Viestintä muutoksen työkaluna - case Soite
Hagström, Karoliina (2019-12-29)
Hagström, Karoliina
29.12.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122949401
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122949401
Tiivistelmä
Viestinnän on todettu olevan yksi tärkeimmistä tehtävistä muutosprosesseissa. Viestintä on johtamisen ydintoimintoja, ja muutosprosesseissa se on avainasemassa muutoksesta selviytymiseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan viestintä koetaan usein kuitenkin riittämättömäksi. Tämän tutkielman tavoitteena oli syventää tietoa muutosprosessien viestinnästä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa, viestinnän kannalta haasteellisessa ympäristössä.
Tutkielman teoriaosuudessa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat viestinnän tarve ja vaikuttavuus, keinot ja tavoittavuus, sekä ymmärrettävyys ja kehittäminen. Tutkielmassa pyrittiin löytämään vastaukset kysymyksiin, millaisena muutosprosessien viestintä nähdään, mitä voisi kehittää, millainen tarve viestinnälle on, miten viestinnällä tavoitetaan ja kuinka viestinnän sisältö ymmärretään. Tutkielman empiirisen osuuden kyselyyn vastasi 15 esimiestä ja 38 työntekijää Soiten terveyden- ja sairaanhoidon toimialueelta. He edustavat joukkoa, joiden työyksiköt vastaavat Soiten vastaanottopalveluista ja erikoissairaanhoidosta. Tesan yksiköistä suurimmassa osassa työskennellään vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden.
Muutosprosessien viestintää pidettiin tärkeänä esimiesten ja työntekijöiden keskuudessa. Viestinnän tavoittamisen kannalta oli tärkeää hyödyntää monia eri viestintäkanavia ja -keinoja, mutta myös kiinnittää huomiota viestinnän sisältöön, jotta se olisi ymmärrettävää. Viestinnän avulla oli parhaimmassa tapauksessa mahdollista parantaa asennetta muutosta kohtaan, sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnet-ta työyhteisössä ja organisaatiossa. Sekä esimiehet, että työntekijät kokivat, että muutosprosessien viestinnälle olisi varattava tarpeeksi resursseja. Tällä tavalla viestintää voitaisiin kehittää, löytyisi aikaa esimerkiksi yhteisiin infotilaisuuksiin osallistumiselle, mutta myös itsenäiselle tiedonhaulle.
Muutosprosessit alkavat ja päättyvät viestinnällä, ja sen on oltava aktiivista muutosprosessin kaikissa vaiheissa. Viestinnän tulee olla avointa ja rehellistä, sekä säännöllistä ja jatkuvaa, jotta muutosprosessia olisi mahdollista ymmärtää ja hahmottaa. Viestintää tulisi toteuttaa monin eri keinoin ja kaikkiin mahdollisiin suuntiin, jotta se tavoittaisi kaikki ja tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Viestintä lisää työmotivaatiota ja auttaa henkilökuntaa sitoutumaan työhön. Viestinnällä on myös ratkaiseva merkitys muutos-vastarintaan. Muutosprosessin tarpeista ja tavoitteista viestimällä henkilökunta saadaan rohkaistua mukaan muutokseen. Viestintä helpottaa samaistumista organisaatioon ja lisää luottamusta.
Tutkielman teoriaosuudessa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat viestinnän tarve ja vaikuttavuus, keinot ja tavoittavuus, sekä ymmärrettävyys ja kehittäminen. Tutkielmassa pyrittiin löytämään vastaukset kysymyksiin, millaisena muutosprosessien viestintä nähdään, mitä voisi kehittää, millainen tarve viestinnälle on, miten viestinnällä tavoitetaan ja kuinka viestinnän sisältö ymmärretään. Tutkielman empiirisen osuuden kyselyyn vastasi 15 esimiestä ja 38 työntekijää Soiten terveyden- ja sairaanhoidon toimialueelta. He edustavat joukkoa, joiden työyksiköt vastaavat Soiten vastaanottopalveluista ja erikoissairaanhoidosta. Tesan yksiköistä suurimmassa osassa työskennellään vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden.
Muutosprosessien viestintää pidettiin tärkeänä esimiesten ja työntekijöiden keskuudessa. Viestinnän tavoittamisen kannalta oli tärkeää hyödyntää monia eri viestintäkanavia ja -keinoja, mutta myös kiinnittää huomiota viestinnän sisältöön, jotta se olisi ymmärrettävää. Viestinnän avulla oli parhaimmassa tapauksessa mahdollista parantaa asennetta muutosta kohtaan, sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnet-ta työyhteisössä ja organisaatiossa. Sekä esimiehet, että työntekijät kokivat, että muutosprosessien viestinnälle olisi varattava tarpeeksi resursseja. Tällä tavalla viestintää voitaisiin kehittää, löytyisi aikaa esimerkiksi yhteisiin infotilaisuuksiin osallistumiselle, mutta myös itsenäiselle tiedonhaulle.
Muutosprosessit alkavat ja päättyvät viestinnällä, ja sen on oltava aktiivista muutosprosessin kaikissa vaiheissa. Viestinnän tulee olla avointa ja rehellistä, sekä säännöllistä ja jatkuvaa, jotta muutosprosessia olisi mahdollista ymmärtää ja hahmottaa. Viestintää tulisi toteuttaa monin eri keinoin ja kaikkiin mahdollisiin suuntiin, jotta se tavoittaisi kaikki ja tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Viestintä lisää työmotivaatiota ja auttaa henkilökuntaa sitoutumaan työhön. Viestinnällä on myös ratkaiseva merkitys muutos-vastarintaan. Muutosprosessin tarpeista ja tavoitteista viestimällä henkilökunta saadaan rohkaistua mukaan muutokseen. Viestintä helpottaa samaistumista organisaatioon ja lisää luottamusta.