Esimies, älä jätä itseohjautuvaa työntekijää yksin : Itseohjautuvan työn johtaminen
Taskinen, Ida Pauliina (2020-01)
Taskinen, Ida Pauliina
01 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001172492
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001172492
Tiivistelmä
Työelämässä on käynnissä suuri murros, mutta murroksesta huolimatta työelämän käytännöt ovat muuttuneet vain vähän. Johtajuus ei ole enää ajan tasalla ja monia työpaikkoja säätelee yhä hierarkkinen toimintatapa. Yksittäisten tapauksen sijasta monet yritykset ovat siirtyneet itseohjautuvaan toimintatapaan, ja itseohjautuvuudesta onkin tullut puhutuimpia työelämän ilmiöitä. Itseohjautuvuutta tarvitaan yhä enemmän ja tässä suomalaiset voivat olla suunnan näyttäjiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset johtamiskäytänteet ja orga-nisaatiorakenteet tukevat itseohjautuvuutta sekä millaisia haasteita itseohjautuvassa työssä voi ilmetä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Decin ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteorial-le, jota hyödynnetään tutkimuksen analyysissä sekä tulosten jäsentelyssä. Viitekehys raken-tuu itseohjautuvuutta tukevien johtamiskäytänteiden sekä organisaatiorakenteiden ympäril-le. Viitekehyksen tarkoitus on antaa lukijalle kokonaiskäsitys siitä, mitä itseohjautuvuus tar-koittaa, miten sitä tulisi johtaa ja miten sitä voidaan tukea organisaatiorakenteiden keinoin. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin verkko- ja blogikirjoituksista sekä LinkedIn-palvelualustan tilapäivityksistä ja verkkokeskusteluista. Aineiston julkaisuajankohdaksi rajat-tiin vuosi 2019. Aineisto analysoitiin teoreettisen sisältöanalyysin keinoin hyödyntäen itseoh-jautuvuusteorian jäsentelyä.
Tutkimuksessa itseohjautuvuutta tukevia perustarpeita tukevia johtamiskäytänteitä nousi esiin laajasti. Tutkimus nostaa esiin, että itseohjautuva organisaatio tarvitsee tukirakenteita, prosesseja ja koordinoimista. Itseohjautuvan organisaation johtamiseen ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa mallia, sillä itseohjautuvuus on aina nojattava yrityksen strategiaan ja perustuttava yrityksen sen hetkiseen tilanteeseen niin yksilö- kuin tiimitasolla. Tutkimus nosti esiin myös itseohjautuvan organisaation haasteita. Merkittävämpinä haasteina itseohjautu-vuuteen siirtyessä tutkimuksen mukaan nähdään vastuun jakautumaan käytännössä, suun-nan hukkuminen, konfliktitilanteet ja valtatyhjiöiden täyttäminen sekä työssä jaksaminen. Toisaalta tutkimus toi ilmi, ettei esimiehillä ole selkeää käsitystä, miten itseohjautuvuutta tulisi johtaa.
Itseohjautuvuuteen siirtyminen haastaa työntekijät ja esimiehet. Organisaation tuki sekä yhteinen ymmärrys on tärkeää, jotta esimiehet voivat tukea itseohjautuvaa yksilöä. Itseoh-jautuvuus vaatii pitkäjänteistä muutosta koko organisaatiolta. Perinteisestä hierarkkisesta organisaatiorakenteesta siirtyminen itseohjautuvaksi organisaatioksi voidaan kuitenkin tehdä asteittain.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Decin ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteorial-le, jota hyödynnetään tutkimuksen analyysissä sekä tulosten jäsentelyssä. Viitekehys raken-tuu itseohjautuvuutta tukevien johtamiskäytänteiden sekä organisaatiorakenteiden ympäril-le. Viitekehyksen tarkoitus on antaa lukijalle kokonaiskäsitys siitä, mitä itseohjautuvuus tar-koittaa, miten sitä tulisi johtaa ja miten sitä voidaan tukea organisaatiorakenteiden keinoin. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin verkko- ja blogikirjoituksista sekä LinkedIn-palvelualustan tilapäivityksistä ja verkkokeskusteluista. Aineiston julkaisuajankohdaksi rajat-tiin vuosi 2019. Aineisto analysoitiin teoreettisen sisältöanalyysin keinoin hyödyntäen itseoh-jautuvuusteorian jäsentelyä.
Tutkimuksessa itseohjautuvuutta tukevia perustarpeita tukevia johtamiskäytänteitä nousi esiin laajasti. Tutkimus nostaa esiin, että itseohjautuva organisaatio tarvitsee tukirakenteita, prosesseja ja koordinoimista. Itseohjautuvan organisaation johtamiseen ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa mallia, sillä itseohjautuvuus on aina nojattava yrityksen strategiaan ja perustuttava yrityksen sen hetkiseen tilanteeseen niin yksilö- kuin tiimitasolla. Tutkimus nosti esiin myös itseohjautuvan organisaation haasteita. Merkittävämpinä haasteina itseohjautu-vuuteen siirtyessä tutkimuksen mukaan nähdään vastuun jakautumaan käytännössä, suun-nan hukkuminen, konfliktitilanteet ja valtatyhjiöiden täyttäminen sekä työssä jaksaminen. Toisaalta tutkimus toi ilmi, ettei esimiehillä ole selkeää käsitystä, miten itseohjautuvuutta tulisi johtaa.
Itseohjautuvuuteen siirtyminen haastaa työntekijät ja esimiehet. Organisaation tuki sekä yhteinen ymmärrys on tärkeää, jotta esimiehet voivat tukea itseohjautuvaa yksilöä. Itseoh-jautuvuus vaatii pitkäjänteistä muutosta koko organisaatiolta. Perinteisestä hierarkkisesta organisaatiorakenteesta siirtyminen itseohjautuvaksi organisaatioksi voidaan kuitenkin tehdä asteittain.