Työmotivaatio päivystyshoitotyössä : Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä viidessä eri päivystysyksikössä
Siippainen, Henna (2020-01)
Siippainen, Henna
01 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748645
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748645
Tiivistelmä
Työ ja terveydenhuolto Suomessa ovat murroksessa. Ilmiöitä murroksen takana ovat muun muassa digitalisaatio, väestörakenteen muutokset sekä muutokset työn sisällössä. Tulevaisuuden keskeisiä tavoitteita ovat tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitys sekä kustannustehokkuus, asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja laadukkaat palvelut. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää organisaatioilta työntekijöiden kokonaisvaltaisen potentiaalin hyödyntämistä.
Terveydenhuollossa muutokset aiheuttavat uuden tyyppisiä vaatimuksia henkilöstön muutosvalmiudessa. Nopeasti muuttuvat ja yhä kompleksisemmat työympäristöt ovat haaste henkilöstön motivaatiolle. Tulevaisuuden työelämän kannalta sisäisesti motivoituneet ja itseohjautuvat yksilöt ovat erittäin tärkeitä. Haasteena onkin luoda sellaisia työympäristöjä, joissa yksilön perustarpeiden tyydyttäminen on mahdollista, jotta hyvinvointi- ja suoriutumisvaikutuksista voidaan hyötyä. Vaikka tutkimusten mukaan tiedetään mikä henkilöstöä motivoi ja mikä edistää tyytyväisyyttä työssä, ei näitä tekijöitä ole laaja-alaisesti hyödynnetty sosiaali- ja terveysalan johtamisessa.
Tämän tutkimuksen kohderyhmänä ovat päivystyshoitotyöntekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät motivoivat hoitohenkilökuntaa päivystyshoitotyössä. Lisäksi tarkoituksen on selvittää, miten motivaatiotekijöiden toteutumista voitaisiin edistää johtamisen keinoin. Tutkimus toteutettiin viiden eri sairaanhoitopiirin yhteispäivystystasoisessa päivystysyksikössä. Yhteensä haastateltavia oli 15kpl. Tutkimustuloksien kautta pyritään luomaan ymmärrys motivaatioilmiöön päivystyshoitotyössä Suomessa.
Hoitotyöntekijöiden motivoitumisen perusta on hallinnan tunne omasta työstään. Hallinnan tunne muodostuu haastateltavien mukaan tasapainosta työn roolissa, työssäjaksamista tukevasta työn allokoinnista sekä työnantajan kyvystä myötäelää ja joustaa erilaisissa elämäntilanteissa.
Päivystyshoitotyössä hoitotyöntekijöitä motivoi työn vaihtelevuus, työn monipuolisuus, työn haasteellisuus ja työn tuottamat tunteet, kuten esimerkiksi auttamishalun tyydyttäminen, onnistuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Työn mielekkyyttä parantaa, ja tätä kautta motivoitumista tukee, mahdollisuus tehdä työtä järkevästi, kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti.
Johtamiselta ja esimiestyötä halutaan ennen kaikkea keskustelevaa ja avointa kulttuuria työyksiköihin. Hoitotyöntekijät haluavat kokea arvostusta heidän työstään. Riittävä palautteen saaminen sekä mahdollisuus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa ruokkii hoitotyöntekijöiden kokemusta siitä, että heidän työtään arvostetaan. Dialogisuutta kaivataan kautta linjan työyksiköihin.
Tämän tutkimuksen merkittävin anti on tiedon lisääminen tutkimuksenkohteena olleen työntekijäryhmän motivoitumiseen vaikuttavista tekijöistä. Teoreettisesti uusia tekijöitä tai ilmiöitä ei havaittu. Lisääntynyt tieto aihepiiristä vahvistaa kuitenkin olemassa olevia käsityksiä ja toivottavasti tätä kautta vahvistaa tahtotilaa pyrkiä niitä kohden myös tutkittavassa kontekstissa.
Terveydenhuollossa muutokset aiheuttavat uuden tyyppisiä vaatimuksia henkilöstön muutosvalmiudessa. Nopeasti muuttuvat ja yhä kompleksisemmat työympäristöt ovat haaste henkilöstön motivaatiolle. Tulevaisuuden työelämän kannalta sisäisesti motivoituneet ja itseohjautuvat yksilöt ovat erittäin tärkeitä. Haasteena onkin luoda sellaisia työympäristöjä, joissa yksilön perustarpeiden tyydyttäminen on mahdollista, jotta hyvinvointi- ja suoriutumisvaikutuksista voidaan hyötyä. Vaikka tutkimusten mukaan tiedetään mikä henkilöstöä motivoi ja mikä edistää tyytyväisyyttä työssä, ei näitä tekijöitä ole laaja-alaisesti hyödynnetty sosiaali- ja terveysalan johtamisessa.
Tämän tutkimuksen kohderyhmänä ovat päivystyshoitotyöntekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät motivoivat hoitohenkilökuntaa päivystyshoitotyössä. Lisäksi tarkoituksen on selvittää, miten motivaatiotekijöiden toteutumista voitaisiin edistää johtamisen keinoin. Tutkimus toteutettiin viiden eri sairaanhoitopiirin yhteispäivystystasoisessa päivystysyksikössä. Yhteensä haastateltavia oli 15kpl. Tutkimustuloksien kautta pyritään luomaan ymmärrys motivaatioilmiöön päivystyshoitotyössä Suomessa.
Hoitotyöntekijöiden motivoitumisen perusta on hallinnan tunne omasta työstään. Hallinnan tunne muodostuu haastateltavien mukaan tasapainosta työn roolissa, työssäjaksamista tukevasta työn allokoinnista sekä työnantajan kyvystä myötäelää ja joustaa erilaisissa elämäntilanteissa.
Päivystyshoitotyössä hoitotyöntekijöitä motivoi työn vaihtelevuus, työn monipuolisuus, työn haasteellisuus ja työn tuottamat tunteet, kuten esimerkiksi auttamishalun tyydyttäminen, onnistuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Työn mielekkyyttä parantaa, ja tätä kautta motivoitumista tukee, mahdollisuus tehdä työtä järkevästi, kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti.
Johtamiselta ja esimiestyötä halutaan ennen kaikkea keskustelevaa ja avointa kulttuuria työyksiköihin. Hoitotyöntekijät haluavat kokea arvostusta heidän työstään. Riittävä palautteen saaminen sekä mahdollisuus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa ruokkii hoitotyöntekijöiden kokemusta siitä, että heidän työtään arvostetaan. Dialogisuutta kaivataan kautta linjan työyksiköihin.
Tämän tutkimuksen merkittävin anti on tiedon lisääminen tutkimuksenkohteena olleen työntekijäryhmän motivoitumiseen vaikuttavista tekijöistä. Teoreettisesti uusia tekijöitä tai ilmiöitä ei havaittu. Lisääntynyt tieto aihepiiristä vahvistaa kuitenkin olemassa olevia käsityksiä ja toivottavasti tätä kautta vahvistaa tahtotilaa pyrkiä niitä kohden myös tutkittavassa kontekstissa.