Kummajaiset yritysten johdossa : Käsityksiä naisjohtajiin kohdistuvista stereotypioista, ennakkoasenteista ja syrjinnästä
Nokela, Sakari (2020-01-16)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001162410
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001162410
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli ymmärtää, mikä merkitys stereotypioilla, ennakkoasenteilla ja syrjin-nällä on ollut naisten työuriin heidän edetessä yritysten johtotehtäviin. Tutkimuksen aineisto perustui 31 talouselämän naisjohtajia koskevaan julkaisuun sekä kuuden naisjohtajan haastatteluun. Tässä narratiivisessa tutkimuksessa pohdittiin, mikä oli näiden kahden erilaisen tutkimusaineiston suhde ja mitä yhtäläisyyksiä tai eroja niistä voitiin muodostaa. Naisjohtajien kertomukset puettiin tarinoiden muotoon ainutlaatuisina pieninä urakokemuksina.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkasteltiin Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen yritysten naisjohtajien omia kokemuksia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostui neljä yhteistä kertomusta, joilla oli eniten merkitystä haastateltujen naisjohtajien uriin: kertomukset yleistävistä ja jäykistä mielipiteistä, asenteellisesta tai syrjivästä yrityskulttuurista, uraa voimaannuttavista asioista sekä uraa heikentävistä asioista. Mediatekstien analyysi rajattiin vuoden 2019 talouselämän julkaisujen tarkasteluun. Temaattinen analyysi tuotti kolme teemaa, jotka esiintyivät naisjohtajista käsittelevissä julkaisuissa: stereotyyppiset käsitykset naisjohtajista, asenteellinen yrityskulttuuri sekä yritysten syrjivät käytännöt.
Tutkimuksen tulosten mukaan suurin eroavaisuus talouselämän julkaisujen ja naisten omien urakokemusten välillä liittyi hiljaiseen syrjintään, jota käytännössä esiintyy naisjohtajan ulossulkemisena tietyistä yrityksen informaatiokanavista ja etäisyyden ottamisena naisjohtajaan itseensä. Naisten työsuorituksia arvioitiin molemmissa tutkimuksen aineistoissa ankarammin kriteerein kuin miesten. Tässä tutkimuksessa stereotypioita näyttäytyi erityisesti naisjohtajien rekrytointiprosesseissa, äitiyden ja uran yhdistämistilanteissa sekä lisäkoulutuskäytänteissä. Tutkimus osoittaa, että stereotypiat, ennakkoasenteet ja syrjintä pakottavat naisia käyttäytymään tietyn miehisen käyttäytymismallin tai normin mukaisesti. Niiden takia naiset eivät kohtaa työpaikoillaan yhdenvertaista kohtelua miehiin nähden.
Tässä tutkimuksessa naisjohtajat kertoivat tarvitsevansa esimiehiltään rohkaisua ja kannustamista tarttua suurempiin haasteisiin yritysten johtotehtävissä. Tutkimuksen mukaan tätä voitaisiin tukea naisille sopivien roolimalli- ja mentorointiprosessien avulla. Tutkimuksen mukaan stereotypiat, ennakkoasenteet ja syrjintä vaikuttavat naisjohtajien itseluottamukseen varsinkin uran varhaisessa vaiheessa. Syrjintä näyttäytyi tässä tutkimuksessa vähättelynä, tytöttelynä, nimittelynä, hiljaisena syrjintänä tai jopa fyysisenä häirintänä. Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystä, että eriarvoinen kohtelu jarruttaa naisten etenemistä yritysten uratikkailla eteenpäin. Tutkimuksen mukaan syrjivä yrityskulttuuri lisää naisjohtajien osaamisen alikäyttöä ja aiheuttaa työtyytymättömyyttä, työuran hidastumista ja pahimmassa tapauksessa jopa urakeskeytyksiä.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkasteltiin Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen yritysten naisjohtajien omia kokemuksia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostui neljä yhteistä kertomusta, joilla oli eniten merkitystä haastateltujen naisjohtajien uriin: kertomukset yleistävistä ja jäykistä mielipiteistä, asenteellisesta tai syrjivästä yrityskulttuurista, uraa voimaannuttavista asioista sekä uraa heikentävistä asioista. Mediatekstien analyysi rajattiin vuoden 2019 talouselämän julkaisujen tarkasteluun. Temaattinen analyysi tuotti kolme teemaa, jotka esiintyivät naisjohtajista käsittelevissä julkaisuissa: stereotyyppiset käsitykset naisjohtajista, asenteellinen yrityskulttuuri sekä yritysten syrjivät käytännöt.
Tutkimuksen tulosten mukaan suurin eroavaisuus talouselämän julkaisujen ja naisten omien urakokemusten välillä liittyi hiljaiseen syrjintään, jota käytännössä esiintyy naisjohtajan ulossulkemisena tietyistä yrityksen informaatiokanavista ja etäisyyden ottamisena naisjohtajaan itseensä. Naisten työsuorituksia arvioitiin molemmissa tutkimuksen aineistoissa ankarammin kriteerein kuin miesten. Tässä tutkimuksessa stereotypioita näyttäytyi erityisesti naisjohtajien rekrytointiprosesseissa, äitiyden ja uran yhdistämistilanteissa sekä lisäkoulutuskäytänteissä. Tutkimus osoittaa, että stereotypiat, ennakkoasenteet ja syrjintä pakottavat naisia käyttäytymään tietyn miehisen käyttäytymismallin tai normin mukaisesti. Niiden takia naiset eivät kohtaa työpaikoillaan yhdenvertaista kohtelua miehiin nähden.
Tässä tutkimuksessa naisjohtajat kertoivat tarvitsevansa esimiehiltään rohkaisua ja kannustamista tarttua suurempiin haasteisiin yritysten johtotehtävissä. Tutkimuksen mukaan tätä voitaisiin tukea naisille sopivien roolimalli- ja mentorointiprosessien avulla. Tutkimuksen mukaan stereotypiat, ennakkoasenteet ja syrjintä vaikuttavat naisjohtajien itseluottamukseen varsinkin uran varhaisessa vaiheessa. Syrjintä näyttäytyi tässä tutkimuksessa vähättelynä, tytöttelynä, nimittelynä, hiljaisena syrjintänä tai jopa fyysisenä häirintänä. Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystä, että eriarvoinen kohtelu jarruttaa naisten etenemistä yritysten uratikkailla eteenpäin. Tutkimuksen mukaan syrjivä yrityskulttuuri lisää naisjohtajien osaamisen alikäyttöä ja aiheuttaa työtyytymättömyyttä, työuran hidastumista ja pahimmassa tapauksessa jopa urakeskeytyksiä.