Kenelle kerromme? Laurean julkaisut vuonna 2018

Teksti | Maija Merimaa

Julkaisemisen merkitystä korkeakoululle voi ajatella ainakin kahdella eri tavalla. Ensimmäinen näistä on taloudellinen: korkeakoulujen rahoitus on sidottu erilaisiin mittareihin, joista yksi on julkaisujen määrä. Julkaisujen osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusosuudesta on 2%, mikä ei ole suuren suuri, mutta silti merkittävä osuus korkeakoulun budjetista. Julkaisujen olennainen merkitys on kuitenkin toinen: julkaisemalla korkeakouluissa tuotettu tieto, tehdyt havainnot ja syntyneet ajatukset saadaan muiden käyttöön. Julkaisut edistävät korkeakoulujen vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä tukevat korkeakoulujen toiminnan avoimuutta. Taloudellinen palkitseminen julkaisusta perustuukin julkaisemisen merkitykseen korkeakoulujen vaikuttavuuden kannalta.

Julkaiseminen kuuluu siten myös Laurean tehtäviin ja vuonna 2018 Laurea tuotti yhteensä 312 julkaisua, mikä oli toistaiseksi korkein tulos. Tarkempi tarkastelu osoittaa Laurean julkaisujen jakautuneen vuonna 2018 eri julkaisutyyppeihin seuraavasti: reilu kolmannes (110 kpl) julkaisuista oli tieteellisiä artikkeleita ja hieman yli puolet (165kpl) ammatillisia julkaisuja eli ammatillisia artikkeleita tai raportteja. Suurelle yleisölle suunnattuja artikkeleita – eli esimerkiksi sanomalehtikirjoituksia – julkaistiin 37 kappaletta.

Laurean julkaisumäärät muihin AMKeihin verrattuna

Ajallinen tarkastelu osoittaa Laurean julkaisumäärien kääntyneen uudestaan kasvuun edeltävää ennätystulosta (308 julkaisua vuonna 2015) seuranneen pienen notkahduksen jälkeen. Kasvu ei yksinään silti kerro Laurean julkaisuaktiivisuudesta suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Tämän selvittämiseksi tarkastelen ammattikorkeakoulujen vuoden 2018 julkaisuaktiivisuutta Opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tilastopalvelun valossa.

Vipusen tilastot paljastavat julkaisumäärien vaihtelevan jyrkästi ammattikorkeakoulujen välillä: julkaisuvolyymiltään suurin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tuotti vuonna 2018 yhteensä 749 julkaisua, kun taas listan peränpitäjältä syntyi vain kaksitoista julkaisua. Laurea kuului runsaalla kolmellasadalla julkaisullaan ammattikorkeakoulujen keskikastiin, julkaisumäärien mukaisessa järjestyksessä sen sijoitus oli 13/23. Sija olisi aivan hyvin voinut olla pykälän tai pari korkeampi: Tampereen ammattikorkeakoulu tuotti vain kymmenen ja Savonia-ammattikorkeakoulu kahdeksan julkaisua enemmän.

Absoluuttinen julkaisumäärä on kuitenkin kehno mittari, sillä ammattikorkeakoulut poikkeavat toisistaan sekä kokonsa että toimintansa puolesta. Tämän artikkelin puitteissa en ryhdy erittelemään ammattikorkeakoulujen profiileja, vaan tyydyn suhteuttamaan julkaisumäärät ammattikorkeakoulujen opetus- ja tki-henkilöstön henkilötyövuosiin. Vertailuun tulee suhtautua vain suunta-antavana, sillä julkaisemiseen käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat merkittävästi työtehtävästä toiseen.

