgav mer än hälften av kvinnorna och en tredjedel av männen att de uppfattade sig som mindre attraktiva än de önskade att de var. Mer än hälften av kvinnorna och en tredjedel av männen uppgav sig banta, och självframkallade kräkningar rapporterades av var tionde kvinna och var hundrade man. Könsidentitetskonflikt var associerat med högre nivåer av kroppsnöje och ätstörningssymptom. Majoriteten av de intervjuade transpersonerna rapporterade omfattande missnöje med sina kroppar, särskilt gällande sexuell kroppsbild, samt ätstörningssymptom. Könskorrigering uppgavs i huvudsak lindra kroppsmissnöje och ätstörningssymptom.
Vårdpersonal bör vara medveten om att kroppsmissnöje och ätstörningssymptom berör både vuxna kvinnor och män. Missnöje med de sexuella delarna av kroppen förefaller vara relativt vanligt bland vuxna och bör inte förbises. Vårdpersonal som arbetar med transpersoner bör vara medvetna om hur djupt och omfattande dessa personers kroppsmissnöje kan vara, samt uppmärksamma en eventuellt förhöjd risk för ätstörningssymptom. Det är även värt att notera att könskorrigering kan lindra kroppsmissnöje och ätstörningssymptom hos transpersoner.
Väitöskirjassa tutkittiin aikuisten kehonkuvaa, tyytymättömyyttä omaan kehoon ja häiriintynyttä syömistä suhteessa sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin. Myös seksuaalista kehonkuvaa tutkittiin. Aineisto kerättiin väestöpohjaisen kyselylomaketutkimuksen (11,468 osallistujaa) sekä 20 transihmisten haastattelututkimuksen kautta.
Naiset ilmoittivat enemmän tyytymättömyyttä omaan kehoonsa ja häiriintynyttä syömistä kuin miehet. Esimerkiksi yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä kokivat olevansa vähemmän puoleensavetäviä kuin tahtoisivat olla. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä ilmoittivat laihduttavansa, ja joka kymmenes nainen sekä joka sadas mies ilmoittivat yrittävänsä oksentaa syötyään. Osallistujat, joilla oli ristiriitainen sukupuoli-identiteetti, ilmoittivat enemmän tyytymättömyyttä omaan kehoonsa sekä häiriintynyttä syömistä kuin kontrollihenkilöt. Enemmistö haastatelluista transihmisistä ilmoittivat voimakasta tyytymättömyyttä omaan kehoonsa, erityisesti koskien seksuaalista kehonkuvaa, sekä häiriintynyttä syömistä. Sukupuolen korjaushoito koettiin pääosin asiana, mikä lievensi sekä tyytymättömyyttä kehoon että häiriintynyttä syömistä.
Hoitohenkilökunnan tulee tiedostaa, että tyytymättömyys omaan kehoonsa ja häiriintynyt syöminen koskevat sekä aikuisia miehiä että naisia. Tyytymättömyys kehon seksuaalisiin osiin näyttää olevan suhteellisen tavallista eikä tätä tule jättää huomioimatta. Transihmisten kanssa työskentelevän hoitohenkilökunnan tulee huomioida se, miten laaja ja voimakas näiden ihmisten tyytymättömyys omaan kehoonsa voi olla. Lisäksi hoitohenkilökunnan tulee tiedostaa transihmisten mahdollisesti kohonnut riski häiriintyneelle syömiselle. On myös huomion arvoista, että sukupuolen korjaushoito voi mahdollisesti lieventää näitä ongelmia.
Kvinnor rapporterade mer kroppsmissnöje och ätstörningssymptom än män. Till exempel uppgav mer än hälften av kvinnorna och en tredjedel av männen att de uppfattade sig som mindre attraktiva än de önskade att de var. Mer än hälften av kvinnorna och en tredjedel av männen uppgav sig banta, och självframkallade kräkningar rapporterades av var tionde kvinna och var hundrade man. Könsidentitetskonflikt var associerat med högre nivåer av kroppsnöje och ätstörningssymptom. Majoriteten av de intervjuade transpersonerna rapporterade omfattande missnöje med sina kroppar, särskilt gällande sexuell kroppsbild, samt ätstörningssymptom. Könskorrigering uppgavs i huvudsak lindra kroppsmissnöje och ätstörningssymptom.
Vårdpersonal bör vara medveten om att kroppsmissnöje och ätstörningssymptom berör både vuxna kvinnor och män. Missnöje med de sexuella delarna av kroppen förefaller vara relativt vanligt bland vuxna och bör inte förbises. Vårdpersonal som arbetar med transpersoner bör vara medvetna om hur djupt och omfattande dessa personers kroppsmissnöje kan vara, samt uppmärksamma en eventuellt förhöjd risk för ätstörningssymptom. Det är även värt att notera att könskorrigering kan lindra kroppsmissnöje och ätstörningssymptom hos transpersoner.
Väitöskirjassa tutkittiin aikuisten kehonkuvaa, tyytymättömyyttä omaan kehoon ja häiriintynyttä syömistä suhteessa sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin. Myös seksuaalista kehonkuvaa tutkittiin. Aineisto kerättiin väestöpohjaisen kyselylomaketutkimuksen (11,468 osallistujaa) sekä 20 transihmisten haastattelututkimuksen kautta.
Naiset ilmoittivat enemmän tyytymättömyyttä omaan kehoonsa ja häiriintynyttä syömistä kuin miehet. Esimerkiksi yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä kokivat olevansa vähemmän puoleensavetäviä kuin tahtoisivat olla. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä ilmoittivat laihduttavansa, ja joka kymmenes nainen sekä joka sadas mies ilmoittivat yrittävänsä oksentaa syötyään. Osallistujat, joilla oli ristiriitainen sukupuoli-identiteetti, ilmoittivat enemmän tyytymättömyyttä omaan kehoonsa sekä häiriintynyttä syömistä kuin kontrollihenkilöt. Enemmistö haastatelluista transihmisistä ilmoittivat voimakasta tyytymättömyyttä omaan kehoonsa, erityisesti koskien seksuaalista kehonkuvaa, sekä häiriintynyttä syömistä. Sukupuolen korjaushoito koettiin pääosin asiana, mikä lievensi sekä tyytymättömyyttä kehoon että häiriintynyttä syömistä.
Hoitohenkilökunnan tulee tiedostaa, että tyytymättömyys omaan kehoonsa ja häiriintynyt syöminen koskevat sekä aikuisia miehiä että naisia. Tyytymättömyys kehon seksuaalisiin osiin näyttää olevan suhteellisen tavallista eikä tätä tule jättää huomioimatta. Transihmisten kanssa työskentelevän hoitohenkilökunnan tulee huomioida se, miten laaja ja voimakas näiden ihmisten tyytymättömyys omaan kehoonsa voi olla. Lisäksi hoitohenkilökunnan tulee tiedostaa transihmisten mahdollisesti kohonnut riski häiriintyneelle syömiselle. On myös huomion arvoista, että sukupuolen korjaushoito voi mahdollisesti lieventää näitä ongelmia.
Kokoelmat
- 515 Psykologia [49]