Visuaalisten keinojen vaikutus uutissovellusten käyttöliittymien käytettävyyteen
Norkio, Marjut (2019)
Norkio, Marjut
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112343937
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112343937
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erilaisia visuaalisia keinoja käytetään käytettävyystekijöinä uutissovellusten käyttöliittymissä. Tutkimus kohdistui käyttöliittymien etusivuihin ja sieltä löytyvien elementtien, kuten otsikoiden ja kuvien, visuaalisuuteen. Visuaalisuutta tutkin viiden eri visuaalisen keinon avulla, jotka olivat sommittelu, värit, typografia, kuvakieli sekä liikkuminen ja valinnat. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 20 erilaisesta suomalaisesta ja ulkomaisesta älypuhelimiin ladattavasta uutissovelluksesta. Tavoitteeseen vastattiin selvittämällä, millaisia elementtejä visuaalisesti uutissovelluksissa käytetään ja miten käytettyjen elementtien visuaalisuus vaikuttaa sovellusten käyttöliittymien käytettävyyteen.
Ensimmäisen vaiheen yleisessä kartoituksessa käytetyimmiksi visuaalisiksi elementeiksi etusivuilla nousivat artikkelinostot ja niiden sisäisistä elementeistä tekstit ja kuvat, sekä liikkumiseen tarkoitetut navigointipalkit ja niiden sisäisistä elementeistä ikonit tai osastonimet. Visuaalisten keinojen avulla kerätyt tiedot käytetyimmistä elementeistä jaettiin edelleen teemoihin, joiden avulla käsiteltiin yksityiskohtaisemmin käyttöliittymän visuaalisuuden vaikutusta käytettävyyteen. Analysoinnin apuna käytettiin aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä vertaamalla kaikkia tutkittavien sovellusten visuaalisuutta toisiinsa.
Tutkimuksessa havaittiin, että uutissovellusten etusivut muistuttivat hyvin paljon toisiaan, koska ne rakentuivat visuaalisesti suurimmaksi osaksi samanlaisista elementeistä. Jokaisella visuaalisella keinolla oli kuitenkin erilaisia vaikutuksia käytettyjen elementtien visuaalisuuteen ja siten käyttöliittymän käytettävyyden muodostamisessa. Sovelluksille keskeisten artikkelinostojen visuaalisuuteen vaikuttivat oleellisesti tekstien muotoilu ja kuvien käyttö. Värit olivat tehokas tapa luomaan kontrastia ja erottelemaan elementtejä toisistaan, kuten navigointipalkeissa kuvaamaan käyttäjän sijaintia. Lisäksi havaittiin, että käytettyjen elementtien visuaalisuus tuki journalistisen sisällön tarjontaa ja käyttöliittymän käytettävyyttä sekä vaikutti sovellusten yleiseen houkuttelevuuteen. Uutissovellusten journalistisen sisällön tarjonnan kannalta käyttöliittymän tärkeimpinä elementteinä toimivat tekstit ja kuvat, joiden visuaalisuus vaikutti sisällön ymmärrettävyyteen.
Ensimmäisen vaiheen yleisessä kartoituksessa käytetyimmiksi visuaalisiksi elementeiksi etusivuilla nousivat artikkelinostot ja niiden sisäisistä elementeistä tekstit ja kuvat, sekä liikkumiseen tarkoitetut navigointipalkit ja niiden sisäisistä elementeistä ikonit tai osastonimet. Visuaalisten keinojen avulla kerätyt tiedot käytetyimmistä elementeistä jaettiin edelleen teemoihin, joiden avulla käsiteltiin yksityiskohtaisemmin käyttöliittymän visuaalisuuden vaikutusta käytettävyyteen. Analysoinnin apuna käytettiin aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä vertaamalla kaikkia tutkittavien sovellusten visuaalisuutta toisiinsa.
Tutkimuksessa havaittiin, että uutissovellusten etusivut muistuttivat hyvin paljon toisiaan, koska ne rakentuivat visuaalisesti suurimmaksi osaksi samanlaisista elementeistä. Jokaisella visuaalisella keinolla oli kuitenkin erilaisia vaikutuksia käytettyjen elementtien visuaalisuuteen ja siten käyttöliittymän käytettävyyden muodostamisessa. Sovelluksille keskeisten artikkelinostojen visuaalisuuteen vaikuttivat oleellisesti tekstien muotoilu ja kuvien käyttö. Värit olivat tehokas tapa luomaan kontrastia ja erottelemaan elementtejä toisistaan, kuten navigointipalkeissa kuvaamaan käyttäjän sijaintia. Lisäksi havaittiin, että käytettyjen elementtien visuaalisuus tuki journalistisen sisällön tarjontaa ja käyttöliittymän käytettävyyttä sekä vaikutti sovellusten yleiseen houkuttelevuuteen. Uutissovellusten journalistisen sisällön tarjonnan kannalta käyttöliittymän tärkeimpinä elementteinä toimivat tekstit ja kuvat, joiden visuaalisuus vaikutti sisällön ymmärrettävyyteen.