Henkilötyövuosiin suhteutettuna ehdottomasti aktiivisin julkaisija oli Humanistinen ammattikorkeakoulu, joka tuotti vuonna 2018 keskimäärin neljä julkaisua per henkilötyövuosi. Kakkosijalla oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2,4 julkaisulla/henkilötyövuosi, kun taas absoluuttisissa määrissä eniten julkaisseessa Kaakkois-Suomessa yksittäinen henkilötyövuosi tuotti puolitoista julkaisua. Laureassa julkaisuja ilmestyi yksi henkilötyövuotta kohden, mikä oli niukasti ammattikorkeakoulujen keskiarvoa (1,13 julkaisua/henkilötyövuosi) alempi ja riitti sijaan 12/23. Laurean julkaisuaktiivisuus oli käytännössä samalla tasolla kuin Jyväskylän ammattikorkeakoululla (11/23) ja Diakonia-ammattikorkeakoululla (13/23).

Laurean julkaisuprofiili

Laurean julkaisumäärät ovat sekä absoluuttisesti että henkilötyövuosiin suhteutettuna ammattikorkeakoulujen keskikastia. Julkaisutoiminnan ymmärtämiseksi on kuitenkin syytä ulottaa tarkastelu julkaisujen kokonaismääristä myös julkaisujen jakautumiseen erityyppisten julkaisujen kesken. Tieteellisellä tekstillä, ammatillisella julkaisulla ja suuren yleisölle suunnatulla artikkelilla on kaikilla omat tavoitteensa ja ne palvelevat erilaisia tehtäviä. Vaihtelu erityyppisten julkaisujen edellyttämissä työmäärissä on myös huomattavaa.

Selventääkseni käsitystä Laurean julkaisutoiminnasta siirrynkin seuravaksi tarkastelemaan Laurean julkaisuprofiilia. Tarkastelussa suhteutan Laurean julkaisutoimintaa vertaamalla sitä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja AMKien yhteenlasketun julkaisutoiminnan profiileihin.

taulukko.
Kuvio 1. Julkaisutyyppien %-osuudet Laurean, XAMKin, Humakin sekä ammattikorkeakoulujen yhteenlasketusta julkaisuista. (kuviosta on jätetty pois monografiat (0,2% ammattikorkeakoulujen julkaisuista)

Kuvio 1 osoittaa Laurean profiilin poikkeavan merkittävästi paitsi ammattikorkeakoulujen keskimääräisestä niin myös sekä Kaakkois-Suomen että Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuprofiileista. Eroja on on kaksi: ensinnäkin tieteellisten artikkeleiden osuus julkaisutoiminnasta on Laureassa huomattavan korkea. Laurealla on ollut aina vahva tieteellisen julkaisemisen profiili, ja tilastoista ilmeneekin, että Laurea julkaisi vuonna 2018 enemmän tieteellisiä kuin yksikään toinen ammattikorkeakoulu. Henkilötyövuosiin suhteutettuna Laurea oli toisella sijalla (0,35 tieteellistä julkaisua/henkilötyövuosi), heti ykköspaikkaa pitävän Arcadan jälkeen (0,47 tieteellistä julkaisua/henkilötyövuosi).

Toinen seikka mikä erottaa Laurean keskivertoammattikorkeakoulusta on suuren yleisön julkaisujen alhainen osuus tuotetuista julkaisuista. Viidessä julkaisuvolyymiltaan suurimmassa ammattikorkeakoulussa suurelle yleisölle suunnattujen julkaisujen osuus julkaisuista oli 34-53%, kun taas Laureassa niiden osuus jäi 12%:iin. Henkilötyövuosiin suhteutettuna tämä tarkoitti sitä, että vain noin joka sadas opetus- tai TKI-henkilökuntaan kuuluva laurealainen oli julkaissut vuonna 2018 suurelle yleisölle suunnatun tekstin.

Absoluuttisissa määrissä eniten julkaisseesta viidestä ammattikorkeakoulusta neljässä tieteellisten julkaisujen osuus jäi alle kymmeneen prosenttiin. Onkin kiistatonta, ettei tieteelliseen julkaisemiseen kallellaan oleva julkaisuprofiili ole julkaisupisteiden kannalta tuottoisa, sillä tieteellisten julkaisujen vaatima työpanos on moninkertainen ammattiyhteisöille ja suurelle yleisölle suunnattuihin artikkeleihin verrattuna. Tieteellistä julkaisemista ei kuitenkaan tule väheksyä tuottamattomana, sillä julkaisut ovat paitsi julkaisupisteitä, niin myös korkeakoulun henkistä pääomaa, jotka tukevat hankehauissa menestymistä sekä edesauttavat hyviin hankekonsortioihin pääsemistä. Lisäksi ammattikorkeakoulun käsite on monelle kansainväliselle yhteistyökumppanille vieras, jolloin tieteelliset julkaisut tuovat korkeakoulullemme tärkeää uskottavuutta.

Miten eteenpäin

Palataanpa alkuun: eli julkaisemisen perusajatus on tehdä näkyväksi korkeakouluissa tehtävää työtä ja edistää tiedon leviämistä organisaation omien seinien ulkopuolelle. Tutkimusmaailman osalta tavoitteen voi katsoa toteutuvan Laureassa käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuna kerrassaan erinomaisesti, sillä onhan tieteellinen julkaiseminen Laureassa – yhdessä Arcadan kanssa –  ammattikorkeakoulujen huippua.

Toisaalta, eurooppalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on kuluneena vuosikymmenenä korostettu vahvasti tutkimuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutuksesta. Tutkimuslaitosten eristäytymistä omaan tieteellisten julkaisujen muodostamaan kuplaansa on kritisoitu ja akateemisen keskustelun rinnalle on vaadittu tutkimuksen avaamista myös tutkijapiirien ulkopuolelle. Tutkimusjulkaisujen lukijakunta on rajattu, ja mikäli tuotettu tieto halutaan tuoda osaksi yhteiskunnallisia keskustelua, kaipaavat tutkimusjulkaisut ja konferenssit rinnalleen myös muita julkaisu- ja vuorovaikutuskanavia.

Laurealla on tässä suhteessa petrattavaa, sillä kieltämättä yksi suuren yleisön julkaisu sataa TKI- ja opetushenkilökuntaan kuuluvaa henkeä kohti ei ole järin paljon. Toisaalta, Laurea on myös hyvässä asemassa: tutkimukseen perustuvien julkaisujen määrä osoittaa, ettei julkaistavasta sisällöstä ole pulaa. Hankeraporttien ja tieteellisten julkaisujen rinnalle onkin syytä tuoda tutkimusten tuloksia ja näkökulmia yleistajuisesti esittelevät, suurelle yleisölle suunnatut kirjoitukset. Nämä syntyisivät kohtuullisilla resursseilla työläämpien julkaisujen ohessa, ja samalla ne toisivat Laureassa tehtyä työtä ja täällä syntyneitä ajatuksia myös niiden ulottuville, joiden aika tai mielenkiinto ei tieteelliseen julkaisemiseen tai raporttien lukemiseen veny.

Lopuksi

Laurean julkaisumäärä vuonna 2019 ylittänee vuoden 2018 julkaisujen määrän ja tavoitteena on, että kasvu jatkuu edelleen vuonna 2020.  Julkaisuprofiilin tarkastelun perusteella olisi perusteltua painottaa kasvussa suuren yleisön julkaisuja, kuten esimerkiksi yhteistyökumppaneiden ylläpitämissä toimitetuissa ja avoimesti julkaistuissa blogeissa kirjoitettuja yleistajuisia tekstejä. Näiden kautta laurealainen osaaminen sekä korkeakoulussamme tehty kehitystyö integroituisivat entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Samalla ne edistäisivät julkaisujen perimmäistä tavoitetta kasvattamalla korkeakoulussamme tehdyn työn vaikuttavuutta.

Lähteet:
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120846111

Jaa sivu